Taivaanvahti

Tällä lomakkeella voit tehdä havainnon haloilmiöstä. Halot ovat Auringon, Kuun tai muun kirkkaan valon aiheuttamia renkaita, kaaria ja valoläikkiä. Ne syntyvät heijastumalla ja taittumalla jääkiteistä. Havaintoja käsittelee Ursan halojaosto.

Havaintoaika

* Päivämäärä

Tähän ilmoitetaan se päivämäärä ja kellonaika, jolloin alun perin näit ilmiön taivaalla. Päivämäärä on myös valittavissa viereisestä kalenterikuvakkeesta.

Jos et ole varma minä ajankohtana havaitsit, pyydämme että ilmoitat sen ajankohdan mitä pidät todennäköisimpänä eli ns. parhaan arvauksen. Tällöin olisi hyvä, että kerrot ajankohdan epävarmuudesta lisää vapaamuotoisen tekstin kentässä eli havaintokertomuksessa.

Mikäli havainnossasi on kyse on pitkällä valotuksella otetusta tähtikuvasta, jota on saatettu valottaa jopa useina eri öinä, ilmoita ajankohdaksi viimeisin valotusajankohta.
* Kellonaika
Yksi kellonaika riittää. Mikäli haluat ilmoittaa havainnon koko keston, napsauta tästä.
Havaintoajan pikavalinnat
Ilmiö näkyy yhä • ilmiö näkyi 30 min sitten • ilmiö näkyi 1 h sitten

Havaintopaikka

Anna havaintopaikkasi sijainti napsauttamalla se hiirellä
viereiseen karttaan.

Kun napsautat hiirellä karttaa, järjestelmä poimii automaattisesti valitsemasi paikan koordinaatit ja maa-alueilla yleensä myös kyseisen paikan nimen.

Jos ensimmäinen hiiren napsautus kartalla meni väärään paikkaan, voit siirtää paikanmerkkiä napsauttamalla uudestaan. Kartan suurentaminen kartan vasemmassa reunassa olevalla liukusäätimellä tai hiiren keskirullalla auttaa paikan saamisessa tarkemmaksi.

Jos jostain syystä et halua antaa liian tarkasti havaintopaikkaasi, voit sijoittaa havaintopaikan merkin kartalla esimerkiksi lähimmän pienen taajaman keskustaan. Yleensä 1-3 kilometrin tarkkuus riittää havaintopaikan ilmoituksessa.

* Paikkakunnan nimi

Käyttäjien toivotaan ensin antavan havaintopaikan napsauttamalla se karttaan noin 1-3 kilometrin tarkkuudella mikäli mahdollista. Tällöin alle ilmestyy automaattisesti kunnan tarkkuudella havaintopaikka, mikäli kyse on Suomen maa-alueilla tehdystä havainnosta.

Google maps -karttasovellus ei tunnista kaikkia ulkomaisia havaintopaikkoja eikä merellä tehtyjä havaintoja. Näissä tapauksissa olisi hyvä, että kirjoitat tähän havaintopaikan.

Voit myös kartan napsautuksen sijasta kirjoittaa havaintopaikan suoraan kunnan tarkkuudella "Paikkakunnan nimi" -kenttään. Tällöin järjestelmä sijoittaa havaintosi satunnaiseen paikkaan ko. kunnan keskustassa. Useimpia ilmiöitä koskien tämäkin on riittävä ilmoitustarkkuus.

Mikäli et tiedä, minkä kunnan alueella havaintosi on tehty, kuten esimerkiksi, jos olit liikkuvassa kulkuvälineessä, pyydämme että kuvailet sijaintisi vapaamuotoisesti. Esimerkiksi "Kouvolan ja Mikkelin välillä" tai "Lentokoneessa Itämeren yllä".

