Tällä lomakkeella voit tehdä havainnon myrskyilmiöstä, kuten esim. vähintään 10 nähdystä salamasta, vyörypilvestä, trombista tai kesäaikaisesta raesateesta. Havaintoja käsittelee Ursan myrskybongausjaosto, joka tekee yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Pelkästään korvin kuulluista jyrähdyksistä, vähäpiirteisistä/tavanomaisista myrskypilvistä ja vanhoista myrskytuhoista ei kerätä havaintoja.

Havaintoaika

Milloin näit tai kuvasit ilmiön?

  • *
    info

    Tähän ilmoitetaan se päivämäärä ja kellonaika, jolloin alun perin näit ilmiön taivaalla. Päivämäärä on myös valittavissa viereisestä kalenterikuvakkeesta. Päivämäärä ja kellonaika ilmoitetaan havaintopaikan paikallisajan mukaan.

    Jos et ole varma minä ajankohtana havaitsit, pyydämme että ilmoitat sen ajankohdan mitä pidät todennäköisimpänä eli ns. parhaan arvauksen. Tällöin olisi hyvä, että kerrot ajankohdan epävarmuudesta lisää vapaamuotoisen tekstin kentässä eli havaintokertomuksessa.

    Mikäli havainnossasi on kyse on pitkällä valotuksella otetusta tähtikuvasta, jota on saatettu valottaa jopa useina eri öinä, ilmoita ajankohdaksi viimeisin valotusajankohta.

  • *
  • Yksi kellonaika riittää. Mikäli haluat ilmoittaa havainnon koko keston, napsauta tästä.

  • Havaintoajan pikavalinnat
    Ilmiö näkyy yhä • ilmiö näkyi 30 min sitten • ilmiö näkyi 1 h sitten
Havaintopaikka

Missä olit kun teit havainnon?

  • Anna havaintopaikkasi sijainti napsauttamalla se hiirellä
    viereiseen karttaan.

    info

    Kun napsautat hiirellä karttaa, järjestelmä poimii automaattisesti valitsemasi paikan koordinaatit ja maa-alueilla yleensä myös kyseisen paikan nimen. 

    Jos ensimmäinen hiiren napsautus kartalla meni väärään paikkaan, voit siirtää paikanmerkkiä napsauttamalla uudestaan. Kartan suurentaminen kartan vasemmassa reunassa olevalla liukusäätimellä tai hiiren keskirullalla auttaa paikan saamisessa tarkemmaksi.

    Jos jostain syystä et halua antaa liian tarkasti havaintopaikkaasi, voit sijoittaa havaintopaikan merkin kartalla esimerkiksi lähimmän pienen taajaman keskustaan. Yleensä 1-3 kilometrin tarkkuus riittää havaintopaikan ilmoituksessa. 

  • * info

    Käyttäjien toivotaan ensin antavan havaintopaikan napsauttamalla se karttaan noin 1-3 kilometrin tarkkuudella mikäli mahdollista. Tällöin alle ilmestyy automaattisesti kunnan tarkkuudella havaintopaikka, mikäli kyse on Suomen maa-alueilla tehdystä havainnosta.

    Google maps -karttasovellus ei tunnista kaikkia ulkomaisia havaintopaikkoja eikä merellä tehtyjä havaintoja. Näissä tapauksissa olisi hyvä, että kirjoitat tähän havaintopaikan. 

    Voit myös kartan napsautuksen sijasta kirjoittaa havaintopaikan suoraan kunnan tarkkuudella "Paikkakunnan nimi" -kenttään. Tällöin järjestelmä sijoittaa havaintosi satunnaiseen paikkaan ko. kunnan keskustassa. Useimpia ilmiöitä koskien tämäkin on riittävä ilmoitustarkkuus.

    Mikäli et tiedä, minkä kunnan alueella havaintosi on tehty, kuten esimerkiksi, jos olit liikkuvassa kulkuvälineessä, pyydämme että kuvailet sijaintisi vapaamuotoisesti. Esimerkiksi "Kouvolan ja Mikkelin välillä" tai "Lentokoneessa Itämeren yllä".


    Jos merkitsit sijainnin karttaan, tämä kohta täyttyi automaattisesti

Havaitsijan yhteystiedot
  • + Lisää havaitsija info

    Voit ilmoittaa havainnollesi myös muita havaitsijoita, mikäli he olivat samalla havaintopaikalla, ovat suostuneet yhteishavaintoon ja ilmoitat heidän oikean nimensä ja sähköpostiosoitteensa. Vain sinulla päähavaitsijana on oikeus muokata havaintoa ja vain sinulle kirjautuu mahdollisten valokuvien tai piirrosten copyright.

