Helmiäispilviä Itä-Suomessa ja Lapissa
17.-24.12. Talven ensimmäinen laaja helmiäispilvien esiintyminen on käynnissä. Ketju alkoi 17. päivänä, jolloin Marko Riikonen havaitsi helmiäisiä Joensuussa. Ilmiö on ollut nähtävissä lähinnä niillä Itä-Suomen ja Lapin alueilla, joilla alapilvisyys ei ole peittänyt taivasta. (Kuva Vesa Vauhkonen)
>> Kuvalliset valoilmiöhavainnot 17.-24.12.

Tähtijoukkoja, heijastussumu ja pimeä sumu
Tero Turunen tallensi Kankaanpäässä avonaisen tähtijoukon NGC 225. Otokseen päätyivät myös avoin tähtijoukko Stock 24 ja heijastussumu vdB4 ja pimeä sumu LDN1302. "Pimeät sumut ja heijastussumut ovat mukavaa katseltavaa ja haastavaa kuvattavaa!" kommentoi havaintoa Samuli Vuorinen.
>>Katso Tero Turusen havainto

Kirkas tulipallo nähtiin läntisessä Suomessa
10.12. noin klo 16.21 Suomen yllä nähtiin tulipallo. Järjestelmään on saapunut yli 130 havaintoa kappaleen lennosta. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen mukaan putoamisalue näyttää sijaitsevan karkeasti Huittisten ja Toijalan suunnalla. Havaintojen lisääntyessä arvioitu alue on siirtynyt etelämmäksi.
>>Havaintosi tarkentavat radan määritystä - kirjaa havainto

Pohjois-Suomessa havaittiin kirkas tulipallo
28.11. illalla noin klo 21.48 nähtiin merkittävä tulipallo. Ilmiöstä on tullut havaintoja lähinnä entisten Lapin ja Oulun läänien alueelta. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen mukaan kappale on liikkunut pohjoisesta etelään ja päätynyt Oulun leveyspiirin tuntumaan.
>>Havaintosi auttavat radan määritystä - kirjaa havainto

Kuun puolivarjopimennys näkyi Pohjois-Pohjanmaalla
28.11. Kuun puolivarjopimennys jäi lähes koko maassa pilvien taakse. Ensimmäiset havainnot saapuivat Voitto Pitkäseltä Kuusamosta ja Jaakko Visurilta (kuva) Oulusta. Tapahtuma suosi Pohjois-Pohjanmaata ja Pohjois-Karjalaa. Suurimmassa osassa maata oli pilvistä.
>>Katso kuvalliset havainnot

Ensihavainto pyrstötähdestä Taivaanvahdissa
14.11. Syyskuun lopulla löydetyn pyrstötähden C/2012S1 ISON ennustetaan kehittyvän loppuvuodesta 2013 mahdollisesti paljain silmin näkyväksi komeetaksi. Rauno Päivinen onnistui kuvaamaan toistaiseksi erittäin himmeän kohteen observatoriossaan.
>>Katso Rauno Päivisen komeettahavainto

Värikkäitä revontulia 12-13.11. ja 13-14.11.
14.11. Kahtena yönä peräkkäin on Suomessa nähty koronan massapurkauksesta alkunsa saaneita hienoja revontulinäytelmiä Etelä-Suomea myöten. Yleisimmän vihreän värin lisäksi on nähty myös poikkeuksellisen paljon punaista väriä.
>>Katso revontulihavaintoja

Täydellinen auringonpimennys
14.11. Suomalaiset havaitsijat ovat menestyksekkäästi havainneet täydellistä auringonpimennystä Australiassa. Voit lähettää onnistuneen havaintosi pimennyslomakkeella. Ilmiön jääminen pilvien taakse kirjataan negatiivisena havaintona.
>>Havainnot auringonpimennyksestä

Rovaniemen upea haloilmiö
28.10. Olli Sälevä saalisti poikkeuksellisen halonäytelmän lokakuun lopulla. Rovaniemen taivaalla näyttäytyi lukuisia harvinaisia halomuotoja: mm. alavasta-aurinkokaari ja Liljequistin sivuauringot. Samana päivänä hienoja haloja esiintyi etenkin Pohjois-Suomessa.
>>Rovaniemen kolme halohavaintoa 28.10.