Jos merkitsit sijainnin karttaan, tämä kohta täyttyi automaattisesti

Havaitsijan yhteystiedot

* Oikea nimi

Anna oikea nimi muodossa etunimi ja sukunimi. Havaintoja ei voida hyväksyä nimimerkeiltä tai vajailta nimiltä (esim. K. Virtanen). Mikäli et halua, että nimesi on näkyvillä internetissä havaintosi yhteydessä, voit ottaa rastin pois tätä kysyvästä kohdasta, joka on seuraavalla rivillä.
Nimeni voi näkyä havaintoni yhteydessä

Edellä kirjoitettu nimesi ei tule näkyviin internetissä havaintosi ja mahdollisten kuviesi yhteydessä, mikäli otat rastin pois tästä kohdasta. Jos otat rastin pois, havainnon nimikentässä lukee internetissä "Ei näkyvillä". Tällöin henkilöllisyytesi jää vain Ursan ja ilmiön tutkijoiden tietoon.

Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni havaitsija sallii nimensä olevan esillä havaintonsa ja mahdollisten kuviensa yhteydessä. Näin menetellen noudatetaan tärkeäksi koettua luonnontieteellisen havaitsemisen perinnettä.
* Sähköpostiosoite

Sähköpostiosoitteen tulisi olla toimivassa perusmuodossa ilman ylimääräisiä tekstejä, välilyöntejä tai sulkeita. Esimerkiksi: antti.virtanen@gmail.com

Jos haluat myöhemmin täydentää, korjata tai poistaa havaintosi, tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla. Muokkauslinkki lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille.
Puhelinnumero
Miksi yhteystietoja pyydetään?

Yhteystietosi eivät tule julkisesti näkyville eikä niitä luovuteta kaupallisiin tarkoituksiin.

Tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaiden havaintojen yhteydessä on tärkeää, että tutkijat tai Ursa voi ottaa yhteyttä havaitsijaan kysyäkseen lisätietoja tai valokuvia tai kiittääkseen havainnosta.

Sähköpostiosoitteesi avulla voit itse myöhemmin hakea omat havaintosi järjestelmän hakutoiminteella. Sähköposti on parempi hakutapa kuin nimi, koska usealla havaitsijalla voi olla sama nimi.

Moni havaitsija on halunnut mahdollisuuden myöhemmin täydentää tai korjata havaintoaan. Tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla, joka lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille.

Kuvaus haloista

Valonlähde eli halon aiheutti:

Valitse se valonlähde, joka aiheutti haloilmiön. Päiväsaikaan haloilmiöitä aiheuttaa sekä ympärilleen että kauemmas taivaalle Aurinko. Etenkin kirkkaan täydenkuun aikaan myös Kuu voi aiheuttaa halonäytelmän. Kolmas vaihtoehto on keinovalo, kuten esimerkiksi katulamppujen valon synnyttäessä pilareita ylleen jääsumuolosuhteissa. Alan aktiiviharrastajat myös käyttävät kirkkaita lamppuja halojen aiheuttamiseksi suotuisissa olosuhteissa.

Kun olet valinnut valonlähteen, tämän lomakkeen vasempaan alareunaan ilmestyy lisätietokenttään johtava "Haluan antaa lisätietoja"-linkki. Sen takana ovat muun muassa tiimivalinta sekä haloilmiöiden tarkempi tunnistus, joka on tarkoitettu lähinnä kokeneille harrastajille.

* Havainnon otsikko

Valitse vaihtoehdoista se, joka parhaiten vastaa näkemääsi ilmiötä.

Katso kuvina

Yksi halomuoto

1. Yksi halomuoto

Taivaalla näkyy vain yksi ainoa halomuoto, kuten yksi halorengas, sivuauringot tai auringonpilari.

Useita halomuotoja

2. Useita halomuotoja

Taivaalla erottuu useita erilaisia halomuotoja, mutta ne eivät ole kovin kirkkaita.

Useita kirkkaita halomuotoja

3. Useita kirkkaita halomuotoja

Taivaalla erottuu useita erilaisia halomuotoja, ja jotkut niistä ovat kirkkaita.

