Taivaanvahti

Tällä lomakkeella voit tehdä havainnon etäisen avaruuden tai aurinkokunnan kappaleesta. Kyse voi olla syvän taivaan kohteesta, Auringosta, Kuusta, planeetasta, asteroidista, meteoriparvesta tai satelliitista. Täydellinen kohdelista on vetovalikossa ajan, paikan ja havaitsijan tietojen jälkeen. Havaintoja käsittelevät Ursan jaostot.

Havaintoaika

* Päivämäärä

Tähän ilmoitetaan se päivämäärä ja kellonaika, jolloin alun perin näit ilmiön taivaalla. Päivämäärä on myös valittavissa viereisestä kalenterikuvakkeesta.

Jos et ole varma minä ajankohtana havaitsit, pyydämme että ilmoitat sen ajankohdan mitä pidät todennäköisimpänä eli ns. parhaan arvauksen. Tällöin olisi hyvä, että kerrot ajankohdan epävarmuudesta lisää vapaamuotoisen tekstin kentässä eli havaintokertomuksessa.

Mikäli havainnossasi on kyse on pitkällä valotuksella otetusta tähtikuvasta, jota on saatettu valottaa jopa useina eri öinä, ilmoita ajankohdaksi viimeisin valotusajankohta.
* Kellonaika
Yksi kellonaika riittää. Mikäli haluat ilmoittaa havainnon koko keston, napsauta tästä.
Havaintoajan pikavalinnat
Ilmiö näkyy yhä • ilmiö näkyi 30 min sitten • ilmiö näkyi 1 h sitten

Havaintopaikka

Anna havaintopaikkasi sijainti napsauttamalla se hiirellä
viereiseen karttaan.

Kun napsautat hiirellä karttaa, järjestelmä poimii automaattisesti valitsemasi paikan koordinaatit ja maa-alueilla yleensä myös kyseisen paikan nimen.

Jos ensimmäinen hiiren napsautus kartalla meni väärään paikkaan, voit siirtää paikanmerkkiä napsauttamalla uudestaan. Kartan suurentaminen kartan vasemmassa reunassa olevalla liukusäätimellä tai hiiren keskirullalla auttaa paikan saamisessa tarkemmaksi.

Jos jostain syystä et halua antaa liian tarkasti havaintopaikkaasi, voit sijoittaa havaintopaikan merkin kartalla esimerkiksi lähimmän pienen taajaman keskustaan. Yleensä 1-3 kilometrin tarkkuus riittää havaintopaikan ilmoituksessa.

* Paikkakunnan nimi

Käyttäjien toivotaan ensin antavan havaintopaikan napsauttamalla se karttaan noin 1-3 kilometrin tarkkuudella mikäli mahdollista. Tällöin alle ilmestyy automaattisesti kunnan tarkkuudella havaintopaikka, mikäli kyse on Suomen maa-alueilla tehdystä havainnosta.

Google maps -karttasovellus ei tunnista kaikkia ulkomaisia havaintopaikkoja eikä merellä tehtyjä havaintoja. Näissä tapauksissa olisi hyvä, että kirjoitat tähän havaintopaikan.

Voit myös kartan napsautuksen sijasta kirjoittaa havaintopaikan suoraan kunnan tarkkuudella "Paikkakunnan nimi" -kenttään. Tällöin järjestelmä sijoittaa havaintosi satunnaiseen paikkaan ko. kunnan keskustassa. Useimpia ilmiöitä koskien tämäkin on riittävä ilmoitustarkkuus.

Mikäli et tiedä, minkä kunnan alueella havaintosi on tehty, kuten esimerkiksi, jos olit liikkuvassa kulkuvälineessä, pyydämme että kuvailet sijaintisi vapaamuotoisesti. Esimerkiksi "Kouvolan ja Mikkelin välillä" tai "Lentokoneessa Itämeren yllä".

Jos merkitsit sijainnin karttaan, tämä kohta täyttyi automaattisesti

Havaitsijan yhteystiedot

* Oikea nimi

Anna oikea nimi muodossa etunimi ja sukunimi. Havaintoja ei voida hyväksyä nimimerkeiltä tai vajailta nimiltä (esim. K. Virtanen). Mikäli et halua, että nimesi on näkyvillä internetissä havaintosi yhteydessä, voit ottaa rastin pois tätä kysyvästä kohdasta, joka on seuraavalla rivillä.
Nimeni voi näkyä havaintoni yhteydessä

Edellä kirjoitettu nimesi ei tule näkyviin internetissä havaintosi ja mahdollisten kuviesi yhteydessä, mikäli otat rastin pois tästä kohdasta. Jos otat rastin pois, havainnon nimikentässä lukee internetissä "Ei näkyvillä". Tällöin henkilöllisyytesi jää vain Ursan ja ilmiön tutkijoiden tietoon.

Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni havaitsija sallii nimensä olevan esillä havaintonsa ja mahdollisten kuviensa yhteydessä. Näin menetellen noudatetaan tärkeäksi koettua luonnontieteellisen havaitsemisen perinnettä.
* Sähköpostiosoite

Sähköpostiosoitteen tulisi olla toimivassa perusmuodossa ilman ylimääräisiä tekstejä, välilyöntejä tai sulkeita. Esimerkiksi:james.t.kirk@gfail.com

Jos haluat myöhemmin täydentää, korjata tai poistaa havaintosi, tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla. Muokkauslinkki lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille.
Puhelinnumero
Miksi yhteystietoja pyydetään?

Yhteystietosi eivät tule julkisesti näkyville eikä niitä luovuteta kaupallisiin tarkoituksiin.

Tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaiden havaintojen yhteydessä on tärkeää, että tutkijat tai Ursa voi ottaa yhteyttä havaitsijaan kysyäkseen lisätietoja tai valokuvia tai kiittääkseen havainnosta.

Sähköpostiosoitteesi avulla voit itse myöhemmin hakea omat havaintosi järjestelmän hakutoiminteella. Sähköposti on parempi hakutapa kuin nimi, koska usealla havaitsijalla voi olla sama nimi.

Moni havaitsija on halunnut mahdollisuuden myöhemmin täydentää tai korjata havaintoaan. Tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla, joka lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille.

Kuvaus

* Havainnon kohde

Mistä kohteesta havainto on tehty? Tässä vetovalikossa on lukuisia tähtitieteellisiä ja yötaivaan kohteita.

Taivaankappaleiden kohtaamisella tarkoitetaan esimerkiksi kahden planeetan näkymistä iltataivaalla hyvin lähellä toisiaan, tai yhden planeetan ja Kuun kohtaamista.

Taivaankappaleiden peittymisellä tarkoitetaan planeetan, tähden tai syvän taivaan kohteen piettymistä Kuun kiekon taakse. Joskus mys planeetan ja pikkuplaneetan taaksen.

Merkuriuksen ja Venuksen ylikulut ovat tilanteita, joissa jompi kumpi näistä aurinkokunnan sisemmistä planeetoista kulkee maapallolta katsottuna Auringon pinnan poikki.

Kääpiöplaneetoiksi lasketaan tällä hetkellä asteroidivyöhykkeen Ceres, entinen planeetta Pluto sekä Neptunuksen takaiset koookkaat asteroidit Eris, Makemake ja Haumea.

Satelliitit eli tekokuut näkyvät yötaivaalla tasaista vauhtia kulkevina valoisina pisteinä, jotka saattavat olla tasavaloisia tai välkkyä. Iridium-satelliitit kirkastuvat hitaasti, jonka jälkeen niiden valo hiipuu. Ei ole tarkoituksenmukaista raportoida Taivaanvahtiin kaikkia nähtyjä satelliitteja, vaan vain erityisen kiinnostavat, valokuvatut tai ratatietojen perusteella tunnistetut.

Meteoriparvesta kiinnostavaa on kuulla kuinka monta kyseisen parven tähdenlentoa näit tietyn ajanjakson, kuten esimerkiksi tunnin aikana.

Meteorikuva on valokuvalla tai piirroksella dokumentoitu havainto yhdestä tai useammasta tähdenlennosta.

Tähtikuvalla tarkoitetaan valokuvaa tähtitaivaasta, esimerkiksi yhdestä tai useammasta tähdistöstä. Kuvassa ei ole pääosassa mikään yksittäinen kohde, kuten planeetta tai syvän taivaan kohde.

Maisematähtikuva on kuin tähtikuva, mutta siinä merkittävää roolia näyttelee myös maisema.
Kirjoita kohteen nimi:

Käytä mieluummin virallisia lyhenteitä, Messierin kohteet ilman välilyöntiä (esim. M47) ja NGC-kohteet välilyönneilllä (esim. NGC 1543).
* Kohteen näyttävyys:

Pyydämme, että otat kantaa havaitsemasi ilmiön näyttävyyteen. Oliko ilmiö taivaalla heikosti tai erittäin heikosti näkyvissä? Vai oliko se näyttävä tai peräti erittäin näyttävä?

Mikäli havainnon olennaisin sisältö on valokuva, toivomme että käytät luokittelua näin:

I: Kohde on kuvasta vain vaivoin erotettavissa.

II: Kohde on kuvassa himmeä ja/tai pienialainen.

III: Kohde on keskitasoisesti kuvassa näkyvissä.