Harvinaiset keijusalamat kuvattiin syystaivaalla
26.10. Ukkospilvestä ylös kokoavat keijusalamat tallentuivat espoolaisen tähtiharrastaja Panu Lahtisen taivaskameran kuviin. Torstai-illan lumisateiden aikaan Viron yllä saatiin nauttia myöhäisistä ukkosista, joiden yläsalamat näkyivät meren yli Etelä-Suomeen saakka.
>>Katso keijusalamahavainto

Kirkas tulipallo havaittu Etelä-Suomessa
18.10. noin puoli seitsemältä aamulla havaittiin hyvin kirkas tulipallo. Havainnot keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Lennon kesto oli maksimissaan noin 7 sekuntia. Taivaanvahtiin tulleissa havainnoissa tulipalloa luonnehdittiin mm. kipunoivaksi. Panu Lahtinen sai kohteen kuvattua Espoossa.
>> Tulipallohavainnot 18.10.

Harsosumu IC 1340
15.10. J.-P. Metsävainio avasi Oulussa syvän taivaan havaintokauden kuvaamalla Joutsenen tähdistössä sijaitsevan supernovajäänteen Harsosumun IC 1340 itäistä osaa. J.-P. on kuvannut kohdetta kapeakaistasuodattimilla niin, että vedyn, rikin ja hapen emissiot ovat omilla kanavillaan.
>> Metsävainion havainto Harsosumusta

Komeetta Hergenrother kulkee Pegasuksessa
14.10. Jo pienellä kaukoputkella ja isolla kiikarilla näkyvä komeetta Hergenrother kulkee tällä hetkellä Pegasus-neliön vasemmassa yläkulmassa. Sen kirkkaus on noin 9,5 magnitudia. Isommilla putkilla otetuissa kuvissa sillä erottuu pyrstöäkin, kuten Markku Nissisen etäkäytöllä valotetussa kuvassa.
>> Tuoreimmat komeettahavainnot syys-lokakuussa

Satelliitit kulkevat Auringon kohdalta
12.-13.10. Hankasalmen radioteleskoopilla on tehty viime päivinä erikoisia havaintoja. Geostationääristen satelliittien Auringon ylitykset erottuvat tähän aikaan vuodesta aurinkohavainnoissa. Arto Oksasen havainnoissa satelliittien lähettämät signaalit näkyvät 10-11 GHz taajuusalueella.
>>Arto Oksasen satelliittihavainnot radioteleskoopilla 12.-13.10.

Selaa Taivaanvahdin havaintoja Android-laitteilla!
2.10. Kokenut aktiiviharrastaja Arto Oksanen Jyväskylän Siriuksesta on julkaissut Taivaanvahdin mobiiliselailuun tarkoitetun ohjelman. Sovellus toimii Android-käyttöjärjestelmän laitteissa. Ohjelmalla voi katsella uusimpia havaintoja ja se on ladattavissa ilmaiseksi Google Play-sivustolla.
>> Tutustu sovellukseen

Erittäin kirkas tulipallo
21.9. aamuyöstä hieman puoli neljän jälkeen tulipallokamerat ja silminnäkijät havaitsivat erittäin kirkkaan tulipallon (kuva Jarmo Moilanen). Aki Taavitsaisen mukaan kyseessä on aito tulipallo eikä se liity Ilmavoimien Ruska 2012 -harjoituksessa käytettäviin soihtuihin. Kappale paloi loppuun ilmakehässä.
>>Havainnot tulipallosta

Kirkkaita revontulia suurimmassa osassa Suomea
3.9. klo 15 Maan magneettikentän saavutti Auringosta lähtenyt massapurkaus. Sen jälkimainingeissa Suomen etelärannikkoa myöten havaittiin näyttäviä revontulia (Kuva Atacan Ergin). Pohjoisin havainto tuli Pelkosenniemeltä ja eteläisin Malminkartanosta Helsingissä.
>> Revontulihavainnot yöltä 3.9.-4.9.

Kauden ensimmäiset laajalti nähdyt revontulet
16.8.-17.8. välisenä yönä havaittiin ympäri Suomea revontulia. Ensimmäisenä ja vielä näytelmän kestäessä ilmiöstä raportoi Taivaanvahtiin Voitto Pitkänen Kuusamosta. Tätä kirjoitettaessa havaintoja on saapunut kuudelta paikkakunnalta. Eteläisimmät havainnot tulivat Akaasta.
>> 16.8.-17.8. revontulihavainnot listalla

Perseidien maksimi
Yöllä 12.8.-13.8. koettiin perseidien tähdenlentoparven maksimi. Tänä vuonna Kuu ei käytännössä haitannut perseidien ihailua. Tulevina öinä parven esiintyminen heikkenee nopeasti. Havainnot voi kirjata valitsemalla lomakkeelta kohteeksi Meteoriparvi. (Kuva Jari Luomanen)
>> Kuvalliset havainnot ajalta 10.8.-13.8.

Kirkkaita valaisevia yöpilviä
Yöllä 2.8.-3.8. esiintyi kesän tähän asti kirkkain yöpilvinäytelmä (Kuva Pentti Arpalahti). Ensimmäisenä ilmiöstä raportoi Heikki Kauppinen. Osissa maata yöpilvet olivat nähtävissä edes johonkin aikaan yöstä tavanomaisten pilvien haitasta huolimatta. Oulun seudun leveysasteilla näytelmä täytti suuren osan taivaasta.
>> Kuvalliset yöpilvihavainnot 2.8.-3.8.

Näyttäviä yöukkosia
Yöllä 28.7.-29.7. sekä 29.7.-30.7. koettiin voimakkaita rajuilmoja eri puolilla Etelä-Suomea (ks. havainnot kartalla). 10 nähdyn salaman raja ylittyi reippain lukemin monilla paikkakunnilla (kuva vasemmalla Miikka Mäkinen). Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne tallensivat maailman pohjoisimman värikuvan keijusalamasta.
>> Kuvalliset myrskyhavainnot 28.7.-30.7.

Vesipatsaita havaittu merellä
21.7. Itämerellä tehtiin havaintoja vesipatsaista eli veden yllä näkyvistä trombeista. Tuomas Pelto havaitsi vesipatsaan Jurmon pohjoispuolella ja Olli Vesanto Gotlannin itäpuolella. Kummassakin havainnossa ilmiö yltää pilvestä vedenpintaan asti siten että alin osa patsaasta näkyy himmeästi taustaa vasten.
>> Lauantain 21.7. myrskyhavainnot kartalla

Suuri päivätulipallo nähty Pohjanmaan suunnalla
17.7. noin klo 17.13-17.15 Suomen taivaalla lensi poikkeuksellisen näyttävä päiväaikainen tulipallo. Etupäässä Pohjanmaalta saapui parissa tunnissa runsaasti havaintoja ilmiöstä. Nyt raportteja on yli 100 (ks. kartalla). Ursan tulipallotyöryhmä kaipaa lisää havaintoja mallintamisen avuksi.
>> Lähetä havaintosi tulipallolomakkeella

Jupiterin peitto havaittiin
15.7. aamulla Jupiter peittyi kuunsirpin taakse Auringon ollessa jo horisontin yläpuolella. Sekä planeetan peittyminen että esiintulo onnistuttiin havaitsemaan tapahtuman haasteellisuudesta huolimatta. Peittoa havaitsivat mm. Jorma Mäntylä ja Vesa Vauhkonen ja Juha Järvenpää. (Kuva Jorma Mäntylä)
>>Katso Jupiterin peiton havainnot

Valaisevien yöpilvien paras aika lähenee
11.7.-12.7. Etelä-Suomessa havaittiin laaja-alaista yöpilvinäytelmää. Ensimmäisenä Taivaanvahtiin ilmiöstä raportoi Harry Lehto. Tätä kirjoitettaessa näytelmästä on tullut seitsemän havaintoa. Kauden odotetaan huipentuvan 20.7.-5.8., jolloin esiintyvät muutamat kirkkaimmat yöpilvet. (Kuva Matias Takala)
>>Kuvalliset yöpilvihavainnot

Kaksi hyvin dokumentoitua suppilopilveä
Myrskybongareille kesä on toistaiseksi tarjonnut verraten vähän nähtävää. Ainoat varmat valokuvatut suppilopilvet tältä kesältä ovat Matti Helinin Liedossa 28.6. ja 18.7. havaitsemat. Viime päivien ukonilmoista on raportoitu salamointeja ja mm. neljä vyörypilveä (Suvi Karhu, Marko Myllyniemi, anonyymi ja Jorma Koski).
>>Kuvalliset myrskyhavainnot tältä kesältä