  • info

    Anna oikea nimi muodossa etunimi ja sukunimi. Havaintoja ei voida hyväksyä nimimerkeiltä tai vajailta nimiltä (esim. K. Virtanen). Mikäli et halua, että nimesi on näkyvillä internetissä havaintosi yhteydessä, voit ottaa rastin pois tätä kysyvästä kohdasta, joka on seuraavalla rivillä.

  • info

    Edellä kirjoitettu nimesi ei tule näkyviin internetissä havaintosi ja mahdollisten kuviesi yhteydessä, mikäli otat rastin pois tästä kohdasta. Jos otat rastin pois, havainnon nimikentässä lukee internetissä "Ei näkyvillä". Tällöin henkilöllisyytesi jää vain Ursan ja ilmiön tutkijoiden tietoon. 

    Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni havaitsija sallii nimensä olevan esillä havaintonsa ja mahdollisten kuviensa yhteydessä. Näin menetellen noudatetaan tärkeäksi koettua luonnontieteellisen havaitsemisen perinnettä.



  • info

    Sähköpostiosoitteen tulisi olla toimivassa perusmuodossa ilman ylimääräisiä tekstejä, välilyöntejä tai sulkeita. Esimerkiksi:james.t.kirk@gfail.com

    Jos haluat myöhemmin täydentää, korjata tai poistaa havaintosi, tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla. Muokkauslinkki lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille. 

  • Miksi yhteystietoja pyydetään?

    info

    Yhteystietosi eivät tule julkisesti näkyville eikä niitä luovuteta kaupallisiin tarkoituksiin.

    Tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaiden havaintojen yhteydessä on tärkeää, että tutkijat tai Ursa voi ottaa yhteyttä havaitsijaan kysyäkseen lisätietoja tai valokuvia tai kiittääkseen havainnosta.

    Sähköpostiosoitteesi avulla voit itse myöhemmin hakea omat havaintosi järjestelmän hakutoiminteella. Sähköposti on parempi hakutapa kuin nimi, koska usealla havaitsijalla voi olla sama nimi.   

    Moni havaitsija on halunnut mahdollisuuden myöhemmin täydentää tai korjata havaintoaan. Tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla, joka lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille. 

Kuvaus myrskyilmiöstä
  • *

    Valitse vaihtoehdoista se, joka parhaiten vastaa näkemääsi ilmiötä.

    Salamavalokuva

    1. Salamavalokuva

    Valokuva salamasta. Käytä tätä otsikkoa, jos näit alle 10 salamaa ja sait salaman valokuvattua.

    Nähty vähintään 10 salamaa

    2. Nähty vähintään 10 salamaa

    Nähty paljain silmin (ei vain kuultu) vähintään 10 salamaa havainnon aikana. Tai valokuvattu ne.

    Kuva hienosta ukkospilvestä

    3. Kuva hienosta ukkospilvestä

    Valokuva näyttävästä ukkospilvestä. Olennaista on, että kuvassa erottuu ukkospilven yläosaa.

    Vyörypilvi

    4. Vyörypilvi

    Hyllymäinen pilvi, jonka ylikulkuun liittyy puuskainen tuuli.

    Raekuuro kesäkaudella

    5. Raekuuro kesäkaudella

    Kesäkaudella (touko-syyskuu) havaittu kirkkaiden, kovien rakeiden sade.

    Maanpintatason pyörre

    6. Maanpintatason pyörre

    Pöly-, vesi- tai lumipyörre, joka esiintyy vain maanpintatasolla.

    Suppilopilvi

    7. Suppilopilvi

    Pyörivä pilvipatsas, joka ei yllä pilvestä maanpinnalle asti.

    Trombi

    8. Trombi

    Pilvestä maahan asti ulottuva ja voimakkaasti pyörivä pilvipatsas.

    Yläilmakehän salama

    9. Yläilmakehän salama

    Yleensä vain videolaitteistolla havaittava yläilmakehän ilmiö.

    Muu myrskyilmiö

    10. Muu myrskyilmiö

    Jokin muu merkittävä myrskyilmiö - esimerkiksi laajoja myrskytuhoja.

  • *
    info

    Valitse mielestäsi parhaiten ilmiön yleistä näyttävyyttä kuvaava vaihtoehto. 