IV: Kohde on verraten laaja-alaisesti ja/tai kirkkaasti esillä kuvassa.

V: Kohde on hyvin laaja-alaisesti ja/tai kirkkaasti esillä kuvassa.

Mikäli et ota kantaa, oletusasetus "keskitaso" säilyy.

Havaintokertomus

Tässä voi kertoa vapaamuotoisesti ilmiön näkemisestä. (Mikäli haluat antaa teknisiä tietoja, niille on oma paikka)

Tähän voit kertoa vapaamuotoisesti ilmiöstä ja sen näkemisestä. Tilaa on 1200 merkkiä. Esimerkiksi kuinka huomasit ilmiön? Miltä se näytti? (jne).

Jos taivaanilmiöt eivät ole sinulle entuudestaan tuttuja, koeta kuvailla ilmiötä monipuolisesti.

Jos olet alan spesialisti toivomme, että kirjoitat siten, että havaintokertomus on edes suurimmalta osaltaan ymmärrettävä uusille aiheesta kiinnostuneille. Olisi hyvä jos välttäisit harvojen käytössä olevia termejä, slangia ja lyhenteitä.

Mikäli kirjoitat tähän vaikka vain parinkin lauseen mittaisen havaintokertomuksen ja liität havaintoosi vähintään yhden kuvan, havainto pääsee julkaistuna havaintojärjestelmän Kuvat ja kertomukset -sivulle.

merkkiä jäljellä

Lisää kuva ilmiöstä

Voit halutessasi lisätä 1-4 kuvaa ilmiöstä (jpg, gif tai png). Mikäli mahdollista suosi kuvia, joiden pitkä sivu on 1000 pikseliä. Ne tulevat näkyviin maksimikoossa ja niiden latausaika on verraten lyhyt.

Kuvia voi liittää enintään neljä kappaletta. Toivomme että liität useita kuvia vain, mikäli ne esittelevät ilmiön eri puolia tai ilmiön eri vaiheita tai muutoin täydentävät toisiaan. Mikäli ilmiö ja myös maisema näyttää kaikissa eri kuvissasi lähes täysin identtiseltä, pyydämme että liität havaintoosi vain yhden parhaan kuvan.

Järjestelmä pienentää automaattisesti suurikokoiset kuvat kokoon, jossa kuvan pisin sivu (joko vaaka- tai pystyulottuvuus) on 1000 pikseliä pitkä. Tämänkokoiset kuvat ovat ideaalisia. Jos kuvat on jo valmiiksi pienennetty 1000 pikselin mittaan, järjestelmä kuormittuu vähemmän ja havaintojen sisäänsyöttö on samanaikaisille käyttäjille nopeampaa.

Tiedostojen koon yläraja on 5 megapikseliä. Tätä isompia kuvia Taivaanvahti ei ota vastaan. Sallitut kuvaformaatit ovat jpg, jpeg, gif ja png. Järjestelmä ei ota vastaan esimerkiksi tif-kuvia tai pdf-tiedostoja.

Lomakkeen lähettäminen edellyttää tähdellä (*) merkittyjen kenttien täyttämistä.

Lisätiedot

Minkä tähtiyhdistyksen jäsen olet?

Tähän voit ilmoittaa tähtiharrastusyhdistyksen, jonka jäsen olet. Mikäli olet useamman yhdistyksen jäsen, pyydämme että ilmoitat sen yhdistyksen, joka on havaintotoiminnassa sinulle merkityksellisin.

Suomen suurin tähtiyhdistys, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry runsaalla 15 000 jäsenellään on tässä jaettu aluetiimeihin, jotka ovat "Ursa (Etelä-Suomi)", "Ursa (Helsinki)", "Ursa (Itä-Suomi)", "Ursa (Länsi-Suomi)" ja "Ursa (Pohjois-Suomi)". Pohjois-Suomen tiimin alueella ovat Oulun ja Lapin lääni. Etelä-Suomen tiimin alueeseen kuuluvat myös pääkaupunkiseudun kunnat paitsi Helsinki.

Kirkkaus magnitudeina

Arvioi kirkkaus, mikäli se on merkityksellistä tälle kohteelle.

Kirkkauden arviointi on olennaista etenkin niille kohteille, joiden kirkkaus vaihtelee. Toisaalta jos et koe mielekkääksi arvioida kohteen kirkkautta, sen tekeminen ei ole tarpeellista.

Kirkkaus annetaan magnitudiarvona. Voit verrata kirkkautta esimerkiksi tunnettujen tähtien magnitudiarvoihin.

Huomaa, että pintakohteen kirkkautta ei voi verrata pistemäiseen kohteeseen, vaan vertailutähti tulee ensin epätarkentaa kohteen kokoiseksi läikäksi.

