Tällä lomakkeella voit tehdä havainnon revontulista.

Havaintoaika

Milloin näit tai kuvasit ilmiön?

  • *
    info

    Tähän ilmoitetaan se päivämäärä ja kellonaika, jolloin alun perin näit ilmiön taivaalla. Päivämäärä on myös valittavissa viereisestä kalenterikuvakkeesta. Päivämäärä ja kellonaika ilmoitetaan havaintopaikan paikallisajan mukaan.

    Jos et ole varma minä ajankohtana havaitsit, pyydämme että ilmoitat sen ajankohdan mitä pidät todennäköisimpänä eli ns. parhaan arvauksen. Tällöin olisi hyvä, että kerrot ajankohdan epävarmuudesta lisää vapaamuotoisen tekstin kentässä eli havaintokertomuksessa.

    Mikäli havainnossasi on kyse on pitkällä valotuksella otetusta tähtikuvasta, jota on saatettu valottaa jopa useina eri öinä, ilmoita ajankohdaksi viimeisin valotusajankohta.

  • *
    Havainnon alku
    —  
    Havainnon loppu
  • Jos havaitsit ilmiön vain hetkellisesti (esim. pari minuuttia), pelkkä alkuaika riittää.
  • Havaintoajan pikavalinnat
    Ilmiö näkyy yhä • ilmiö näkyi 30 min sitten • ilmiö näkyi 1 h sitten
Havaintopaikka

Missä olit kun teit havainnon?

  • Anna havaintopaikkasi sijainti napsauttamalla se hiirellä
    viereiseen karttaan.

    info

    Kun napsautat hiirellä karttaa, järjestelmä poimii automaattisesti valitsemasi paikan koordinaatit ja maa-alueilla yleensä myös kyseisen paikan nimen. 

    Jos ensimmäinen hiiren napsautus kartalla meni väärään paikkaan, voit siirtää paikanmerkkiä napsauttamalla uudestaan. Kartan suurentaminen kartan vasemmassa reunassa olevalla liukusäätimellä tai hiiren keskirullalla auttaa paikan saamisessa tarkemmaksi.

    Jos jostain syystä et halua antaa liian tarkasti havaintopaikkaasi, voit sijoittaa havaintopaikan merkin kartalla esimerkiksi lähimmän pienen taajaman keskustaan. Yleensä 1-3 kilometrin tarkkuus riittää havaintopaikan ilmoituksessa. 

  • * info

    Käyttäjien toivotaan ensin antavan havaintopaikan napsauttamalla se karttaan noin 1-3 kilometrin tarkkuudella mikäli mahdollista. Tällöin alle ilmestyy automaattisesti kunnan tarkkuudella havaintopaikka, mikäli kyse on Suomen maa-alueilla tehdystä havainnosta.

    Google maps -karttasovellus ei tunnista kaikkia ulkomaisia havaintopaikkoja eikä merellä tehtyjä havaintoja. Näissä tapauksissa olisi hyvä, että kirjoitat tähän havaintopaikan. 

    Voit myös kartan napsautuksen sijasta kirjoittaa havaintopaikan suoraan kunnan tarkkuudella "Paikkakunnan nimi" -kenttään. Tällöin järjestelmä sijoittaa havaintosi satunnaiseen paikkaan ko. kunnan keskustassa. Useimpia ilmiöitä koskien tämäkin on riittävä ilmoitustarkkuus.

    Mikäli et tiedä, minkä kunnan alueella havaintosi on tehty, kuten esimerkiksi, jos olit liikkuvassa kulkuvälineessä, pyydämme että kuvailet sijaintisi vapaamuotoisesti. Esimerkiksi "Kouvolan ja Mikkelin välillä" tai "Lentokoneessa Itämeren yllä".


    Jos merkitsit sijainnin karttaan, tämä kohta täyttyi automaattisesti

Havaitsijan yhteystiedot
  • + Lisää havaitsija info

    Voit ilmoittaa havainnollesi myös muita havaitsijoita, mikäli he olivat samalla havaintopaikalla, ovat suostuneet yhteishavaintoon ja ilmoitat heidän oikean nimensä ja sähköpostiosoitteensa. Vain sinulla päähavaitsijana on oikeus muokata havaintoa ja vain sinulle kirjautuu mahdollisten valokuvien tai piirrosten copyright.