  • Toivomme, että kerrot vapaamuotoisesti ilmiön näkemisestä. Jos olet kiireinen, vain yhden tai kahdenkin lauseen lyhyt kuvailu ilmiöstä auttaa hahmottamaan, mitä olet nähnyt. (Mikäli haluat antaa teknisiä tietoja, niille on oma paikka)

    info

    Tähän voit kertoa vapaamuotoisesti ilmiöstä ja sen näkemisestä. Tilaa on 1200 merkkiä. Esimerkiksi kuinka huomasit ilmiön? Miltä se näytti? (jne).

    Jos taivaanilmiöt eivät ole sinulle entuudestaan tuttuja, koeta kuvailla ilmiötä monipuolisesti.  

    Jos olet alan spesialisti toivomme, että kirjoitat siten, että havaintokertomus on edes suurimmalta osaltaan ymmärrettävä uusille aiheesta kiinnostuneille. Olisi hyvä jos välttäisit harvojen käytössä olevia termejä, slangia ja lyhenteitä.  

    Mikäli kirjoitat tähän vaikka vain parinkin lauseen mittaisen havaintokertomuksen ja liität havaintoosi vähintään yhden kuvan, havainto pääsee julkaistuna havaintojärjestelmän Kuvat ja kertomukset -sivulle.

    merkkiä jäljellä

  • Voit liittää 1-8 kuvaa ilmiöstä (jpg, gif tai png). Järjestelmä ei ota vastaan yli 50 megatavun kuvia. Toivomme, että suosit kuvia, joiden koko on korkeintaan 15 Mt.

    info

    Kuvia voi liittää enintään 8 kappaletta. Toivomme että liität useita kuvia vain, mikäli ne esittelevät ilmiön eri puolia tai eri vaiheita tai muutoin täydentävät toisiaan. Mikäli kuvasi ovat käytännössä täysin identtisiä, pyydämme että liität havaintoosi vain yhden parhaan kuvan.

    Järjestelmä näyttää automaattisesti suurikokoiset kuvat koossa, jossa kuvan pisin sivu (joko vaaka- tai pystyulottuvuus) on 1000 pikseliä pitkä.  

    Tiedostojen koon yläraja on 50 megatavua Tätä isompia kuvia Taivaanvahti ei ota vastaan. Kannattaa suosia kuvia, joiden koko on korkeintaan 15 Mt.

    Sallitut kuvaformaatit ovat jpg, jpeg, gif ja png. Järjestelmä ei ota vastaan esimerkiksi tif-kuvia tai pdf-tiedostoja.

  • Havainnon pääkuva









  • info

    Laittamalla rastin tähän pyydät, että ylläpidon asiantuntijat tarkistavat havainnon ilmiötunnistukset erityisen huolellisesti ja/tai kriittisesti ennen havainnon julkaisua.

    Mikäli tunnistuksissa havaitaan jotain ongelmallista, havainto ei mene julkaisuun ennen kuin ylläpito on korjannut tunnistukset ja/tai sinuun on otettu yhteyttä.   



Lomakkeen lähettäminen edellyttää tähdellä (*) merkittyjen kenttien täyttämistä.

Lisätietoja

  • info

    Tähän voit ilmoittaa tähtiharrastusyhdistyksen, jonka jäsen olet. Mikäli olet useamman yhdistyksen jäsen, pyydämme että ilmoitat sen yhdistyksen, joka on havaintotoiminnassa sinulle merkityksellisin.  

    Suomen suurin tähtiyhdistys, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry runsaalla 15 000 jäsenellään on tässä jaettu aluetiimeihin, jotka ovat "Ursa (Etelä-Suomi)", "Ursa (Helsinki)", "Ursa (Itä-Suomi)", "Ursa (Länsi-Suomi)" ja "Ursa (Pohjois-Suomi)". Pohjois-Suomen tiimin alueella ovat Oulun ja Lapin lääni. Etelä-Suomen tiimin alueeseen kuuluvat myös pääkaupunkiseudun kunnat paitsi Helsinki.      


  • info

    Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat hyvin kiinnostuneita raehavainnoista. Mikäli mittasit rakeiden koon, ilmoita se tässä. Mittaustuloksessa kyse on suurimpien havaittujen rakeiden suurimmasta mitatusta halkaisijasta.


Tähän voit halutessasi antaa havaintovälineen tai valokuvauksen tekniset tiedot

info

Tähän voit halutessasi eritellä havainnossa käyttämäsi havaintovälineen ja valokuvauksen tekniset tiedot. Käytettävissä on 1200 kirjainmerkkiä.