Tekniset tiedot

Tähän voit halutessasi antaa havaintovälineen tai valokuvauksen tekniset tiedot

Kohteen lajityyppi
Jos et tunne näitä ilmiöitä, perehdy infonappien ohjeisiin. Taivaanvahdin asiantuntijat voivat tarvittaessa korjata tunnistuksia.
Avonainen tähtijoukko Avonainen tähtijoukko on joidenkin kymmenien tai satojen tähtien muodostama epäsäännöllinen joukko. Se voi näkyä erillisinä tähtinä tai pienellä havaintovälineella hiukan utumaisena täplänä. Kuvan oikeassa laidassa on avonainen tähtijoukko M52. Punainen emissiosumu on Kuplasumu. Kuva Jyrki Grönroos. Avoin tähtijoukko M52 eli seulaset. Kuva Juha Parvio. Avonaisten tähtijoukkojen pari Misam Perseuksen tähdistössä. Kuva Lauri Kangas.
Pallomainen tähtijoukko Pallomainen tähtijoukko on tuhansien tähtien muodostama pallomaisesti järjestäytynyt joukko. Tyypillisesti se näkyy pyöreänä ututäplänä. Suuremmilla havaintovälineillä osa pallomaisen tähtijoukon tähdistä voi erottua erillisinäkin. Tukaanin tähdistössä sijaitsevat pallomainen tähtijoukko 47 Tucanae. Kuva Arto Oksanen. Pallomainen tähtijoukko M13 sijaitsee Herkuleksen tähdistössä. Kuva Rauno Päivinen. Pallomainen tähtijoukko M2 Vesimiehen tähdistössä. Kuva Timo Inkinen.
Elliptinen galaksi Elliptinen galaksi on soikea tai pyöreähkö kaukainen tähtijärjestelmä, jossa ei ole kierteishaaroja. Kaukoputkilla nämä näkyvät utumaisina täplinä. Kuvan keskellä oleva utuinen läikkä on elliptinen galaksi Centaurus A eli NGC 5128. Kuva Toni Veikkolainen.
Spiraaligalaksi Spiraaligalaksi on tähtijärjestelmä, jossa pyöreähköstä (spiraaligalaksit) tai sauvamaisesta (sauvaspiraaligalaksit) keskustiivistymästä suuntautuu ulospäin spiraalimuodossa kaareutuvia kierteishaaroja. Spiraaligalaksien näennäinen muoto riippuu siitä, miltä suunnalta niitä katsomme. Päältäpäin ne ovat melko pyöreitä. Sivulta galaksi ovat linssimäisiä, jossa on keskellä pullistuma. Spiraalihaarojen näkeminen vaatii yleensä suurehkon havaintovälineen, hyvät sääolosuhteet ja havaintokokemusta. Yleensä spiraaligalaksit näyttävät ututäpliltä. Kolmion tähdistössä sijaitseva spiraaligalaksi M33. Kuva Tero Turunen. Andromedan galaksi M33. Kuvassa näkyvät myös galaksit M110 (oikeassa yläkulmassa) ja M32 (vasemmassa alakulmassa). Kuva Pekka Peura. M101 eli Tuulimyllygalaksi sijaitsee Ison Karhun tähdistössä. Kuva Samuli Vuorinen. Spiraaligalaksi IC 328 eli Caldwell 5 sijaitsee kirahvin tähdistössä. Kuva Timo Inkinen. Piirros spiraaligalaksista NGC 7331 Pegasuksen tähdistössä. Kuva Juha Ojanperä.
Epäsäännöllinen galaksi Epäsäännöllinen galaksi on tähtijärjestelmä, jolla ei ole selvää järjestäytynyttä rakennetta. Epäsäännöllinen galaksi IC10 Kassiopeian tähdistössä. Kuva Rauno Päivinen. Suuri Magellanin pilvi on meitä kolmanneksi lähin galaksi. Kuva Toni Veikkolainen.
Galaksijoukko Galaksijoukossa on kymmeniä tai satoja galakseja. Tyypillisesti galaksijoukkojen näkeminen vaatii melko suuren havaintovälineen. Neljästä galaksista koostuva galaksijoukko Hickson 44 sijaitsee Leijonan tähdistössä. Kuva Timo Inkinen.
Muu galaksi Jos galaksi ei lukeudu edellä jo lueteltuihin lajityyppeihin, voit rastia sen "Muu galaksi" -luokkaan. Andromedan tähdistön NGC 404 on ellipsigalaksin ja spiraaligalaksin välimuoto. Kuva Timo Inkinen.

Planetaarinen sumu

Supernovajäännös

Heijastussumu

Emissiosumu

Pimeä sumu

Avaruus.fi