Harvinaisia halomuotoja

4. Harvinaisia halomuotoja

Halonäytelmä taivaalla, jossa esiintyy vähintään yksi harvinainen halomuoto.

Koko taivaan haloilmiö

5. Koko taivaan haloilmiö

Halomuotoja esiintyy laajoilla alueilla eri puolilla taivasta, mutta ne eivät ole kovin kirkkaita.

Kirkas koko taivaan haloilmiö

6. Kirkas koko taivaan haloilmiö

Halomuotoja esiintyy laajoilla alueilla eri puolilla taivasta, ja osa niistä on vaikuttavan kirkkaita.

Keinovalopilareita

7. Keinovalopilareita

Kun keinovalojen aikaansaamat pilarit ovat ainoa tai lähes ainoa näkyvä halomuoto.

Pintahalo

8. Pintahalo

Kun halo esiintyy esimerkiksi lumihangen tai nurmikon pinnalla tai lasipinnassa.

Halon aiheuttaneiden jääkiteiden sijainti

Havaintokertomus

Tässä voi kertoa vapaamuotoisesti ilmiön näkemisestä. (Mikäli haluat antaa teknisiä tietoja, niille on oma paikka)

Tähän voit kertoa vapaamuotoisesti ilmiöstä ja sen näkemisestä. Tilaa on 1200 merkkiä. Esimerkiksi kuinka huomasit ilmiön? Miltä se näytti? (jne).

Jos taivaanilmiöt eivät ole sinulle entuudestaan tuttuja, koeta kuvailla ilmiötä monipuolisesti.

Jos olet alan spesialisti toivomme, että kirjoitat siten, että havaintokertomus on edes suurimmalta osaltaan ymmärrettävä uusille aiheesta kiinnostuneille. Olisi hyvä jos välttäisit harvojen käytössä olevia termejä, slangia ja lyhenteitä.

Mikäli kirjoitat tähän vaikka vain parinkin lauseen mittaisen havaintokertomuksen ja liität havaintoosi vähintään yhden kuvan, havainto pääsee julkaistuna havaintojärjestelmän Kuvat ja kertomukset -sivulle.

merkkiä jäljellä

Lisää kuva ilmiöstä

Voit halutessasi lisätä 1-4 kuvaa ilmiöstä (jpg, gif tai png). Mikäli mahdollista suosi kuvia, joiden pitkä sivu on 1000 pikseliä. Ne tulevat näkyviin maksimikoossa ja niiden latausaika on verraten lyhyt.

Kuvia voi liittää enintään neljä kappaletta. Toivomme että liität useita kuvia vain, mikäli ne esittelevät ilmiön eri puolia tai ilmiön eri vaiheita tai muutoin täydentävät toisiaan. Mikäli ilmiö ja myös maisema näyttää kaikissa eri kuvissasi lähes täysin identtiseltä, pyydämme että liität havaintoosi vain yhden parhaan kuvan.

Järjestelmä pienentää automaattisesti suurikokoiset kuvat kokoon, jossa kuvan pisin sivu (joko vaaka- tai pystyulottuvuus) on 1000 pikseliä pitkä. Tämänkokoiset kuvat ovat ideaalisia. Jos kuvat on jo valmiiksi pienennetty 1000 pikselin mittaan, järjestelmä kuormittuu vähemmän ja havaintojen sisäänsyöttö on samanaikaisille käyttäjille nopeampaa.

Tiedostojen koon yläraja on 5 megapikseliä. Tätä isompia kuvia Taivaanvahti ei ota vastaan. Sallitut kuvaformaatit ovat jpg, jpeg, gif ja png. Järjestelmä ei ota vastaan esimerkiksi tif-kuvia tai pdf-tiedostoja.

Lomakkeen lähettäminen edellyttää tähdellä (*) merkittyjen kenttien täyttämistä.

Lisätiedot yleiset

Minkä tähtiyhdistyksen jäsen olet?

Tähän voit ilmoittaa tähtiharrastusyhdistyksen, jonka jäsen olet. Mikäli olet useamman yhdistyksen jäsen, pyydämme että ilmoitat sen yhdistyksen, joka on havaintotoiminnassa sinulle merkityksellisin.

Suomen suurin tähtiyhdistys, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry runsaalla 15 000 jäsenellään on tässä jaettu aluetiimeihin, jotka ovat "Ursa (Etelä-Suomi)", "Ursa (Helsinki)", "Ursa (Itä-Suomi)", "Ursa (Länsi-Suomi)" ja "Ursa (Pohjois-Suomi)". Pohjois-Suomen tiimin alueella ovat Oulun ja Lapin lääni. Etelä-Suomen tiimin alueeseen kuuluvat myös pääkaupunkiseudun kunnat paitsi Helsinki.

Yleiset halomuodot (auringonvalo)
Jos et tunne näitä ilmiöitä, perehdy infonappien ohjeisiin. Taivaanvahdin asiantuntijoilla on oikeus korjata ilmeisen virheellisiä tunnistuksia.
	Ke
		22° rengas 22° rengas on 22° asteen säteinen rengas auringon ympärillä. Usein tästä halosta nähdään vain osa. 22° rengas on yleisin haloilmiö, sen voi havaita noin 150 päivänä ja yönä vuodessa.
		Auringonpilari Auringosta ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs on auringonpilari. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla aurinko on. Auringonpilari on yleinen halo, mutta koska se näkyy lähinnä auringon ollessa matalalla, jää se helposti piiloon näköesteiden taakse. Talvella kun jääkiteitä leijailee maanpinnan tuntumassa, pilareita aiheuttavat myös ulkovalaisimet.
		Sivuaurinko Sivuauringot ovat värillisiä valoläikkiä auringon molemmin puolin. Niiden etäisyys auringosta muuttuu auringon korkeuden mukaan. Mitä korkeammalla aurinko on, sitä kauempana auringosta sivuauringot näkyvät. Lähimmillään, 22 asteen etäisyydellä ne ovat kun aurinko on matalalla. Sivuaurinko on yleinen halo, jonka voi havaita noin 100 kertaa vuodessa. Usein se näkyy taivaalla varsin lyhyen aikaa.
		22° ylläsivuava kaari 22° ylläsivuava kaari sivuaa 22° rengasta suoraan auringon yläpuolella (se voi näkyä myös ilman 22° rengasta). 22° sivuavan kaaren muoto vaihtelee auringon korkeuden mukaan. Matalalla auringolla ylläsivuava kaari on melko jyrkkä V-muoto. Auringon noustessa V-muoto loivenee ja lopulta katoaa kun halo alkaa kaartumaan kokonaisuudessaan aurinkoon nähden alaspäin. Korkealla auringolla 22° yllä- ja allasivuavat kaaret muodostavat yhden kokonaisen kaaren, joka on vaakaellipsin muotoinen, tai hyvin korkealla auringolla täysin rengasmainen. Suomessa aurinko ei kuitenkaan nouse niin korkealle, jotta täysin rengasmaista 22° sivuaa kaarta näkyisi. 22° sivuava kaari on yleinen halo jonka voi havaita noin 100 kertaa vuodessa.
		22° allasivuava kaari 22° allasivuava kaari sivuaa 22° rengasta suoraan auringon alapuolella (se voi näkyä myös ilman 22° rengasta). 22° sivuavan kaaren muoto vaihtelee auringon korkeuden mukaan. Matalalla auringolla ylläsivuava kaari on melko jyrkkä V-muoto. Auringon noustessa V-muoto loivenee ja lopulta katoaa kun halo alkaa kaartumaan kokonaisuudessaan aurinkoon nähden alaspäin. Korkealla auringolla 22° yllä- ja allasivuavat kaaret muodostavat yhden kokonaisen kaaren, joka on vaakaellipsin muotoinen, tai hyvin korkealla auringolla täysin rengasmainen. Suomessa aurinko ei kuitenkaan nouse niin korkealle, jotta täysin rengasmaista 22° sivuaa kaarta näkyisi. 22° sivuava kaari on yleinen halo jonka voi havaita noin 100 kertaa vuodessa.
		Zeniitinympäristön kaari Zeniitinympäristön kaari on värikäs, korkealla taivaalla näkyvä halo, joka kiertää taivaan lakipistettä. Zeniitinympäristön kaaren korkean sijainnin vuoksi on sen näkemiseksi kallistettava päätä takakenoon. Sivuauringot antavat vihjeen zeniitinympäristönkaaren mahdollisuudesta, sillä nämä halot syntyvät samoista jääkiteistä. Zeniitinympäristönkaari ei kuitenkaan esiinny auringon ollessa yli 32 asteen korkeudella. Ilmiön voi havaita noin 30 kertaa vuodessa, mutta suurin osa esiintymisistä on varsin lyhytaikaisia ja verraten vaatimattomia. Harvinaiset kaikkein voimakkaimmat zeniitinympäristön kaaret ovat suurenmoista nähtävää.
		Horisontinympäristön kaari Horisontinympäristön kaari on värikäs halo joka esiintyy vähintään 46 astetta auringon alapuolella. Ilmiö voi näkyä vasta kun valonlähde on noussut 58 asteen korkeudelle. Tämän vuoksi se havaitseminen Auringon tai Kuun valossa on Suomessa käytännössä mahdotonta. Horisontinympäristön ja zeniitinympäristön kaari ovat saman halon osamuotoja.
		Horisonttirengas Auringon tasossa taivaan ympäri kiertävä valkea rengas on horisonttirengas. Ilmiö on harvoin täydellinen, yleensä siitä havaitaan vain osia. Taivasta kannattaa pitää silmällä horisonttirenkaan varalta varsinkin silloin kun sivuauringot tai 22° sivuava kaari ovat kirkkaita. Horisonttirenkaan voi nähdä noin 20 kertaa vuodessa.
		46° rengas 46° rengas on suurikokoinen, yleensä punaisen ja vihreän värityksen hallitsema halorengas. Siitä nähdään tavallisesti vain lyhyitä osia, esimerkiksi zeniitinympäristönkaaren alapuolella. 46° renkaan voi nähdä taivaalla noin 15 kertaa vuodessa.
		46° ylläsivuava kaari 46° sivuava kaari jakautuu yllä- ja allasivuavaan osamuotoon. Suomalaisissa oloissa 46° allasivuava kaari on helposti tunnistettavissa, koska se on aurinkoon nähden kupera kaari. Sen sijaan 46° ylläsivuava kaari on aurinkoon nähden kovera kaari, joka ei useinkaan erotu muodoltaan samalla kohdalla esiintyvästä, mutta yleensä himmeämmästä 46° renkaasta. 22° sivuavan kaaren ja 22° renkaan kirkkaussuhteiden perustella voi kuitenkin päätellä onko halo pikemminkin 46° sivuava kaari vain 46° rengas. Lisäksi 46° ylläsivuava kaari sivuaa zeniitinympäristönkaarta aina, kun taas 46° rengasta zeniitinympäristönkaari ei sivua kaikilla auringon korkeuksilla. 46° ylläsivuava kaari katoaa, kun aurinko nousee yli 32 asteen korkeudelle.
		46° allasivuava kaari 46° sivuava kaari jakautuu yllä- ja allasivuavaan osamuotoon. Suomalaisissa oloissa 46° allasivuava kaari on helposti tunnistettavissa, koska se on aurinkoon nähden kupera kaari. Voit löytää tämän halomuodon edustajat Auringosta alaviistoon vasemmalle ja oikealle, 46° asteen etäisyydellä siitä.
		Ala-aurinko Ala-aurinko on pienialainen valkea valokeskittymä yhtä paljon horisontin alapuolella kuin aurinko on horisontin yläpuolella. Sitä havaitaan niin lentokoneesta kuin maanpinnalta jääsumussa. Jälkimmäisessä tapauksessa se kimaltelee usein erillisissä kiteissä. Tyypillisessä tilanteessa ala-auringon kanssa ei näy muita haloja kuin auringonpilari.

Tekniset tiedot

Tähän voit halutessasi antaa havaintovälineen tai valokuvauksen tekniset tiedot

= Auringonvalon aiheuttama haloilmiö
= Kuunvalon aiheuttama haloilmiö
Ke = Keinovalon aiheuttama haloilmiö

		Ke
			120° sivuaurinko 120° sivuaurinko. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Sinijuova Sinijuova on kaukana auringosta horisonttirenkaalla esiintyvä pätkä sinertävää väriä. Auringon ollessa horisontissa sinijuova on 116 asteen keskuskulman etäisyydellä. Auringon korkeuden kasvaessa se siirtyy yhä kauemmaksi ja auringon saavuttaessa yli 30 asteen korkeuden sinijuova näkyy pitkänä sinisenä segmenttinä horisonttirenkaalla suoraan vastapäätä Aurinkoa. Yli 32 asteen auringon korkeudella sinijuovaa ei voi enää näkyä. Usein sinijuovassa nähdään auringon suuntaan myös vihreä ja toisinaan punainenkin väri. Punaista ei kuitenkaan ole saatu vielä vakuuttavasti tarttumaan valokuviin. Sinijuovan voi tavoittaa taivaalta parisen kertaa vuosikymmenessä. Sinijuova (nuoli) on harvinainen horisonttirenkaan väri-ilmiö. Sinijuovasta vasemmalle näkyy 120° sivuaurinko ja kuvan yläosassa Wegenerin vasta-aurinkokaari. Kuvan otti Rauno Päivinen. Simulaationäkymä aurinkoa vastapäätä kolmelle auringon korkeudelle. Sinijuova on merkitty nuolilla, kirkkaat pallukat ovat 120° sivuaurinkoja. Simulaatiot on tehty laatta-asennossa leijailevilla jääkiteillä. Sinijuova syntyy myös pylväasennossa leijailevista kiteistä, mutta tällöin horisonttinrenkaalta puuttuvat 120° sivuauringot.
			Liljequistin sivuaurinko Liljequistin sivuauringot ovat valkeita, pitkulaisia valoalueita noin 150 asteen keskuskulman päässä Auringosta. Niitä katsoessa Aurinko on siis selän takana. Halo on mahdollista nähdä vain, kun Aurinko on alle 32 asteen korkeudella. Liljequistin sivuaurinko syntyy samoista jääkiteistä kuin 120° sivuaurinko, mutta se on himmeämpi ja huomattavasti harvinaisempi. Ilmiöstä tiedetään vain muutama havainto, ja ainoissa tunnetuissa kuvatallenteissa sen näkyy verraten heikosti. Tämän halomuodon luotettava tunnistaminen lienee mahdollista vain jääsumussa. Yläpilvissä on epätasaisuuksia, jotka helposti synnyttävät Liljequistin sivuauringon kaltaisia kirkastumia horisonttirenkaalle. Yllä: Simulaatiot Liljequistin sivuauringoista Auringon korkeudelle 10 ja 30 astetta. Pitkulaiset valoalueet erottuvat sitä selkeämmin horisonttirenkaasta mitä matalammalla Aurinko on.
			Yläkovera Parryn kaari Yläkovera Parryn kaari on valonlähteen päällä esiintyvä, muodoltaan sen suhteen loivasti kovera, värillinen kaari. Halon esiintyminen liittyy tavallisesti hyvin kehittyneeseen 22° ylläsivuavaan kaareen, mutta jääsumussa se saattaa näkyä myös ilman tätä. Yläkoveran Parryn etäisyys Auringosta vaihtelee ja yleensä se on selkeästi erillään 22° sivuavasta kaaresta. Kuitenkin Auringon korkeuksilla noin 40-57 astetta halo on kiinni 22° sivuavassa kaaressa. Yläkovera Parry on yleisin neljästä Parryn kaaren osamuodosta ja sen voi löytää taivaalta noin kerran vuodessa-kahdessa. Yläkovera Parryn kaari (nuoli) jääsumuun syntyneessä Kuun halonäytelmässä. Näkyvillä on myös useita muita haloja. Kuvan otti Mika Aho. Simulaatiot yläkoverasta Parryn kaaresta neljälle Auringon korkeudelle. Auringon korkeudella 5 astetta yläkovera Parry on hyvin himmeä ja kaukana auringosta. 77 astetta suuremmilla auringon korkeuskulmilla yläkoveraa Parrya ei voi enää näkyä. Vertailukuvioina on 22° ja 46° renkaat.
			Yläkupera Parryn kaari Yläkupera Parryn kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alakovera Parryn kaari Alakovera Parryn kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alakupera Parryn kaari Alakupera Parryn kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Yläprimääri Tapen kaari Yläprimääri Tapen kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alaprimääri Tapen kaari Alaprimääri Tapen kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Yläsekundääri Tapen kaari Yläsekundääri Tapen kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alasekundääri Tapen kaari Alasekundääri Tapen kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Ylempi Lowitzin kaari Ylempi Lowitzin kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alempi Lowitzin kaari Alempi Lowitzin kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Rengasmainen Lowitzin kaari Rengasmainen Lowitzin kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Vertikaalit 46° kontaktikaaret [Gallé] Vertikaalit 46° kontaktikaaret [Gallé]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Loivat 46° kontaktikaaret [Gallé] Loivat 46° kontaktikaaret [Gallé]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Jyrkät 46° kontaktikaaret [Gallé] Jyrkät 46° kontaktikaaret [Gallé]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			9° rengas [Van Buijsen] 9° rengas [Van Buijsen]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			18° rengas [Rankin] 18° rengas [Rankin]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			20° rengas [Burney] 20° rengas [Burney]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			23° rengas [Barkow] 23° rengas [Barkow]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			24° rengas [Dutheil] 24° rengas [Dutheil].Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			35° rengas [Féuillee] 35° rengas [Féuillee].Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Pyramidiaurinkokaari Pyramidiaurinkokaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Ylempi 9° parhelia Ylempi 9° parhelia. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alempi 9° parhelia Alempi 9° parhelia. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			18° parhelia [Thompson] 18° parhelia [Thompson]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Ylempi 20° parhelia Ylempi 20° parhelia. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.

