Taivaanvahti

Tällä lomakkeella voit tehdä havainnon myrskyilmiöstä, kuten erilaisista salamoista, vyörypilvestä, trombista ja kesäaikaisesta raesateesta. Havaintoja käsittelee Ursan myrskybongausjaosto, joka tekee yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Ursa ei kerää havaintoja tilanteista, joissa havaitsija kesäkaudella (toukokuu-syyskuu) näkee alle 10 salamaa yhden havainnon aikana. Pelkästään korvin kuulluista jyrähdyksistä ei kerätä havaintoja. Vanhat myrskytuhot eivät ole Taivaanvahdin havaintokohde.

Havaintoaika

Milloin näit tai kuvasit ilmiön?

  • *
    info

    Tähän ilmoitetaan se päivämäärä ja kellonaika, jolloin alun perin näit ilmiön taivaalla. Päivämäärä on myös valittavissa viereisestä kalenterikuvakkeesta.

    Jos et ole varma minä ajankohtana havaitsit, pyydämme että ilmoitat sen ajankohdan mitä pidät todennäköisimpänä eli ns. parhaan arvauksen. Tällöin olisi hyvä, että kerrot ajankohdan epävarmuudesta lisää vapaamuotoisen tekstin kentässä eli havaintokertomuksessa.

    Mikäli havainnossasi on kyse on pitkällä valotuksella otetusta tähtikuvasta, jota on saatettu valottaa jopa useina eri öinä, ilmoita ajankohdaksi viimeisin valotusajankohta.

  • *
  • Yksi kellonaika riittää. Mikäli haluat ilmoittaa havainnon koko keston, napsauta tästä.

  • Havaintoajan pikavalinnat
    Ilmiö näkyy yhä • ilmiö näkyi 30 min sitten • ilmiö näkyi 1 h sitten
Havaintopaikka

Missä olit kun teit havainnon?

  • Anna havaintopaikkasi sijainti napsauttamalla se hiirellä
    viereiseen karttaan.

    info

    Kun napsautat hiirellä karttaa, järjestelmä poimii automaattisesti valitsemasi paikan koordinaatit ja maa-alueilla yleensä myös kyseisen paikan nimen. 

    Jos ensimmäinen hiiren napsautus kartalla meni väärään paikkaan, voit siirtää paikanmerkkiä napsauttamalla uudestaan. Kartan suurentaminen kartan vasemmassa reunassa olevalla liukusäätimellä tai hiiren keskirullalla auttaa paikan saamisessa tarkemmaksi.

    Jos jostain syystä et halua antaa liian tarkasti havaintopaikkaasi, voit sijoittaa havaintopaikan merkin kartalla esimerkiksi lähimmän pienen taajaman keskustaan. Yleensä 1-3 kilometrin tarkkuus riittää havaintopaikan ilmoituksessa. 

  • * info

    Käyttäjien toivotaan ensin antavan havaintopaikan napsauttamalla se karttaan noin 1-3 kilometrin tarkkuudella mikäli mahdollista. Tällöin alle ilmestyy automaattisesti kunnan tarkkuudella havaintopaikka, mikäli kyse on Suomen maa-alueilla tehdystä havainnosta.

    Google maps -karttasovellus ei tunnista kaikkia ulkomaisia havaintopaikkoja eikä merellä tehtyjä havaintoja. Näissä tapauksissa olisi hyvä, että kirjoitat tähän havaintopaikan. 

    Voit myös kartan napsautuksen sijasta kirjoittaa havaintopaikan suoraan kunnan tarkkuudella "Paikkakunnan nimi" -kenttään. Tällöin järjestelmä sijoittaa havaintosi satunnaiseen paikkaan ko. kunnan keskustassa. Useimpia ilmiöitä koskien tämäkin on riittävä ilmoitustarkkuus.

    Mikäli et tiedä, minkä kunnan alueella havaintosi on tehty, kuten esimerkiksi, jos olit liikkuvassa kulkuvälineessä, pyydämme että kuvailet sijaintisi vapaamuotoisesti. Esimerkiksi "Kouvolan ja Mikkelin välillä" tai "Lentokoneessa Itämeren yllä".