  • info

    Anna oikea nimi muodossa etunimi ja sukunimi. Havaintoja ei voida hyväksyä nimimerkeiltä tai vajailta nimiltä (esim. K. Virtanen). Mikäli et halua, että nimesi on näkyvillä internetissä havaintosi yhteydessä, voit ottaa rastin pois tätä kysyvästä kohdasta, joka on seuraavalla rivillä.

  • info

    Edellä kirjoitettu nimesi ei tule näkyviin internetissä havaintosi ja mahdollisten kuviesi yhteydessä, mikäli otat rastin pois tästä kohdasta. Jos otat rastin pois, havainnon nimikentässä lukee internetissä "Ei näkyvillä". Tällöin henkilöllisyytesi jää vain Ursan ja ilmiön tutkijoiden tietoon. 

    Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni havaitsija sallii nimensä olevan esillä havaintonsa ja mahdollisten kuviensa yhteydessä. Näin menetellen noudatetaan tärkeäksi koettua luonnontieteellisen havaitsemisen perinnettä.



  • info

    Sähköpostiosoitteen tulisi olla toimivassa perusmuodossa ilman ylimääräisiä tekstejä, välilyöntejä tai sulkeita. Esimerkiksi:james.t.kirk@gfail.com

    Jos haluat myöhemmin täydentää, korjata tai poistaa havaintosi, tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla. Muokkauslinkki lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille. 

  • Miksi yhteystietoja pyydetään?

    info

    Yhteystietosi eivät tule julkisesti näkyville eikä niitä luovuteta kaupallisiin tarkoituksiin.

    Tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaiden havaintojen yhteydessä on tärkeää, että tutkijat tai Ursa voi ottaa yhteyttä havaitsijaan kysyäkseen lisätietoja tai valokuvia tai kiittääkseen havainnosta.

    Sähköpostiosoitteesi avulla voit itse myöhemmin hakea omat havaintosi järjestelmän hakutoiminteella. Sähköposti on parempi hakutapa kuin nimi, koska usealla havaitsijalla voi olla sama nimi.   

    Moni havaitsija on halunnut mahdollisuuden myöhemmin täydentää tai korjata havaintoaan. Tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla, joka lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille. 

Kuvaus revontulista
  • *

    Valitse vaihtoehdoista se, joka parhaiten vastaa näkemääsi ilmiötä.

    Revontulia pilviraosta

    1. Revontulia pilviraosta

    Joskus revontulia voi havaita yksittäisistä pilviraoista. Tällöin muotoja on vaikea tunnistaa.

    Revontuliharso

    2. Revontuliharso

    Lähes piirteetön revontulihehku peittää osan taivaasta. Yleensä harso on himmeää.

    Rauhallinen revontulikaari

    3. Rauhallinen revontulikaari

    Revontulikaari on yleensä rauhallinen eikä sen alareuna poimuile runsaasti, kuten vöissä.

    Rauhallinen revontulivyö

    4. Rauhallinen revontulivyö

    Revontulivyöt ovat yleensä poimuilevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret.

    Aktiivinen revontulivyö

    5. Aktiivinen revontulivyö

    Kun revontulivyö alkaa nopeasti muuttaa muotoaan, kyseessä on aktiivinen vyö.

     

    Revontulisäteitä

    6. Revontulisäteitä

    Kun ainoita selviä muotoja ovat revontulisäteet. Huom! Tarkista ettei kyseessä ole keinovalopilarit

    Yli puoli taivasta revontulia

    7. Yli puoli taivasta revontulia

    Tilanne, jossa revontulet yltävät taivaanlaelle ja täyttävät yli puolet taivaan pinta-alasta.

    Koko taivaan revontulet

    8. Koko taivaan revontulet

    Kun lähes koko taivas on revontulien peitossa, kyseessä on koko taivaan näytelmä.


  • info

    Erottuvat vain valokuvissa. Kaikkein himmeimmät revontulet eivät näy paljain silmin, mutta erottuvat valokuvissa.

    Hyvin himmeät revontulet vastaavat Linnunradan kirkkautta.

    Himmeitä revontulia voi verrata Kuun valaisemiin cirruspilviin.