Havaintovälineen voi antaa esimerkiksi näin: 127 mm peilikaukoputki, F1300 mm.

Valokuvaustiedot voi antaa esimerkiksi näin: Kameramerkki, 50 mm, f/2,8, ISO 100.

Havaitut myrskyilmiöt

Jos et tunne näitä ilmiöitä, perehdy infonappien ohjeisiin. Taivaanvahdin asiantuntijat voivat tarvittaessa korjata tunnistuksia.

info

Talvinen salamointi liittyy yleisimmin voimakkaaseen lumisateeseen eli kyseessä on salama lumi- tai räntäsateessa. Joskus harvoin, varsinkin alkutalvesta, salamointia voi esiintyä myös vesisateen yhteydessä.

Talvella välähdyksiä synnyttävät myös sähköjohdoista ja muuntamoista tulevat valokaaret. Valokaaret syntyvät voimakkaan tuulen tai puihin kertyneen lumen taivuttaessa puut kosketuksiin sähkölinjojen kanssa. Näistä välähdyksistä ei synny ukkoselle ominaista pitkäkestoista jyrinää, vain nopea pamahdus ja mahdollisesti lähialueilla kuultavissa oleva sähköinen ritinä.

Kesäkaudella ei ole mielekästä kerätä havaintoja yksittäisistä salamoista. Talvikaudella ne ovat harvinaisempia ja siksi kiinnostavia.

 

 

info

Kalevantuli on epämääräinen välähdys, josta ei kuulu jyrinää ja joka on yleensä etäällä taivaanrannan tuntumassa. Kalevantuli on maasalaman tai pilvisalaman heijastusta.

Erotuksena kalevantuleen elosalamassa erottuu salaman viivamainen rakenne. Sekä kalevantuli että elosalama ovat molemmat salamointia, joka tapahtuu yleensä yli 20 km etäisyydellä havaitsijasta, mistä johtuen jyrinää ei kuulla.

 

Kalevantuli valaisee kaukaista ukkospilveä. Kuva Mikko Peussa.

info

Elosalamassa erottuu salaman viivamainen rakenne, mutta ääntä ei kuulu. Erotuksena elosalamaan kalevantuli on epämääräisempi välähdys, joka on maasalaman tai pilvisalaman heijastusta.

Sekä kalevantuli että elosalama ovat molemmat salamointia, joka tapahtuu yleensä yli 20 km etäisyydellä havaitsijasta, mistä johtuen jyrinää ei kuulla.

info

Salaman osuma on toisinaan paikannettavissa selvästi tunnistettavaan kohteeseen, kuten esimerkiksi puuhun, radiomastoon, lentokoneeseen. Pyydämme, että kerrot havaintokertomuksessa tarkemmin kohteesta ja sen sijainnista.

 

Tässä kuvassa salama iski noin 100 metrin päähän. Iskun tarkkaa kohdetta ei tiedetä. Kuva Miikka Mäkinen.

info

Vyörypilvi on ukkospilveen liittyvä hyllymäinen tai rullamainen, usein selvärajainen matalalla roikkuva pilvi. Tämän uhkaavan näköiseen pilvimuodostelman ylitykseen liittyy usein puuskainen tuuli.  

 

Vyörypilvi. Kuva Pete Pajuheimo.

 

Vyörypilvi. Kuva Pauli Jokinen.

 

Vyörypilvi. Kuva Jaakko Kuivanen.

 

Vyörypilvi. Kuva Panu Lahtinen.

 


Vyörypilvi. Kuva Eetu Saarti.

 

Vyörypilvi erkanee kielekkeenä ukkospilven alaosasta. Kuva Markku Siljama. 

info

Rakeet ovat kesäkaudella satavaa jäätynyttä vettä.Raekuurot liittyvät voimakkaaseen konvektioon, usein samassa yhteydessä esiintyy myös ukkosta.

Rakeet voidaan jakaa lumirakeisiin ja jäärakeisiin. Edelliset ovat styroksimaisia tai raejuustomaisia huurrepalleroita, jälkimmäiset ovat kirkkaita ja kovia kappaleita.

Suomessa raekuurot ovat maltillisia, yksittäisten rakeiden ollessa tyypillisesti halkaisijaltaan muutaman millin. Joskus tosin Suomessakin voi taivaalta tippua halkaisijaltaan useita senttejä olevia rakeita.

 

Raekuuro. Kuva Esa Palmi.

 

Raekuuro. Kuva Mikko Peussa.

 

Raekuuron valkaisenma tie. Kuva Matias Takala.

 

Rakeita. Kuva Jaakko Kuivanen.

info

Syöksyvirtaus on ukkospilvestä laskeutuva voimakas puuskittainen ilmavirtaus. Syöksyvirtaus on yhdensuuntainen tuuli, toisin kuin selvästi pyörivä trombi. Syöksyvirtauksen kohdalla sataa usein hyvin voimakkaasti.

Syöksyvirtaus voi aiheuttaa huomattavia tuhoja. Se kaataa puut yhteen suuntaan, kun taas trombin jäljiltä puut ovat kaatuneet sikin sokin. 

Syöksyvirtaus tarkoittaa vain tuulta joka havaitaan laskuvirtauksen osuessa maahan. Muussa tilanteessa voidaan puhua ukkospuuskasta.

 

Syöksyvirtaus taivuttaa puita. Kuva Esa Palmi.

info

Pölypyörre on pienialainen pyörretuuli. Se syntyy tyypillisesti keväällä kevätauringon lämmittämälle pellolle, hiekkakentälle tai muulle nopeasti lämpenevälle alustalle.

Toisin kuin trombit, pölypyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.

Parhaita pölypyörteitä nähdään aavikoilla. Suomessa pölypyörteet ovat vaatimattomia ja lyhytikäisiä.

 

Pölypyörre. Kuva Anni Pihlaja-Kuhna.

 

Pölypyörre. Kuva on otettu auton ikkunan läpi. Kuva Tuukka Järvenpää.
 

Pölypyörre Atacaman aavikolla. Kuva Jukka Ruoskanen.

info

Vesipyörre on pienialainen pyörretuuli, joka syntyy vesialueelle, kuten merelle tai järvelle. Tuuli muodostaa veden pinnalle pyörteen, joka joskus voi olla useitakin metrejä korkea.

Toisin kuin pilvestä vedenpintaan asti ulottuvat vesipatsaat, vesipyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.

Katso video vesipyörteestä täällä.

info

Tuuli voi muodostaa pyörteen muuallakin kuin esimerkiksi keväisten peltojen (pölypyörre) tai veden yllä (vesipyörre).

Tällä "muu pyörre"-rastilla voit raportoida esimerkiksi tulipyörteen, joita voi joskus havaita esimerkiksi metsäpalojen yhteydessä tai lumipyörteen, joita voi esiintyä esimerkiksi keväthankien yllä. Kerro tarkemmin havaintokertomuksessa minkälaisen pyörteen näit.  

Tuulen muodostamat pyörteet voivat joskus olla useitakin metrejä korkeita. Toisin kuin pilvestä maanpintatasolle asti ulottuvat trombit ja vesipatsaat, pyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.

Video lumipyörteestä ja tulipyörteestä.

 

Lumipyörteet näkyvät yleensä selkeällä säällä, mutta tämän pyörteen aikaan oli pilvistä. Kuva Markku Siljama.

info

Suppilopilvi on 1) pilvestä roikkuva, 2) suppilomainen ja 3) selvästi pyörivä muodostelma, joka 4) ei yllä maahan saakka. Vasta pintakosketuksen tapahtuessa kyseessä on trombi tai vesipatsas, riippuen siitä näkyykö ilmiö maan vai vesialueen yllä.

Aina ei ole mahdollista varmuudella sanoa onko kyseessä suppilopilvi vaiko vain siltä näyttävä pilvirakenne johon ei liity ilman kierteistä liikettä. Epävarmoja tapauksia saattaa olla helpompi selvittää jos ilmiön kehityksestä on olemassa kuvasarja. Myös laajakulmainen valokuva ilmiön aikaan vallinneesta pilvitilanteesta voi auttaa tulkinnassa.    

 

Kahden kuvan sarja suppilopilvestä. Ylemmässä kuvassa vasemmalla näkyvä suppilo on emäpilvessä kiinni, mutta alemmassa kuvassa se on irronnut siitä. Kuva Matti Helin.

 

Suppilopilvi. Kuva Eija Käkelä.

 

Suppilopilvi lähestyvässä ukkospilvessä. Kuva Matti Helin.

 

Todennäköinen suppilopilvi. Ilmiö näkyi epätavallisen myöhään syksyllä, lokakuun lopussa. Kuva Matti Helin.
 

Tämä matalalla roikkuva pilven repale ei ole suppilopilvi. Kuva Risto Jokinen.

info

Trombi on voimakkaasti pyörivä pilvipatsas, joka 1) ulottuu pilvestä maahan asti ja 2) pyörii voimakkaasti.

Jos pyörivän pilvipatsaan alustana on vesi, siitä käytetään nimitystä vesipatsas, maa-alueilla kyseessä on trombi. Huomaa, että vesipatsaille on Taivaanvahdissa oma rasti ruutuun -valintansa trombin alapuolella. 

Trombion synonyymi sanalle tornado eli kyseessä on sama ilmiö.

 

Trombi. Kuva Esko Muurimäki.

info

Vesipatsas on voimakkaasti pyörivä pilvi- ja vesipatsas, joka 1) ulottuu pilvestä vedenpintaan asti ja 2) pyörii voimakkaasti.

Suomessa vesipatsaita nähdään lähinnä loppukesällä ja syksyllä meren yllä. Niitä syntyy varsinkin silloin kun kaakosta saapuu lämmintä ja kosteaa ilmaa.

Maa-alueilla vesipatsaan kaltaista pyörrepilveä kutsutaan trombiksi. Trombeille on Taivaanvahdissa oma rasti ruutuun -valintansa vesipatsaan yläpuolella. 

 

Vesipatsas. Kuva Tuomas Pelto.

 

Vesipatsas. Kuva Olli Vesanto.

info

Sateesta johtuva ja poikkeuksellisen runsas veden kertyminen esimerkiksi teille, alikulkuihin, kellareihin tai pelloille.

 

Sateen aiheuttamaa tulvintaa lokakuun alussa 2012 Ilmajoella. Kuva Mauri Korpi.

 

Sateen aiheuttamaa tulvintaa lokakuun alussa 2012 Ilmajoella. Kuva Mauri Korpi.


 

Kyrönjoen tulvintaa Ilmajoella lokakuun alussa 2012. Kuva Marko Myllyniemi.

 

Raisiojoen tulvintaa lokakuun alussa 2012. Kuva Mikko Peussa.

info

Voimakkaan matalapaineen aiheuttama ja meteorologisena terminä aito myrsky, jossa 10 minuutin keskituuli on yli 21 m/s. Havainto edellyttää tuulen mittaamista tuulimittarilla tai kokeneen havaitsijan arviota.

Määritelmä täyttyy Suomessa yleensä lähinnä merialueilla, rannikoilla sekä joskus Lapin tuntureilla erityisen voimakkaiden matalapaineiden yhteydessä. Syvällä sisämaassa 10 minuutin keskituuli yli 21 m/s on erittäin harvinainen ilmiö.



info

Laajat myrskytuhot ovat lukuisia kaatuneita puita, lakoontuneita peltoja, irronneita kattopeltejä tai muuta vastaavaa voimakkaan tuulen aiheuttamaa erityisen suurta vahinkoa.

Myrskytuho ei ole laaja, mikäli kyseessä on vain hyvin harvojen, kaukana toisistaan sijaitsevien yksittäisten puiden kaatuminen.

 

Laaja-alaista myrskytuhoa Karilanmaan kylässä. Kuva Markku Siljama.

 

info

Elmon tuli on kirkkaan sininen tai violetti hehku, joka näkyy tyypillisesti ukkosen aikana korkealla sijaitsevissa ja muodoltaan piikkimäisissä rakenteissa.

Kyseeseen voi tulla esimerkiksi laivan masto, ukkosenjohdin, savupiippu, katulamppu tai muu vastaava kohde. Elmon tulen aiheuttaa koronapurkaus, ja siitä saattaa kuulua sähköistä ritisevää ääntä. Ilmiö on hyvin harvinainen.

info

Mammatus- eli utarepilvet ovat utareen muotoa muistuttavia rakenteita. Tyypillisesti niitä nähdään ukkospilvien reunassa, mutta mammatukset voivat kulkeutua myös kauaksi ukkospilvistä. Lisäksi mammatuksia muodostuu muissakin kuin ukkospilvissä. 

 

Mammatuksia ukkospilven takareunassa. Kuva Mirko Lahtinen.

 

Mammatuksia ukkospilven takareunassa. Kuva Jari Luomanen.

 

Mammatuspilveä. Kuva Mikko Peussa.

 

Maaliskuisen kuuropilvijonon takareunan mammatuksia. Kuva Matias Takala.

 

Tämä mammatusmuodostelma ei liittynyt ukkospilveen, vaan näkyi stratocumuluksessa. Kuva Jari Luomanen.

info

Alasinryömiäinen (englanniksi anvil crawler) on vaakasuuntaisesti taivaalla suuren etäisyyden liikkuva, tyypillisesti askeltaen etenevä salama, joka yleensä liittyy suureen ukkospilvijärjestelmään.

Alasinryömiäiset ovat näyttäviä ja harvinaisia salamoita. Niiden pätkittäinen askel kerrassaan eteneminen voi tuoda strobovaloja muistuttavan vaikutelman.

info

Läpäisevä huippu (englanniksi overshooting top) on harvoin nähtävä pullistuma alasinpilven huipussa. Yleensä alasinpilvi on huipustaan verrattaen tasainen. Tällainen pullistuma syntyy voimakkaan nousuvirtauksen kohdalle ja tunkeutuu joskus stratosfäärin puolelle.

Ylikorkea eli tropopaussin läpäisevä huippu liittyy suureen ilmakehän epävakaisuuteen ja tyypillisesti supersoluun. Näin ollen se voi olla merkki voimakkaasta salamoinnista ja rakeista. Supersolujen yhteydessä saattaa esiintyä myös trombeja tai syöksyvirtauksia.   

 

Läpäisevä huippu nousee muun pilven yläpuolelle pienenä valkeana kumpuna. Kuva Eero Karvinen.

 

Läpäisevän huipun valkea kumpu pilkistää ulos ukkospilven yläosan cirruksista. Kuva Mauri Korpi.

 

Pieni nyppylä pilven yläosassa on läpäisevä huippu. Kuva Esa Palmi.

info

Rullapilvi on sukua voimakkaiden ukkossolujen yhteydessä tavattaville vyörypilville, mutta eroaa niistä sillä tavoin, että rullapilvi esiintyy aina erillään ”emopilvestä” Toisinaan puuskarintama voi työntää rullan hyvinkin etäälle ukkossolusta. Tällainen rulla näyttää etenevän taivaalla itsekseen, vailla selkeää vuorovaikutusta muiden pilvien kanssa. Toisinaan se saattaa näyttää pyörivän pituusakselinsa ympäri.

Toisaalta joillakin rannikkoseuduilla tavataan hyvin näyttäviä rullapilviä, jotka syntyvät merialueiden ilmavirtauksissa eivätkä ukkossolun yhteydessä. Tunnetuin tällainen rullapilvi on Australian pohjoisrannikolla säännöllisesti havaittava jättimäinen rulla, niin sanottu Morning glory -pilvi.

 

Hailuodossa etäältä havaittu rullapilvi. Kuva Vesa Vainionpää.

info

Kuuro-ja ukkospilvissä ilman maata kohti suuntautuva liike muodostaa laskuvirtauksen, joka näkyy parhaimmillaan hienona sadeseinämänä.

Sadeseinämä on jyrkkäreunainen sateen reuna, joka erottuu välillä erittäin näyttävästi konvektiosolun etureunassa. Sitä seuraa erittäin runsas, nopeasti alkava rankkasade, mahdollisesti myös raesade.

 



Sadeseinämä Helsingin taivaalla 13. kesäkuuta 2009. Kuva Pauli Jokinen.  

 

Voimakkaat laskuvirtaukset synnyttävät maahan törmätessään ukkospuuskia tai syöksyvirtauksia. Sadeseinämän maanpinnan läheinen osuus leviää joskus eteenpäin, joka voi tarkoittaa voimakasta syöksyvirtausta. Tällöin puhutaan suomennettuna sateen jalasta (rain foot).

 

Sadeseinämä Lahja-rajuilman etureunassa Nokialla 7. elokuuta 2010. Kuva Esa Palmi.

 

Etelä-Suomessa 3.7.2011 salamoinut ukkosnauha saavuttaa Hämeenlinnan Aulangon. Ukkosnauhan etureunassa oli nähtävissä sadeseinämä, vyörypilvi ja tulevan suppilopilven alkua. Kuva Jari Laikko.

info

Hyllypilvi (engl. shelf cloud) on vyörypilven erikoismuoto. Nimensä mukaisesti se on vaakasuora, hyllyä muistuttava kuuropilven uloke. Se liittyy supersolu-ukkospilviin, joita Suomessa tavataan hyvin harvoin.