    Jos merkitsit sijainnin karttaan, tämä kohta täyttyi automaattisesti

Havaitsijan yhteystiedot
  • info

    Anna oikea nimi muodossa etunimi ja sukunimi. Havaintoja ei voida hyväksyä nimimerkeiltä tai vajailta nimiltä (esim. K. Virtanen). Mikäli et halua, että nimesi on näkyvillä internetissä havaintosi yhteydessä, voit ottaa rastin pois tätä kysyvästä kohdasta, joka on seuraavalla rivillä.

  • info

    Edellä kirjoitettu nimesi ei tule näkyviin internetissä havaintosi ja mahdollisten kuviesi yhteydessä, mikäli otat rastin pois tästä kohdasta. Jos otat rastin pois, havainnon nimikentässä lukee internetissä "Ei näkyvillä". Tällöin henkilöllisyytesi jää vain Ursan ja ilmiön tutkijoiden tietoon. 

    Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni havaitsija sallii nimensä olevan esillä havaintonsa ja mahdollisten kuviensa yhteydessä. Näin menetellen noudatetaan tärkeäksi koettua luonnontieteellisen havaitsemisen perinnettä.



  • info

    Sähköpostiosoitteen tulisi olla toimivassa perusmuodossa ilman ylimääräisiä tekstejä, välilyöntejä tai sulkeita. Esimerkiksi: antti.virtanen@gmail.com

    Jos haluat myöhemmin täydentää, korjata tai poistaa havaintosi, tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla. Muokkauslinkki lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille. 

  • Miksi yhteystietoja pyydetään?

    info

    Yhteystietosi eivät tule julkisesti näkyville eikä niitä luovuteta kaupallisiin tarkoituksiin.

    Tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaiden havaintojen yhteydessä on tärkeää, että tutkijat tai Ursa voi ottaa yhteyttä havaitsijaan kysyäkseen lisätietoja tai valokuvia tai kiittääkseen havainnosta.

    Sähköpostiosoitteesi avulla voit itse myöhemmin hakea omat havaintosi järjestelmän hakutoiminteella. Sähköposti on parempi hakutapa kuin nimi, koska usealla havaitsijalla voi olla sama nimi.   

    Moni havaitsija on halunnut mahdollisuuden myöhemmin täydentää tai korjata havaintoaan. Tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla, joka lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille. 

Kuvaus myrskyilmiöstä
    • *

      Valitse vaihtoehdoista se, joka parhaiten vastaa näkemääsi ilmiötä.

      Nähty vähintään 10 salamaa

      1. Nähty vähintään 10 salamaa

      Nähty paljain silmin (ei vain kuultu) vähintään 10 salamaa havainnon aikana. Tai valokuvattu ne.

      Vyörypilvi ukkospilven edellä

      2. Vyörypilvi ukkospilven edellä

      Hyllymäinen pilvi, jonka ylikulkuun liittyy puuskainen tuuli.

      Raekuuro kesäkaudella

      3. Raekuuro kesäkaudella

      Kesäkaudella havaittu kirkkaiden, kovien rakeiden sade.

      Maanpintatason pyörre

      4. Maanpintatason pyörre

      Pöly-, vesi- tai lumipyörre, joka esiintyy vain maanpintatasolla.

      Suppilopilvi

      5. Suppilopilvi

      Pyörivä pilvipatsas, joka ei yllä pilvestä maanpinnalle asti.

      Trombi

      6. Trombi

      Pilvestä maahan asti ulottuva ja voimakkaasti pyörivä pilvipatsas.

      Yläilmakehän salama

      7. Yläilmakehän salama

      Yleensä vain videolaitteistolla havaittava yläilmakehän ilmiö.

      Muu myrskyilmiö

      8. Muu myrskyilmiö

      Jokin muu merkittävä myrskyilmiö - esimerkiksi laajoja myrskytuhoja.