    Kirkkaat revontulet ovat kirkkaudeltaan kuin Kuun valaisemia cumuluspilviä.

    Hyvin kirkkaat revontulet heittävät jopa varjoja.


  • info

    Tähän voit ilmoittaa tähtiharrastusyhdistyksen, jonka jäsen olet. Mikäli olet useamman yhdistyksen jäsen, pyydämme että ilmoitat sen yhdistyksen, joka on havaintotoiminnassa sinulle merkityksellisin.  

    Suomen suurin tähtiyhdistys, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry runsaalla 15 000 jäsenellään on tässä jaettu aluetiimeihin, jotka ovat "Ursa (Etelä-Suomi)", "Ursa (Helsinki)", "Ursa (Itä-Suomi)", "Ursa (Länsi-Suomi)" ja "Ursa (Pohjois-Suomi)". Pohjois-Suomen tiimin alueella ovat Oulun ja Lapin lääni. Etelä-Suomen tiimin alueeseen kuuluvat myös pääkaupunkiseudun kunnat paitsi Helsinki.      


  • Toivomme, että kerrot vapaamuotoisesti ilmiön näkemisestä. Jos olet kiireinen, vain yhden tai kahdenkin lauseen lyhyt kuvailu ilmiöstä auttaa hahmottamaan, mitä olet nähnyt. (Mikäli haluat antaa teknisiä tietoja, niille on oma paikka)

    info

    Tähän voit kertoa vapaamuotoisesti ilmiöstä ja sen näkemisestä. Tilaa on 1200 merkkiä. Esimerkiksi kuinka huomasit ilmiön? Miltä se näytti? (jne).

    Jos taivaanilmiöt eivät ole sinulle entuudestaan tuttuja, koeta kuvailla ilmiötä monipuolisesti.  

    Jos olet alan spesialisti toivomme, että kirjoitat siten, että havaintokertomus on edes suurimmalta osaltaan ymmärrettävä uusille aiheesta kiinnostuneille. Olisi hyvä jos välttäisit harvojen käytössä olevia termejä, slangia ja lyhenteitä.  

    Mikäli kirjoitat tähän vaikka vain parinkin lauseen mittaisen havaintokertomuksen ja liität havaintoosi vähintään yhden kuvan, havainto pääsee julkaistuna havaintojärjestelmän Kuvat ja kertomukset -sivulle.

    merkkiä jäljellä

  • Voit liittää 1-8 kuvaa ilmiöstä (jpg, gif tai png). Järjestelmä ei ota vastaan yli 50 megatavun kuvia. Toivomme, että suosit kuvia, joiden koko on korkeintaan 15 Mt.

    info

    Kuvia voi liittää enintään 8 kappaletta. Toivomme että liität useita kuvia vain, mikäli ne esittelevät ilmiön eri puolia tai eri vaiheita tai muutoin täydentävät toisiaan. Mikäli kuvasi ovat käytännössä täysin identtisiä, pyydämme että liität havaintoosi vain yhden parhaan kuvan.

    Järjestelmä näyttää automaattisesti suurikokoiset kuvat koossa, jossa kuvan pisin sivu (joko vaaka- tai pystyulottuvuus) on 1000 pikseliä pitkä.  

    Tiedostojen koon yläraja on 50 megatavua Tätä isompia kuvia Taivaanvahti ei ota vastaan. Kannattaa suosia kuvia, joiden koko on korkeintaan 15 Mt.

    Sallitut kuvaformaatit ovat jpg, jpeg, gif ja png. Järjestelmä ei ota vastaan esimerkiksi tif-kuvia tai pdf-tiedostoja.

  • Havainnon pääkuva









  • info

    Laittamalla rastin tähän pyydät, että ylläpidon asiantuntijat tarkistavat havainnon ilmiötunnistukset erityisen huolellisesti ja/tai kriittisesti ennen havainnon julkaisua.

    Mikäli tunnistuksissa havaitaan jotain ongelmallista, havainto ei mene julkaisuun ennen kuin ylläpito on korjannut tunnistukset ja/tai sinuun on otettu yhteyttä.   



Lomakkeen lähettäminen edellyttää tähdellä (*) merkittyjen kenttien täyttämistä.