		Ke
			Alempi 20° parhelia Alempi 20° parhelia. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Ylempi 23° parhelia [Nieuwenhuys] Ylempi 23° parhelia [Nieuwenhuys]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alempi 23° parhelia [Nieuwenhuys] Alempi 23° parhelia [Nieuwenhuys]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Ylempi 24° parhelia Ylempi 24° parhelia. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alempi 24° parhelia Alempi 24° parhelia. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Ylempi 35° parhelia [Sturm] Ylempi 35° parhelia [Sturm]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alempi 35° parhelia [Sturm] Alempi 35° parhelia [Sturm]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			9° sivuava kaari 9° sivuava kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			18° sivuava kaari 18° sivuava kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			20° sivuava kaari 20° sivuava kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			24° sivuava kaari 24° sivuava kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			35° sivuava kaari 35° sivuava kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			5° rengas 5° rengas. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			12° rengas 12° rengas. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			28° rengas [Scheiner] 28° rengas [Scheiner]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Ylempi 28° kaari [Lascar] Ylempi 28° kaari [Lascar]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alempi 28° kaari [Lascar] Alempi 28° kaari [Lascar]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Yläviisto 28° asteen kaari [Lascar] Yläviisto 28° asteen kaari [Lascar]. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Aurinkokaari Aurinkokaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Ala-aurinkokaari Ala-aurinkokaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alavasta-aurinkokaari Alavasta-aurinkokaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Wegenerin vasta-aurinkokaari Wegenerin vasta-aurinkokaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Trickerin vasta-aurinkokaari Trickerin vasta-aurinkokaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Hastingsin vasta-aurinkokaari Hastingsin vasta-aurinkokaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Greenlerin diffuusi vasta-aurinkokaari Greenlerin diffuusi vasta-aurinkokaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Tränklen diffuusi vasta-aurinkokaari Tränklen diffuusi vasta-aurinkokaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Vasta-aurinko Vasta-aurinko. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.

		Ke
			Alasivuaurinko Alasivuaurinko. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alahorisonttirengas Alahorisonttirengas. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			120° alasivuauringot 120° alasivuauringot. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Liljequistin alasivuauringot Liljequistin alasivuauringot. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alavasta-aurinko Alavasta-aurinko. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Nadiirinympäristön kaari Nadiirinympäristön kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alahorisontinympäristön kaari Alahorisontinympäristön kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Nadiirinympäristön Kern Nadiirinympäristön Kern. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Alahorisontinympäristön Kern Alahorisontinympäristön Kern. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Kovera Schulthessin kaari Kovera Schulthessin kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Kupera Schulthessin kaari Kupera Schulthessin kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Terävä Schulthessin kaari Terävä Schulthessin kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Ellipsihalot Ellipsihalot. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Bottlingerin renkaat Bottlingerin renkaat. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Moilasen kaari Moilasen kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			44° sivuaurinko 44° sivuauringot sijaitsevat kaksi kertaa kauempana auringosta kuin tavalliset sivuauringot. Niiden syntytapa on poikkeuksellinen - ne ovat sivuaurinkojen sivuaurinkoja. Siksi 44° sivuauringot voivat näkyä vain kun tavalliset sivuauringot ovat erittäin kirkkaat. Usein kuitenkin häikäisevän kirkkaat sivuauringot vangitsevat katsojien huomion siinä määrin ettei kauempana näkyviä himmeitä 44° sivuaurinkoja huomata valokuvata. 44° sivuaurinkoa on tavattu vain jääsumussa. Jotta moninkertainen sironta jääkidepilvessa pääsee toteutumaan riittävässä määrin 44° sivuauringon synnylle, jääsumun on nähtävästikin oltava varsin laaja-alainen. Halo muodostuu myös sitä helpommin mitä matalammalla aurinko on. Tällöin valonsäteet kulkevat pidemmän matkan jääkidepilvessä, mikä edelleen kasvattaa moninkertaisen sironnan todennäköisyyttä. 44° sivuaurinkoa havaitaan maailmalla vuosittain, Suomessa se oli kevääseen 2012 mennessä saatu valokuviin vasta viiteen otteeseen. Erittäin kirkas sivuaurinko on synnyttänyt oman sivuaurinkonsa eli 44° sivuauringon (kuvan keskellä). Kuvan otti Heikki Mahlamäki Teuvalla.
			Kernin kaari Kernin kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Heijastus-ala-aurinko Heijastus-ala-aurinko. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Ounasvaaran kaari Ounasvaaran kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Riikosen kaari Riikosen kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Diffuusi alavastarengas Diffuusi alavastarengas. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Heijastunut Parryn kaari Heijastunut Parryn kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			87° diffuusi halo 87° diffuusi halo. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Sinirengas Sinirengas. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Mikkilän kaari Mikkilän kaari. Harvinaisten halojen esittelyt julkaistaan kuvien kera Taivaanvahdissa 1.3.2012.
			Yläsivuaurinko [supersivuaurinko] Yläsivuaurinko [supersivuaurinko].
			Tunnistamaton Tunnistamaton, erikoinen, outo halomuoto. Jos ylläpito tunnistaa kohteen, lisätään se tunnistus ja poistetaan tämä ilmoitus havainnosta. Hyvin harvoin voi löytyä kokonaan uusi halo, jolloin sen havainto pysyy luokassa "tunnistamaton", kunnes kohde saa nimen tai työnimen.

Avaruus.fi