  • *
    info

    Valitse mielestäsi parhaiten ilmiön yleistä näyttävyyttä kuvaava vaihtoehto. 


  • Tässä voi kertoa vapaamuotoisesti ilmiön näkemisestä. (Mikäli haluat antaa teknisiä tietoja, niille on oma paikka)

    info

    Tähän voit kertoa vapaamuotoisesti ilmiöstä ja sen näkemisestä. Tilaa on 1200 merkkiä. Esimerkiksi kuinka huomasit ilmiön? Miltä se näytti? (jne).

    Jos taivaanilmiöt eivät ole sinulle entuudestaan tuttuja, koeta kuvailla ilmiötä monipuolisesti.  

    Jos olet alan spesialisti toivomme, että kirjoitat siten, että havaintokertomus on edes suurimmalta osaltaan ymmärrettävä uusille aiheesta kiinnostuneille. Olisi hyvä jos välttäisit harvojen käytössä olevia termejä, slangia ja lyhenteitä.  

    Mikäli kirjoitat tähän vaikka vain parinkin lauseen mittaisen havaintokertomuksen ja liität havaintoosi vähintään yhden kuvan, havainto pääsee julkaistuna havaintojärjestelmän Kuvat ja kertomukset -sivulle.

    merkkiä jäljellä

  • Voit halutessasi lisätä 1-4 kuvaa ilmiöstä (jpg, gif tai png). Mikäli mahdollista suosi kuvia, joiden pitkä sivu on 1000 pikseliä. Ne tulevat näkyviin maksimikoossa ja niiden latausaika on verraten lyhyt.

    info

    Kuvia voi liittää enintään neljä kappaletta. Toivomme että liität useita kuvia vain, mikäli ne esittelevät ilmiön eri puolia tai ilmiön eri vaiheita tai muutoin täydentävät toisiaan. Mikäli ilmiö ja myös maisema näyttää kaikissa eri kuvissasi lähes täysin identtiseltä, pyydämme että liität havaintoosi vain yhden parhaan kuvan.

    Järjestelmä pienentää automaattisesti suurikokoiset kuvat kokoon, jossa kuvan pisin sivu (joko vaaka- tai pystyulottuvuus) on 1000 pikseliä pitkä. Tämänkokoiset kuvat ovat ideaalisia. Jos kuvat on jo valmiiksi pienennetty 1000 pikselin mittaan, järjestelmä kuormittuu vähemmän ja havaintojen sisäänsyöttö on samanaikaisille käyttäjille nopeampaa.

    Tiedostojen koon yläraja on 5 megapikseliä. Tätä isompia kuvia Taivaanvahti ei ota vastaan. Sallitut kuvaformaatit ovat jpg, jpeg, gif ja png. Järjestelmä ei ota vastaan esimerkiksi tif-kuvia tai pdf-tiedostoja.





Lomakkeen lähettäminen edellyttää tähdellä (*) merkittyjen kenttien täyttämistä.

Lisätietoja

  • info

    Tähän voit ilmoittaa tähtiharrastusyhdistyksen, jonka jäsen olet. Mikäli olet useamman yhdistyksen jäsen, pyydämme että ilmoitat sen yhdistyksen, joka on havaintotoiminnassa sinulle merkityksellisin.  

    Suomen suurin tähtiyhdistys, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry runsaalla 15 000 jäsenellään on tässä jaettu aluetiimeihin, jotka ovat "Ursa (Etelä-Suomi)", "Ursa (Helsinki)", "Ursa (Itä-Suomi)", "Ursa (Länsi-Suomi)" ja "Ursa (Pohjois-Suomi)". Pohjois-Suomen tiimin alueella ovat Oulun ja Lapin lääni. Etelä-Suomen tiimin alueeseen kuuluvat myös pääkaupunkiseudun kunnat paitsi Helsinki.      


  • info

    Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat hyvin kiinnostuneita raehavainnoista. Mikäli mittasit rakeiden koon, ilmoita se tässä. Mittaustuloksessa kyse on suurimpien havaittujen rakeiden suurimmasta mitatusta halkaisijasta.


Tähän voit halutessasi antaa havaintovälineen tai valokuvauksen tekniset tiedot

info

Tähän voit halutessasi eritellä havainnossa käyttämäsi havaintovälineen ja valokuvauksen tekniset tiedot. Käytettävissä on 1200 kirjainmerkkiä.

Havaintovälineen voi antaa esimerkiksi näin: 127 mm peilikaukoputki, F1300 mm.

Valokuvaustiedot voi antaa esimerkiksi näin: Kameramerkki, 50 mm, f/2,8, ISO 100.

Havaitut myrskyilmiöt

Jos et tunne näitä ilmiöitä, perehdy infonappien ohjeisiin. Taivaanvahdin asiantuntijoilla on oikeus korjata ilmeisen virheellisiä tunnistuksia.

info

Kesäkaudella ei ole mielekästä kerätä havaintoja yksittäisistä salamoista. Talvikaudella ne ovat harvinaisempia ja siksi kiinnostavia. Talvinen salamointi liittyy käytännössä aina voimakkaaseen lumisateeseen.

Talvella välähdyksiä synnyttävät myös sähköjohdoista ja muuntamoista tulevat valokaaret. Valokaaret syntyvät voimakkaan tuulen tai puihin kertyneen lumen taivuttaessa puut kosketuksiin sähkölinjojen kanssa. Näistä välähdyksistä ei synny ukkoselle ominaista pitkäkestoista jyrinää, vain nopea pamahdus ja mahdollisesti lähialueilla kuultavissa oleva sähköinen ritinä.

 


info

Kalevantuli on epämääräinen välähdys, josta ei kuulu jyrinää ja joka on yleensä etäällä taivaanrannan tuntumassa. Kalevantuli on maasalaman tai pilvisalaman heijastusta.

Erotuksena kalevantuleen elosalamassa erottuu salaman viivamainen rakenne. Sekä kalevantuli että elosalama ovat molemmat salamointia, joka tapahtuu yli 15 km etäisyydellä havaitsijasta, mistä johtuen jyrinää ei kuulla.

 

 
info

Elosalamassa erottuu salaman viivamainen rakenne, mutta ääntä ei kuulu. Erotuksena elosalamaan kalevantuli on epämääräisempi välähdys, joka on maasalaman tai pilvisalaman heijastusta.

Sekä kalevantuli että elosalama ovat molemmat salamointia, joka tapahtuu yli 15 km etäisyydellä havaitsijasta, mistä johtuen jyrinää ei kuulla.

info

Salaman osuma esimerkiksi puuhun, radiomastoon, lentokoneeseen tai muuhun selvästi tunnistettavaan kohteeseen. Pyydämme, että kerrot havaintokertomuksessa tarkemmin kohteesta ja sen sijainnista.

info

Ukkospilven yhteydessä oleva hyllymäinen tai rullamainen, usein selvärajainen ja uhkaavan näköinen pilvimuodostelma, jonka ylitykseen liittyy usein puuskainen tuuli.  

info

Kesäkaudella satavia kirkkaita, kovia jäärakeita. Ne liittyvät voimakkaaseen konvektioon, usein samassa yhteydessä esiintyy myös ukkosta.

info

Ukkospilvessä syntyvä voimakas laskeva virtaus, joka maahan osuessaan leviää suoraviivaiseksi puuskittaiseksi tuuleksi. Syöksyvirtaus voi aiheuttaa huomattavia tuhoja. Syöksyvirtauksen kohdalla sataa usein hyvin voimakkaasti. Syöksyvirtaus on "suora" tuuli, toisin kuin selvästi pyörivä trombi. Syöksyvirtaus tarkoittaa vain tuulta joka havaitaan laskuvirtauksen osuessa maahan. Tämän alueen ulkopuolella voidaan puhua ukkospuuskasta.

info

Pyörretuuli, joka syntyy tyypillisesti keväällä kevätauringon lämmittämälle pellolle, hiekkakentälle tai muulle nopeasti lämpenevälle alustalle. Toisin kuin trombit, pölypyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.

info

Pyörretuuli, joka syntyy vesialueella, kuten merellä tai järvellä. Tuuli muodostaa veden pinnalle pyörteen, joka joskus voi olla useitakin metrejä korkea. Toisin kuin pilvestä vedenpintaan asti ulottuvat vesipatsaat, vesipyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.

info

Tuuli voi muodostaa pyörteen muuallakin kuin esimerkiksi keväisten peltojen (pölypyörre) tai veden yllä (vesipyörre).

Tällä "muu pyörre"-rastilla voit raportoida esimerkiksi tulipyörteen, joita voi joskus havaita esimerkiksi metsäpalojen yhteydessä tai lumipyörteen, joita voi esiintyä esimerkiksi keväthankien yllä. Kerro tarkemmin havaintokertomuksessa minkälaisen pyörteen näit.  

Tuulen muodostamat pyörteet voivat joskus olla useitakin metrejä korkeita. Toisin kuin pilvestä maanpintatasolle asti ulottuvat trombit ja vesipatsaat, pyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.

info

Suppilopilvi on 1) pilvestä roikkuva, 2) suppilomainen ja 3) selvästi pyörivä muodostelma, joka 4) ei yllä maahan saakka.

Vasta pintakosketuksen tapahtuessa kyseessä on trombi.

info

Trombi on voimakkaasti pyörivä pilvipatsas, joka 1) ulottuu pilvestä maahan asti ja 2) pyörii voimakkaasti.

Jos pyörivän pilvipatsaan alustana on vesi, siitä käytetään nimitystä vesipatsas, maa-alueilla kyseessä on trombi. Huomaa, että vesipatsaille on Taivaanvahdissa oma rasti ruutuun -valintansa trombin alapuolella. 

Trombi on synonyymi sanalle tornado eli kyseessä on sama ilmiö.

info

Vesipatsas on voimakkaasti pyörivä pilvi- ja vesipatsas, joka 1) ulottuu pilvestä vedenpintaan asti ja 2) pyörii voimakkaasti.

Jos pyörivän pilvipatsaan alustana on vesi, siitä käytetään nimitystä vesipatsas, maa-alueilla kyseessä on trombi. Huomaa, että trombeille on Taivaanvahdissa oma rasti ruutuun -valintansa vesipatsaan yläpuolella. 

 

info

Sateesta johtuva ja poikkeuksellisen runsas veden kertyminen teille, alikulkuihin, kellareihin tai pelloille.

info

Voimakkaan matalapaineen aiheuttama ja meteorologisena terminä aito myrsky, jossa 10 minuutin keskituuli on yli 21 m/s. Havainto edellyttää tuulen mittaamista tuulimittarilla tai kokeneen havaitsijan arviota.

Määritelmä täyttyy Suomessa yleensä lähinnä merialueilla, rannikoilla sekä joskus Lapin tuntureilla erityisen voimakkaiden matalapaineiden yhteydessä. Syvällä sisämaassa 10 minuutin keskituuli yli 21 m/s on erittäin harvinainen ilmiö.



info

Lukuisia kaatuneita puita, lakoontuneita peltoja, irronneita kattopeltejä tai muuta vastaavaa voimakkaan tuulen aiheuttamaa erityisen suurta vahinkoa.

Myrskytuho ei ole laaja, mikäli kyseessä on vain hyvin harvojen, kaukana toisistaan sijaitsevien yksittäisten puiden kaatuminen.

info

Kirkkaan sininen tai violetti hehku, joka näkyy tyypillisesti ukkosen aikana korkealla sijaitsevissa ja muodoltaan piikkimäisissä rakenteissa.

Kyseeseen voi tulla esimerkiksi laivan masto, ukkosenjohdin, savupiippu, katulamppu tai muu vastaava kohde. Elmon tulen aiheuttaa koronapurkaus, ja siitä saattaa kuulua sähköistä ritisevää ääntä. Ilmiö on hyvin harvinainen.

info

Mammatus- eli utarepilvet ovat utareen muotoa muistuttavia rakenteita. Tyypillisesti niitä nähdään ukkospilvien reunassa, mutta mammatukset voivat kulkeutua myös kauaksi ukkospilvistä.

info

Undulatus asperatus -pilveä on ehdotettu uudeksi pilvityypiksi kansainväliseen pilviluokitukseen vuonna 2009. Kyse on mammatus-pilviä muistuttavista utareista, jotka kuitenkin ovat perusmuodoltaan aaltomaisia (undulatus). Undulatus asperatuksia on tyypillisesti havaittu konvektiivisen ukkossolumuodostuksen jälkeisinä aamu- ja keskipäivän tunteina.  Esimerkkikuvia undulatus asperatuksesta näet täällä.

Yläilmakehän salamat

Vaikeita kohteita, jotka tyypillisesti havaittavissa vain kameralaitteistolla. Kuvadokumentaation liittäminen havaintoon on tärkeää.

info

Keijusalama (englanniksi red sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Kyseessä on yleisin ja parhaiten tunnettu yläsalamatyyppi. Ilmiön kirkkain osa on yleensä 65-75 kilometrin korkeudessa, ja värivalokuvissa se on normaalisti punainen.

Keijusalama kestää yleensä vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.

info

Pylväskeijusalama (englanniksi column sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Pylväskeiju on keijusalaman epätavallisempi alalaji. Nimensä mukaisesti pylväskeijut muistuttavat pilarimaisia pystyviivoja.

Kuten keijusalamat yleensä, tämäkin ilmiö kestää tyypillisesti vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.

info

Kajo- eli haltiasalama (englanniksi elve tai lyhenteenä koko ilmiölle ELVES) on rengasta muistuttuva yläsalamatyyppi. Kajosalaman rengas voi olla läpimitaltaan noin 200 kilometriä. Se esiintyy noin 80-100 kilometrin korkeudessa ja tyypillisesti ilmestyy keijusalamoiden yläpuolelle.

Kajosalama kestää tyypillisesti vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.

info

Viuhkasalama on harvinainen (englanniksi blue jet) yläsalamalaji. Se on väriltään sininen, ukkospilvestä ylöspäin suuntautuva kartion muotoinen valonvälähdys. Viuhkasalama liittyy ukkospilven aktiiviseen keskiosaan ja ylettyy ukkospilven yläosasta aina 40-50 kilometrin korkeudelle asti.  

Viuhkasalama kestää vajaan sekunnin, mikä on verraten pitkä aika yläsalamalle. Tästä syystä esimerkiksi liikennelentäjät ovat harvakseltaan nähneet paljain silminkin viuhkasalamoita. Ilmiön luotettavaan dokumentointiin paras väline on valoherkkä videolaitteisto, kuten esimerkiksi valvontakamera.

 

info

Jättiläisviuhkasalama (gicantic jet) on erittäin harvinainen yläsalamalaji. Se on väriltään sininen, ukkospilvestä ylöspäin suuntautuva valoilmiö, jossa on puuta tai pensasta muistuttavaa rakennetta.

Kuten tavallinen viuhkasalama, jättiläisviuhka liittyy ukkospilven aktiiviseen keskiosaan. Jättiläisviuhkasalamat voivat ylettyä yli 50 kilometrin korkeudelle. Ilmiön luotettavaan dokumentointiin paras väline on valoherkkä videolaitteisto, kuten esimerkiksi valvontakamera.

 

info

Sininen alku (englanniksi blue starter) tai sininen alkusalama on työnimi ilmiölle, josta ei tiettävästi ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.

Näitä ilmiöitä on luonnehdittu "epäonnistuneiksi" viuhkasalamoiksi. Siniset alkusalamat etenevät ylöspäin, mutta ovat lyhyempiä ja kirkkaampia kuin täyspituiset viuhkasalamat. Ne yltävät korkeintaan noin 20 kilometrin korkeudelle.