Havaitut myrskyilmiöt Jos et tunne näitä ilmiöitä, perehdy infonappien ohjeisiin. Taivaanvahdin asiantuntijoilla on oikeus korjata ilmeisen virheellisiä tunnistuksia.
Salama talvikaudella
Kesäkaudella ei ole mielekästä kerätä havaintoja yksittäisistä salamoista. Talvikaudella ne ovat harvinaisempia ja siksi kiinnostavia. Talvinen salamointi liittyy käytännössä aina voimakkaaseen lumisateeseen.Talvella välähdyksiä synnyttävät myös sähköjohdoista ja muuntamoista tulevat valokaaret. Valokaaret syntyvät voimakkaan tuulen tai puihin kertyneen lumen taivuttaessa puut kosketuksiin sähkölinjojen kanssa. Näistä välähdyksistä ei synny ukkoselle ominaista pitkäkestoista jyrinää, vain nopea pamahdus ja mahdollisesti lähialueilla kuultavissa oleva sähköinen ritinä.
Kalevantuli
Kalevantuli on epämääräinen välähdys, josta ei kuulu jyrinää ja joka on yleensä etäällä taivaanrannan tuntumassa. Kalevantuli on maasalaman tai pilvisalaman heijastusta.
Erotuksena kalevantuleen elosalamassa erottuu salaman viivamainen rakenne. Sekä kalevantuli että elosalama ovat molemmat salamointia, joka tapahtuu yli 15 km etäisyydellä havaitsijasta, mistä johtuen jyrinää ei kuulla.
Elosalama
Elosalamassa erottuu salaman viivamainen rakenne, mutta ääntä ei kuulu. Erotuksena elosalamaan kalevantuli on epämääräisempi välähdys, joka on maasalaman tai pilvisalaman heijastusta.
Sekä kalevantuli että elosalama ovat molemmat salamointia, joka tapahtuu yli 15 km etäisyydellä havaitsijasta, mistä johtuen jyrinää ei kuulla.
Salamanosuma kohteeseen
Salaman osuma esimerkiksi puuhun, radiomastoon, lentokoneeseen tai muuhun selvästi tunnistettavaan kohteeseen. Pyydämme, että kerrot havaintokertomuksessa tarkemmin kohteesta ja sen sijainnista.
Vyörypilvi ukkospilven edellä
Ukkospilven yhteydessä oleva hyllymäinen tai rullamainen, usein selvärajainen ja uhkaavan näköinen pilvimuodostelma, jonka ylitykseen liittyy usein puuskainen tuuli.
Raekuuro kesäkaudella
Kesäkaudella satavia kirkkaita, kovia jäärakeita. Ne liittyvät voimakkaaseen konvektioon, usein samassa yhteydessä esiintyy myös ukkosta.
Syöksyvirtaus
Ukkospilvessä syntyvä voimakas laskeva virtaus, joka maahan osuessaan leviää suoraviivaiseksi puuskittaiseksi tuuleksi. Syöksyvirtaus voi aiheuttaa huomattavia tuhoja. Syöksyvirtauksen kohdalla sataa usein hyvin voimakkaasti. Syöksyvirtaus on "suora" tuuli, toisin kuin selvästi pyörivä trombi. Syöksyvirtaus tarkoittaa vain tuulta joka havaitaan laskuvirtauksen osuessa maahan. Tämän alueen ulkopuolella voidaan puhua ukkospuuskasta.
Pölypyörre
Pyörretuuli, joka syntyy tyypillisesti keväällä kevätauringon lämmittämälle pellolle, hiekkakentälle tai muulle nopeasti lämpenevälle alustalle. Toisin kuin trombit, pölypyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.
Vesipyörre
Pyörretuuli, joka syntyy vesialueella, kuten merellä tai järvellä. Tuuli muodostaa veden pinnalle pyörteen, joka joskus voi olla useitakin metrejä korkea. Toisin kuin pilvestä vedenpintaan asti ulottuvat vesipatsaat, vesipyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.
Muu pyörre
Tuuli voi muodostaa pyörteen muuallakin kuin esimerkiksi keväisten peltojen (pölypyörre) tai veden yllä (vesipyörre).
Tällä "muu pyörre"-rastilla voit raportoida esimerkiksi tulipyörteen, joita voi joskus havaita esimerkiksi metsäpalojen yhteydessä tai lumipyörteen, joita voi esiintyä esimerkiksi keväthankien yllä. Kerro tarkemmin havaintokertomuksessa minkälaisen pyörteen näit.
Tuulen muodostamat pyörteet voivat joskus olla useitakin metrejä korkeita. Toisin kuin pilvestä maanpintatasolle asti ulottuvat trombit ja vesipatsaat, pyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.
Suppilopilvi
Suppilopilvi on 1) pilvestä roikkuva, 2) suppilomainen ja 3) selvästi pyörivä muodostelma, joka 4) ei yllä maahan saakka.
Vasta pintakosketuksen tapahtuessa kyseessä on trombi.
Trombi
Trombi on voimakkaasti pyörivä pilvipatsas, joka 1) ulottuu pilvestä maahan asti ja 2) pyörii voimakkaasti.
Jos pyörivän pilvipatsaan alustana on vesi, siitä käytetään nimitystä vesipatsas, maa-alueilla kyseessä on trombi. Huomaa, että vesipatsaille on Taivaanvahdissa oma rasti ruutuun -valintansa trombin alapuolella.
Trombi on synonyymi sanalle tornado eli kyseessä on sama ilmiö.
Vesipatsas
Vesipatsas on voimakkaasti pyörivä pilvi- ja vesipatsas, joka 1) ulottuu pilvestä vedenpintaan asti ja 2) pyörii voimakkaasti.
Jos pyörivän pilvipatsaan alustana on vesi, siitä käytetään nimitystä vesipatsas, maa-alueilla kyseessä on trombi. Huomaa, että trombeille on Taivaanvahdissa oma rasti ruutuun -valintansa vesipatsaan yläpuolella.
Tulviva sade
Sateesta johtuva ja poikkeuksellisen runsas veden kertyminen teille, alikulkuihin, kellareihin tai pelloille.
10 minuutin keskituuli yli 21 m/s
Voimakkaan matalapaineen aiheuttama ja meteorologisena terminä aito myrsky , jossa 10 minuutin keskituuli on yli 21 m/s. Havainto edellyttää tuulen mittaamista tuulimittarilla tai kokeneen havaitsijan arviota.
Määritelmä täyttyy Suomessa yleensä lähinnä merialueilla, rannikoilla sekä joskus Lapin tuntureilla erityisen voimakkaiden matalapaineiden yhteydessä. Syvällä sisämaassa 10 minuutin keskituuli yli 21 m/s on erittäin harvinainen ilmiö.
Laajoja myrskytuhoja
Lukuisia kaatuneita puita , lakoontuneita peltoja, irronneita kattopeltejä tai muuta vastaavaa voimakkaan tuulen aiheuttamaa erityisen suurta vahinkoa.
Myrskytuho ei ole laaja , mikäli kyseessä on vain hyvin harvojen, kaukana toisistaan sijaitsevien yksittäisten puiden kaatuminen.
Elmon tuli
Kirkkaan sininen tai violetti hehku , joka näkyy tyypillisesti ukkosen aikana korkealla sijaitsevissa ja muodoltaan piikkimäisissä rakenteissa.
Kyseeseen voi tulla esimerkiksi laivan masto, ukkosenjohdin, savupiippu, katulamppu tai muu vastaava kohde. Elmon tulen aiheuttaa koronapurkaus, ja siitä saattaa kuulua sähköistä ritisevää ääntä. Ilmiö on hyvin harvinainen.
Mammatuspilviä
Mammatus- eli utarepilvet ovat utareen muotoa muistuttavia rakenteita. Tyypillisesti niitä nähdään ukkospilvien reunassa, mutta mammatukset voivat kulkeutua myös kauaksi ukkospilvistä.
Undulatus asperatus
Undulatus asperatus -pilveä on ehdotettu uudeksi pilvityypiksi kansainväliseen pilviluokitukseen vuonna 2009. Kyse on mammatus-pilviä muistuttavista utareista, jotka kuitenkin ovat perusmuodoltaan aaltomaisia (undulatus). Undulatus asperatuksia on tyypillisesti havaittu konvektiivisen ukkossolumuodostuksen jälkeisinä aamu- ja keskipäivän tunteina. Esimerkkikuvia undulatus asperatuksesta näet täällä .
Yläilmakehän salamat Vaikeita kohteita, jotka tyypillisesti havaittavissa vain kameralaitteistolla. Kuvadokumentaation liittäminen havaintoon on tärkeää.
Keijusalama (red sprite)
Keijusalama (englanniksi red sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Kyseessä on yleisin ja parhaiten tunnettu yläsalamatyyppi. Ilmiön kirkkain osa on yleensä 65-75 kilometrin korkeudessa, ja värivalokuvissa se on normaalisti punainen.
Keijusalama kestää yleensä vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.
Pylväskeijusalama (column sprite)
Pylväskeijusalama (englanniksi column sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Pylväskeiju on keijusalaman epätavallisempi alalaji. Nimensä mukaisesti pylväskeijut muistuttavat pilarimaisia pystyviivoja.
Kuten keijusalamat yleensä, tämäkin ilmiö kestää tyypillisesti vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.
Kajo- eli haltiasalama (elve)
Kajo- eli haltiasalama (englanniksi elve tai lyhenteenä koko ilmiölle ELVES) on rengasta muistuttuva yläsalamatyyppi. Kajosalaman rengas voi olla läpimitaltaan noin 200 kilometriä. Se esiintyy noin 80-100 kilometrin korkeudessa ja tyypillisesti ilmestyy keijusalamoiden yläpuolelle.
Kajosalama kestää tyypillisesti vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.
Viuhkasalama (blue jet)
Viuhkasalama on harvinainen (englanniksi blue jet) yläsalamalaji. Se on väriltään sininen, ukkospilvestä ylöspäin suuntautuva kartion muotoinen valonvälähdys. Viuhkasalama liittyy ukkospilven aktiiviseen keskiosaan ja ylettyy ukkospilven yläosasta aina 40-50 kilometrin korkeudelle asti.
Viuhkasalama kestää vajaan sekunnin, mikä on verraten pitkä aika yläsalamalle. Tästä syystä esimerkiksi liikennelentäjät ovat harvakseltaan nähneet paljain silminkin viuhkasalamoita. Ilmiön luotettavaan dokumentointiin paras väline on valoherkkä videolaitteisto, kuten esimerkiksi valvontakamera.
Jättiläisviuhkasalama (gicantic jet)
Jättiläisviuhkasalama (gicantic jet) on erittäin harvinainen yläsalamalaji. Se on väriltään sininen, ukkospilvestä ylöspäin suuntautuva valoilmiö, jossa on puuta tai pensasta muistuttavaa rakennetta.
Kuten tavallinen viuhkasalama , jättiläisviuhka liittyy ukkospilven aktiiviseen keskiosaan. Jättiläisviuhkasalamat voivat ylettyä yli 50 kilometrin korkeudelle. Ilmiön luotettavaan dokumentointiin paras väline on valoherkkä videolaitteisto, kuten esimerkiksi valvontakamera.
Sininen alku (blue starter)
Sininen alku (englanniksi blue starter) tai sininen alkusalama on työnimi ilmiölle, josta ei tiettävästi ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Näitä ilmiöitä on luonnehdittu "epäonnistuneiksi" viuhkasalamoiksi. Siniset alkusalamat etenevät ylöspäin, mutta ovat lyhyempiä ja kirkkaampia kuin täyspituiset viuhkasalamat. Ne yltävät korkeintaan noin 20 kilometrin korkeudelle.