Lisätiedot
Havaitut revontulimuodot

Jos et tunne näitä ilmiöitä, perehdy infonappien ohjeisiin. Taivaanvahdin asiantuntijat voivat tarvittaessa korjata tunnistuksia.

info

Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

 

Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

 

Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

 

Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


 

Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

info

Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

 

Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

 

Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

 

Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

 

Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

info

Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

 

Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

 

Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

 

Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


 

Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

 

Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

info

Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

 

Säteitä. Kuva Tom Eklund.

 

Säteitä. Kuva Mika Puurula.

 

Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

 

Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

 

Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

 

Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

 

Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

 

Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

 

Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

info

Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

 

Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
 

Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

 

Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

 

Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

 

Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

 

Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

info

Tunnistamaton muoto (englanniksi form not identifiable). Joskus revontulia joutuu havaitsemaan niin huonoissa oloissa, ettei muodon varma tunnistaminen ole mahdollista, vaikka esimerkiksi rakenteen ja tilan voisi havaitakin. Tällainen tilanne voi olla seurausta esimerkiksi vaaleasta taustataivaasta, pilvisyydestä, tai peitteisestä horisontista.

info

Läiskät (englanniksi patch) ovat himmeitä ja melko harvinaisia, yleensä revontulimyrskyjen yhteydessä aamuyöllä havaittavia revontulimuotoja. Revontuliläiskissä havaitaan usein sykkimistä. Sykkiminen tarkoittaa tilannetta, jossa läiskä kirkastuu ja himmenee tasaisin väliajoin. Sykkimisen jakso voi olla sekunnin kymmenyksistä useisiin minuutteihin. Tällöin näyttää siltä, että läiskä ikäänkuin sammuisi, ja syttyisi sitten taas uudestaan.

Läiskät voivat käsittää hyvin laajoja alueita taivaasta. Läiskät ovat paljain silmin havaittuna varsin himmeitä, mutta tulevat yleensä hyvin esiin valokuvissa. Sykkiviä revontuliläiskiä havaitaan useimmiten voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen aikana aamuyön tunteina.

info

Vakaa punainen revontulikaari eli SAR-kaari (engl. Stable Auroral Red arc) on yleensä selvästi erillään revontuliovaalista ja sen eteläpuolella esiintyvä hyvin himmeä ja normaalisti väriltään punainen nauha. SAR-kaari useimmiten näkyy vasta valokuvassa tai järjestelmäkameran liveview-näytössä. Kaari asettuu yleensä idän ja lännen välille 

Vakaa punainen revontulikaari on harvinainen ilmiö. Taivaanvahdin ensimmäiset SAR-kaaret havaittiin marraskuun 3.-4. ja 4.-5. päivän välisinä öinä vuonna 2015 keskisen Suomen leveysasteilla.   

info

Protonikaari (englanniksi proton arc) on oletettu harvinainen revontulimuoto, jonka esiintymisestä liikkuu ristiriitaista tietoa.

Tavalliset revontulet syntyvät elektroneiden törmätessä ilmakehän typpi- ja happimolekyyleihin, kun taas protonirevontulet syntyvät protoneiden törmätessä ilmakehän molekyyleihin. 

Protonirevontuliin kuuluvaksi oletetun protonikaaren todentaminen riittävän luotettavasti on vaikeaa, ja toistaiseksi on epäselvää esittääkö mikään maailmalla protonikaarena julkaistu valokuva oikeasti protorevontulia vai ei. (Lähde: Tähdet ja avaruus, no 1/2016, Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden näkemykset sivuilla 44-48).

On mahdollista, että tämä tunnistus poistetaan Taivaanvahdista, tai että lisätiedon löytyessä voidaan kuvailla miltä aito protonikaari näyttäisi tai millaisella laitteistolla kuvattuna se olisi kiistaton.  


Tähän voit halutessasi antaa havaintovälineen tai valokuvauksen tekniset tiedot

info

Tähän voit halutessasi eritellä havainnossa käyttämäsi havaintovälineen ja valokuvauksen tekniset tiedot. Käytettävissä on 1200 kirjainmerkkiä.

Havaintovälineen voi antaa esimerkiksi näin: 127 mm peilikaukoputki, F1300 mm.

Valokuvaustiedot voi antaa esimerkiksi näin: Kameramerkki, 50 mm, f/2,8, ISO 100.