Pääkaupunkiseudulla havaittiin kirkkaita sateenkaaria
28.6. kuuropilven sateisiin liittyvät kirkkaat sateenkaaret herättivät laajalti huomiota pääkaupunkiseudulla. Kaaria havaitsivat mm. R. Järvinen, P. Lahtinen, J. Niemelä, A. Chauveau, S. Vuorinen, V. Mäkelä, M. Takala ja M. Poutanen. Lahtisen kuvissa oli himmeänä harvinainen heijastussateenkaari.
>>Katso havainnot sateenkaaresta

Valaisevien yöpilvien kausi alkoi
8.6. aamuyöllä viisi havaitsijaa saalisti kesän ensimmäisen valaisevien yöpilvien näytelmän. Ensimmäisenä tapahtumasta Taivaanvahtiin raportoi Aki Taavitsainen Mikkelin Ursasta. Seuraavaksi saapuivat havainnot J. Tahkoniemeltä, J. Ojanperältä, K. Kuurelta ja M. Peussalta.
>>Katso havainnot kartalla

Venuksen ylikulku näkyi lähes koko maassa
6.6. Venuksen ylikulkua seurattiin useilla paikkakunnilla menestyksekkäästi. Sää haittasi mm. pääkaupunkiseudulla havaintojen tekemistä. Eetu Saarti onnistui kuvaamaan Venuksen ja auringonsiltaa ylittävän joutsenen. Havaintoja voi edelleen kirjata tällä lomakkeella. Kohteeksi valitaan "Venuksen ylikulku".
>>Katso havainnot kartalla

Vuoden ensimmäiset yläilmakehän salamat
22.5. klo 0.58-1.19 Panu Lahtinen taltioi automaattikamerallaan Espoossa tämän vuoden ensimmäiset yläsalamat Suomen taivailta. Yläilmakehän salamat olivat syttyneet Riianlahdella olevien ukkossolujen ylle ja niiden tunnistuksen varmisti tutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

Kiloluokan meteoriitti menetettiin Laatokkaan
23.5. aamuyöllä klo 1.43 havaittiin pitkäkestoinen tulipallo. Kohde oli näkyvissä yhteensä jopa 14 sekunnin ajan. Matemaatikko Esko Lyytisen mallinnuksen mukaan kyseessä oli kiloluokan meteoriitti, joka putosi Laatokkaan. Voit syöttää oman havaintosi tällä lomakkeella. (Kuva Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne)

Osittainen auringonpimennys nähtiin
21.5. osittaisesta auringonpimennyksestä saapui ensimmäinen havainto Taivaanvahtiin Etelä-Koreasta. Jyväskylän Siriuksen Petri Lahtinen havainnoi pimennystä Gyeongsangnam-Dossa. Voit kirjata oman havaintosi Taivaanvahdin pimennyslomakkeella. Pimennyksen näkymisalue sivusi aamuyöllä pohjoisinta Suomea.

Myrskykausi on taas lähempänä
17.5. Etelä-Suomeen saapui ukkosoluja. Yksittäiset välähdykset saavuttivat 10 nähdyn salaman määrän Mikkelissä, jossa automaattikamera tallensi kalevantulia. Vähintään 10 salamaa on kesäajan minimiraja salamointihavainnolle Taivaanvahdissa. Lisäksi Kotkassa valokuvattiin vyörypilvi. (Kuva Matias Takala)

Heijastuneet pilvisäteet vastapuolen taivaalla
15.5. Siilinjärvellä havaittiin epätavallisia tyynen järven pinnasta heijastuneita pilvisäteitä. Heijastussäteet sijaitsivat Auringon sijaintiin nähden vastapuolen taivaalla ja muodostivat siellä ristin, mikä on erityisen harvinaista. (Ilmiön valokuvaajan nimi ei ole näkyvillä internetissä).

Auringossa aktiivinen pilkkuryhmä ja protuberansseja
13.5. aamupäivällä havaitsivat Kari A. Kuure ja Rauno Päivinen komeita protuberansseja Auringon laidoilla h-alfa-valon kaukoputkilla. Auringossa on nyt myös aktiivinen pilkkuryhmä AR 1476 vielä hyvin esillä, ennen kuin se siirtyy päivätähden oikealle reunalle. (Kuva Kari A. Kuure)

Tulipallo päätyi Hankasalmen suunnalle
10.5. klo 01.11. nähdystä tulipallosta saapui kolme näköhavaintoa. Tulipallotyöryhmän Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne, Mika Järvinen, Esko Lyytinen ja Johan Lindén saivat kuvattua ilmiön. Lyytisen alustavan mallinnuksen mukaan kohteesta on selvinnyt useiden satojen grammojen meteoriitti Hankasalmen kuntaan.

Siitepölykehiä Kuopion korkeudella asti
9.5. Jaakko Alakopsan havainto osoitti, että siitepölykehät ovat levinneet jo ainakin Kuopion korkeudelle asti. Edellisinä päivinä havainnot keskittyivät Suomen lounaisosiin. Voit täydentää karttaa omalla havainnollasi. Rasti siitepölykehälle löytyy muiden valoilmiöiden lomakkeen alaosan kohdasta "Lisätiedot".

Siitepölykehien kausi alkoi
7.5.-8.5. Etelä-Suomessa alkoi näkyä siitepölykehiä. Maanantaina ilmiön havaitsivat ensimmäisinä Panu Lahtinen Helsingissä ja Ismo Luukkonen Turussa. Tiistai-iltana ilmiö huipentui Lahdessa Ari Laineen (kuva vasemmalla) ja Marja Wallinin auringonlaskuotoksissa.

Venus näkyy kaukoputkella päivälläkin
6.5. Arto Oksanen kuvasi planeetta Venuksen sirpin päivätaivaalta. Havainnossa käytössä oli Jyväskylän Siriuksen Hankasalmen observatorion järeä 40-senttinen RC16-teleskooppi. Planeetta on kuvattu kaukoputken polttotasolta. Seuraavina viikkoina Venuksen sirppi tulee kapenemaan.

Superkuu ikuistettiin kuviin
5.5. illalla Kuu oli lähimpänä maapalloa ja oli pinta-alaltaan noin 16 prosenttia laajempi kuin kauimmaisessa pisteessä ollessaan. Kuuhun oli etäisyyttä noin 357 000 kilometriä. Tapahtumasta saapui havaintoja ja valokuvia Taivaanvahtiin lähinnä Etelä- ja Keski-Suomesta. (Kuva Vesa Vauhkonen)

Pieni tulipallo nähtiin Etelä-Suomessa
2.5. klo 23.04 etelärannikolla havaittiin noin -5 magnitudin tulipallo. Ainoa valokuva löytyi Panu Lahtisen automaattikamerasta (vasemmalla). Samuel Nymanin ja Riku Rinnekankaan näköhavainnoissa kohteen lento kesti vain 2 sekuntia, minkä perusteella kappale todennäköisesti paloi loppuun ilmakehässä.

Laaja-alainen halonäytelmä vapunaattona
30.4. seurattiin eri puolilla maata haloilmiötä. Vain pari harvinaista halomuotoa käväisi taivaalla. Juhani Mänttäri Mikkelissä (kuva vasemmalla) ja Heikki Mahlamäki Jyväskylässä valokuvasivat Wegenerin vasta-aurinkokaaret. Espoossa Mikko Koivisto saalisti yläkoveran Parryn kaaren.

Kevään kenties viimeiset revontulet
29.4. klo 01.05 Tom Eklund havaitsi pimeiden kevättaivaiden toistaiseksi viimeiset revontulet. Lyhytaikainen ja lyhyt revontulikaari tallentui Eklundin kuviin Valkeakoskella. Vielä on mahdollista, että joinain toukokuun sydänöinä pohjanpaloja erottuisi taivaalta.

Kesäkausi lähenee - ensimmäiset myrskyt saapuivat
27.4. illalla Itä- ja Länsi-Suomessa liikkui yksittäisiä ukkossoluja. Tapahtumaa havainnoivat Ikaalisissa Arja-Sisko Airila ja Mikkelissä Aki Taavitsainen (kuva vasemmalla), Jani Lauanne ja Sami Jumppanen. Samassa yhteydessä valokuvattiin myös hyvin kehittyneitä sateenkaaria Siilinjärveä myöten.

Kirkas tulipallo osui ilta-aikaan
22.3. havaittiin huomiotaherättävä tulipallo Suomen yllä. Ihanteellisesti ilta-aikaan klo 20.28. näkyneestä ilmiöstä tuli useita kymmeniä havaintoja. Kaukaisimmat havainnot saatiin Märketin majakalta ja Pohjois-Ruotsista. Esko Lyytisen mukaan kohde paloi käytännössä loppuun ilmakehässä.

Revontulet valaisivat taivaan
7.3. nähtiin alkukevään toinen suuri revontulinäytelmä. Noin klo 22-23 revontulet ilahduttivat katsojia aina eteläistä Suomea myöten. (Kuva Emma Herranen)

Revontulia näkyi laajalti Suomessa
27.2. klo 19-22 koko maan alueella havaittiin kirkkaita ja värikkäitä revontulia. Markku Ruonala (otos vasemmalla) ja monet muut ikuistivat loimun lukuisiin kuviin.

Tulipallo Saarenmaan-Hiidenmaan suunnalla
7.2. klo 23.16 Etelä-Suomessa havaittiin kirkas tulipallo. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mukaan kohde paloi pääosin loppuun ilmakehässä. (Kuva Aki Taavitsainen).

[24.1.-25.1.] Aurinkomyrsky toi revontulia
Auringon massapurkaus sai aikaan revontulinäytelmän Keski- ja Pohjois-Suomen leveysasteille. Oulussa Pekka Kokko kuvasi ilmiön videolle.

[6.1.-9.1.] Kylmyysjakso toi harvinaiset halot
 Jääsumuhaloja on näkynyt eri puolilla Suomea. Jukka Ruoskanen näki Hyvinkäällä huippuharvinaisen alakoveran Parryn kaaren ja Heikki Mahlamäki havaitsi rariteetteja Kauhajoella.

[3.1.] Suuri tulipallo näkyi eteläisessä Suomessa
3.1. klo 20.18 näkyneestä merkittävästä tulipallosta saapui Taivaanvahdin lomakkeella yli 300 havaintoa. Tulipallosta päätyi meteoriitteja Jämsään. Kuva Jukka Hölttä.

[27.12. klo 14.50] Talven ensimmäiset helmiäispilvet
Marko Riikonen hälytti 27.12. helmiäispilviin mahdollisesti liittyvästä Bishopin renkaasta Joensuussa. Varmistus tuli Ivalosta, jossa Panu Lahtinen havaitsi helmiäisiä.

[10.12.] Kuunpimennys pilvien takana
Täydellinen kuunpimennys jäi lähes koko maassa paksun pilvipeitteen taakse. Juha Parvio Helsingissä ja Henri Peltola Espoossa onnistuivat näkemään pilviraosta täydellisen vaiheen juuri ennen sen päättymistä.

[6.12.] Kuun halo havaittiin laajalti
Itsenäisyyspäivän halonäytelmästä tuli järjestelmän tähän asti parhaiten havaittu ilmiö. Illan ainoan rariteetin,  9° renkaan valokuvasi Harry Lehto.

[29.11.] Hieno revontulinäytelmä
Viime viikkojen parhaat revontulet esiintyivät aamuyöllä 29.11. Näytelmää seurasivat mm. Matias Takala, Tom Eklund ja Pekka Kokko.

[20.11.] Jääsumukausi alkoi Lapissa
Talven ensimmäisen merkittävän jääsumuhalonäytelmän havaitsi Olli Sälevä. Marraskuun 20. päivänä Rovaniemellä näkyi useita harvinaisia halomuotoja. 

[17.11.] Pikkuruinen meteoriitti Kärsämäelle
Suomen yllä näkyi tulipallo 17.11. Esko Lyytisen mallinnuksen mukaan kyseessä oli n. 100-150-grammaisen meteoriitin putoaminen Kärsämäelle.

[11.11.] Taivaanvahti avattiin
Ursan havaintojärjestelmä otettiin kokeilukäyttöön. Kaikki taivaanilmiöistä kiinnostuneet ovat tervetulleita lähettämään havaintojaan.