Jarmo Moilasen kuva harvinaisesta hyllypilvestä 13. kesäkuuta 2001 Vaalan taivaalla.

info

Seinäpilvi on pyörivä, usein sateeton pilvimuodostelma, joka ulottuu supersolu-ukkospilven alapuolelle.

Seinäpilvi

Seinäpilvi 1.6.2013 Ikaalisissa. Kuva: Arja-Sisko Airila

Yläilmakehän salamat

Vaikeita kohteita, jotka tyypillisesti havaittavissa vain kameralaitteistolla. Kuvadokumentaation liittäminen havaintoon on tärkeää.

info

Keijusalama (englanniksi red sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Kyseessä on yleisin ja parhaiten tunnettu yläsalamatyyppi. Ilmiön kirkkain osa on yleensä 65-75 kilometrin korkeudessa, ja värivalokuvissa se on normaalisti punainen.

Keijusalama kestää yleensä vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.

 

Värikuva keijusalamasta. Ilmiö näkyy kuvan vasemmassa laidassa punertavana muodostelmana. Kuva Aki Taavitsainen. 

 

Kolme keijusalamaa näkyy heti Kuun alapuolella. Ne kaikki olivat välähtäneet samaan aikaan. Kuvan vasemmassa alakulmassa on itse emosalaman välähdys. Kuva Panu Lahtinen.

info

Pylväskeijusalama (englanniksi column sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Pylväskeiju on keijusalaman epätavallisempi alalaji. Nimensä mukaisesti pylväskeijut muistuttavat pilarimaisia pystyviivoja.

Kuten keijusalamatyleensä, tämäkin ilmiö kestää tyypillisesti vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.

 

Pylväskeijuja. Ilmiö näkyy lyhyinä katkonaisena valopilareina kuvan alaosassa vesileiman yläpuolella. Kuvaan on koostettu puolen tunnin aikana näkyneet pylväskeijut. Kuva Panu Lahtinen.

info

Kajo- eli haltiasalama (englanniksi elve tai lyhenteenä koko ilmiölle ELVES) on rengasta muistuttuva yläsalamatyyppi. Kajosalaman rengas voi olla läpimitaltaan noin 200 kilometriä. Se esiintyy noin 80-100 kilometrin korkeudessa ja tyypillisesti ilmestyy keijusalamoiden yläpuolelle.

Kajosalama kestää tyypillisesti vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.

 

Kajosalaman himmeä rengas näkyy kuvan alaosassa. Kuva Timo Kantola. Katso myös toinen Kuva kajosalamasta.

info

Viuhkasalama on harvinainen (englanniksi blue jet) yläsalamalaji. Se on väriltään sininen, ukkospilvestä ylöspäin suuntautuva kartion muotoinen valonvälähdys. Viuhkasalama liittyy ukkospilven aktiiviseen keskiosaan ja ylettyy ukkospilven yläosasta aina 40-50 kilometrin korkeudelle asti.  

Viuhkasalama kestää vajaan sekunnin, mikä on verraten pitkä aika yläsalamalle. Tästä syystä esimerkiksi liikennelentäjät ovat harvakseltaan nähneet paljain silminkin viuhkasalamoita. Ilmiön luotettavaan dokumentointiin paras väline on valoherkkä videolaitteisto, kuten esimerkiksi valvontakamera.

Täällä on valokuva viuhkasalamasta.

 

info

Jättiläisviuhkasalama (gicantic jet)on erittäin harvinainen yläsalamalaji. Se on väriltään sininen, ukkospilvestä ylöspäin suuntautuva valoilmiö, jossa on puuta tai pensasta muistuttavaa rakennetta.

Kuten tavallinen viuhkasalama, jättiläisviuhka liittyy ukkospilven aktiiviseen keskiosaan. Jättiläisviuhkasalamat voivat ylettyä yli 50 kilometrin korkeudelle. Ilmiön luotettavaan dokumentointiin paras väline on valoherkkä videolaitteisto, kuten esimerkiksi valvontakamera.

Täällä on valokuva jättiläisviuhkasalamasta.

info

Sininen alku (englanniksi blue starter) tai sininen alkusalama on työnimi ilmiölle, josta ei tiettävästi ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.

Näitä ilmiöitä on luonnehdittu "epäonnistuneiksi" viuhkasalamoiksi. Siniset alkusalamat etenevät ylöspäin, mutta ovat lyhyempiä ja kirkkaampia kuin täyspituiset viuhkasalamat. Ne yltävät korkeintaan noin 20 kilometrin korkeudelle.