Värit paljain silmin ja muita piirteitä
info

Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

info

Paljain silmin valkoinen väri näkyy useimmiten himmeissä näytelmissä, kun silmä ei kykene erottamaan mitään varsinaista väriä. Harvoin kirkkaissa näytelmissä valkoinen väri voi myös syntyä sopivista vihreän, punaisen ja sinisen yhdistelmistä.

info

Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

 

Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

 

Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

info

Paljain silmin punainen alareuna. Aktiivisuuttaan kehitteleviin tavallisesti vihreänsävyisiin vöihin syntyy melko usein kapea punainen alareuna. Tämä on yleisin punaisen värin ilmenemismuoto, ja peräisin molekyylisestä typestä.

 

Alaosastaan purppuranpunainen revontulivyö. Kuva Ilmo Kemppainen.

 

Matalalla oleva kirkkain revontulivyö on värjäytynyt alaosastaan punaiseksi. Kuva Tero Ohranen.

 

Kapea purppurapunerrus sävyttää tämän revontulivyön alaosaa. Kuva Merja Ruotsalainen.

 

Alaosastaan purppuranpunainen vyö. Kuva Panu Lahtinen.

info

Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

 

Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

 

Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

 
 

Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

info

Kauttaaltaan punaisia revontulia paljain silmin. Kauttaaltaan tummahkon punainen revontuli on hyvin harvinainen ja silmiinpistävän komea ilmestys. Myös tämä ilmiö johtuu erään atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

 

 

Kauttaaltaan punainen revontuli. Kuva Tobias Billings.

info

Paljain silmin keltainen revontuliväri on harvinaisuus, joka voi syntyä kirkkaissa näytelmissä sopivista vihreän, punaisen ja sinisen yhdistelmistä.

info

Paljain silmin sinisiä sävyjä pääsee näkemään vain kaikkein parhaimmissa revontulinäytelmissä maksimin vaiheilla, tai sen jälkeen. Useimmiten sinisen kuten sinipunaisenkin sävyt ovat havaittavissa revontulten ylimmissä osissa, ja ne näkyvät voimakkaammin, jos ne ovat auringonpaisteessa. Sininen väri on peräisin ionisoituneesta typpimolekyylistä.

 

Voimakkaan sinistä väriä revontulissa. Kuva Jorma Mäntylä.

 
 

Yläosastaan sinisiä säteitä. Kuva Tom Eklund.


 

Yläosasta sinisiä säteitä. Kuva Jaakko Hatanpää.

 

Osin sininen revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

 

Revontuliharsoa jonka yläosa on heikosti sininen. Kuva Jaakko Hatanpää.

info

Sykkiviä revontulia (englanniksi pulsating). Sykkivien revontulien kirkkaus vaihtelee useimmiten rytmikkäästi jaksolla, joka on nopeimmillaan vain sekunnin osia, mutta voi olla myös minuutteja. Sykkimistä esiintyy yleensä vain laadukkaammissa näytelmissä varsinkin niiden loppupuolella. Tosin sykkimistä voi seurata vielä uusi purkaus. Toisinaan kirkkauden vaihtelu on samassa vaiheessa koko muodossa, jolloin koko muoto "syttyy ja sammuu" yhtä aikaa. Sykkimistä tavataan myös kaarissa ja vöissä, mutta ennen kaikkea läiskissä.

info

Loimuava (englanniksi flaming). Tämä revontulien harvinainen alaluokka ei tarkoita niinkään yksittäistä muotoa, vaan suurta aluetta taivaalla. Loimuavissa revontulissa taivaalle ilmestyy ylöspäin magneettista zeniittiä kohti pyyhkiviä tavallisesti kirkkaahkoja aaltoja. Hyvin harvoin aallot voivat pyyhkiä alaspäin. Loimuamisen yhteydessä raportoidaan tavallisesti vöitä, harvemmin läiskiä.

info

Lepattava (flickering). Tämä harvinainen alaluokka tarkoittaa tilannetta, jossa revontulissa tapahtuu kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja, kuten lepattavissa liekeissä.

info

Liehuva (streaming). Liehuvissa revontulissa esiintyy homogeenisten muotojen vaakasuoraa ulottuvuutta pitkin nopeasti eteneviä kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja.