Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Yläilmakehän salama - 20.5.2014 klo 23.31 - 21.5.2014 klo 00.02 Espoo Havainto numero 25935

Näyttävyys: IV / V

Panu Lahtinen, Kirkkonummen komeetta

Vähän viivästyi taivaskameran kuvien läpikäyminen 20./21.5. väliseltä yöltä, mutta tänään sitten ehdin. Kamera ei ole ollut jatkuvassa kuvauskäytössä taloyhtiössä olevan julkisivuremontin takia, joten olen laittanut sen vain muutamaksi yöksi kuvaamaan.

Neljästä kuvasta löytyi keijusalamaryppäitä, joista yksi varsin näyttävä.

Kahdelle löytyi Blitzortung-datasta emosalamaehdokas, alla kaikista aikaleimat ja mahdollisista paikannuksista saadut tiedot.

1. kuva

kuvassa: 2014-05-20 20.52.38,332 UTC, BO-paikannus: 2014-05-20 20:52:38.416 UTC, 58.9981 N, 28.191 E, etäisyyttä 233 km suunnassa 124°

2. kuva

kuvassa: 2014-05-20 20.31.52,226 UTC, BO-paikannus: 2014-05-20 20:31:52.347 UTC, 58.474° N 27.762° E, etäisyyttä 255 km suunnassa 138°

3. kuva

kuvassa: 2014-05-20 20.39.24,716 UTC, ei BO-paikannusta

4. kuva

kuvassa: 2014-05-20 21.02.07,224 UTC, ei BO-paikannusta

5. kuva

Tähtikuva, 20.41.46 - 20.42.16 UTC


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Yläilmakehän salamat
    • Keijusalama (red sprite) info

      Keijusalama (englanniksi red sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Kyseessä on yleisin ja parhaiten tunnettu yläsalamatyyppi. Ilmiön kirkkain osa on yleensä 65-75 kilometrin korkeudessa, ja värivalokuvissa se on normaalisti punainen.

      Keijusalama kestää yleensä vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.

       

      Värikuva keijusalamasta. Ilmiö näkyy kuvan vasemmassa laidassa punertavana muodostelmana. Kuva Aki Taavitsainen. 

       

      Kolme keijusalamaa näkyy heti Kuun alapuolella. Ne kaikki olivat välähtäneet samaan aikaan. Kuvan vasemmassa alakulmassa on itse emosalaman välähdys. Kuva Panu Lahtinen.

    • Pylväskeijusalama (column sprite) info

      Pylväskeijusalama (englanniksi column sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Pylväskeiju on keijusalaman epätavallisempi alalaji. Nimensä mukaisesti pylväskeijut muistuttavat pilarimaisia pystyviivoja.

      Kuten keijusalamatyleensä, tämäkin ilmiö kestää tyypillisesti vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.

       

      Pylväskeijuja. Ilmiö näkyy lyhyinä katkonaisena valopilareina kuvan alaosassa vesileiman yläpuolella. Kuvaan on koostettu puolen tunnin aikana näkyneet pylväskeijut. Kuva Panu Lahtinen.

Tekniset tiedot

Watec WAT-902H3 Ultimate, 2.8 mm, f/1.0, 30 s maksimipinoja

Kommentteja: 16 kpl
Aki Taavitsainen - 22.5.2014 klo 22.24 Ilmianna

Hienoa, onnittelut havainnosta!

Panu Lahtinen - 22.5.2014 klo 22.27 Ilmianna

Aki, sattuiko Mikkelissä olemaan selkeää? Olisi varmasti näkyvissä sielläkin :-)

Aki Taavitsainen - 22.5.2014 klo 22.30 Ilmianna

Ei valitettavasti ollut, pilviä oli esteenä, muuten olisi kyllä pitänyt näkyä.

Panu Lahtinen - 22.5.2014 klo 22.36 Ilmianna

Harmi :-/

Niin joo, ja kiitoksia onnitteluista :-D Vähän taas ylikierroksilla...

Timo Roschier - 22.5.2014 klo 23.18 Ilmianna

Yllättävän valoisalla irronnut havainnot. Laajentaa potentiaalista kautta merkittävästi. Loistosuoritus! =)

Esko Lyytinen - 23.5.2014 klo 01.03 Ilmianna

Kun minun radio-meteor-scatter vastaanottoni tapahtuu Moskovan TV-kantoaallosta ja nuo kohteet siten ovat hyvin hollilla, niin tarkistin näkyisikö radioheijastumia noista. Ajoitukset havainnostani saan graafista jossa pikseli vastaa n 2 sekuntia eli suunnilleen sekunnin tarkkuudella pitäisi ajoitukset vastata. On "värikomponenteissa" kolme kertaa tätä ajoitusta tarkemmin, mutta aikamerkit kuvassa vain em pikselin tarkkuudella.

 

Joka tapauksessa jokaiselle Panun neljälle havaintoajalle löytyy sekunnin tarkkuudella vastaava, eli ihan ilmeisesti liittyvät näihin. Vastaavat suunnilleen heikon meteorin alitiheää heijastusta. Ekassa kuvassa olevaa vastaten on juuri ennen (värikoodeista noin 2/3 s ennen) jokin joka voi olla erillinen häiriö tai sitten ehkä myös tähän liittyvä luonteeltaan vähän erilainen.

On vielä tarkempiresoluutioiset graafitulosteet (useammissa kuvissa joita vähän hankalampi tarkastella) joita en ole vielä tarkistanut. Niitä ajoittain deletoin enkä säilytä pitempään, mutta nyt pitäisi vielä olla tallella. Täytyy niitä tutkia ja jättää kyseiset talteen. Jonkinlainen ajatus on että voisiko nämä ehkä erottaa ominaisuuksiltaan heikoista meteoriheijastuksista.

 

Panu Lahtinen - 23.5.2014 klo 07.59 Ilmianna

Timo, joo, kyllähän nämä suht läheltä kuvatut (~250 km) näyttävät olevan ihan tolkuttoman kirkkaita. Viimevuonna sain muutaman kuviin 16.5., joten viikolla siirtyi lähemmäksi juhannusta nämä ja Mikkelin havainnot. Sitten vaan yrittämään järkkärillä kunnollista värikuvaa :-)

Esko, kuulostaa ihan loistavalta! Radiohavaintoja yläsalamoista onkin tehty, ja on itsekin pitänyt ottaa signaali BO-salamapaikanninyksiköstä ja digitoida äänikortilla (riittää juuri ja juuri VHF-alueella).

Emma Bruus - 23.5.2014 klo 09.26 Ilmianna

Mahtavaa Panu! Gurupisteet sinne!

Matias Takala - 23.5.2014 klo 09.50 Ilmianna

Tuo ensimmäinen on kyllä mieletön. Kävi tuona iltana mielessä pitäisikö lähteä järkkärin kanssa yrittämään mutta en sitten jaksanut. Ehkä olisi kannattanut ainakin yrittää :)

Panu Lahtinen - 23.5.2014 klo 10.16 Ilmianna

Lisäsin tuohon viidenneksi vielä yön parhaan tähtikuvan, josta saattaa saada arvioitua kameran suuntauksia.

Emma, ei tässä mitään guruutta ole :-D Riittää että tuuppaa kameran kuvaamaan ja toivoo että jotain osuu kuviin. Silmät kiinni (itse nukkumassa) ja sinne päin (laaja kuvakulma niin ei tarvitse edes tähdätä).

Marja Wallin - 23.5.2014 klo 11.00 Ilmianna

Väkisinkin tulee mieleen tuosta ekasta kuvasta mahdollisuudet saada noita tarttumaan järkkärillä kun vaan yrittäisi. Tuo on ollut huikean kirkas, olisi varmasti tarttunut järkkäriin jos vaan olisi ollut kuvaajia silloin.

Mikko Peussa - 1.8.2014 klo 22.37 Ilmianna

Mikähän lienee (noin) maksimietäisyys josta keijun voisi saada kuvattua järkkärillä? Maan kaarevuuden kannalta rajat on jotenkin tiedossa, mutta entä kirkkauden osalta. Täällä saaristossa on nimittäin pimeää, kirkas taivas ja jossain Vaasan seudulla ukkostaa. Toinen kysymys kuuluu, että jos Australian aborginaalit ja intiaanit on niistä tehnyt havaintoja aikoinaan, niin näkyykö ne siis myös paljain silmin. Heidän aikaanhan ei vielä ollut kovin paljon tekniikkaa käytössä. "Hamppumobira" lähinnä jolla tupruteltiin savuja ;-)

Panu Lahtinen - 4.8.2014 klo 11.23 Ilmianna

Mikko, joskus tuota laskeskelin, ja tein tällaisen graafin. Tuosta jos katsotaan tyypillisiä esiintymiskorkeuksia (70-90 km), niin saattaisi erottua todella hyvällä läpinäkyvyydellä jopa jostain 700-800 km päästä. Vaatii kyllä sitten melkolailla täydelliset olosuhteet, että tuolta muutaman asteen korkeudesta erottuisi. Ja toki polttoväliäkin on jo oltava aika reippaasti.

Mikko Peussa - 4.8.2014 klo 13.09 Ilmianna

Kiitos Panu linkistä, nyt se on tallessa. Muistin kyllä että tuollaisen taulukon teit ja se oli täällä keskustelussa viime kesänä. Eli eilen oli teoreettiset mahdollisuudet kuvaamiseen kun yöllä oli Ruotsissa aika kovat ukkoset. Itse laskeskelin Ruissalon tornissa, että jos kuvaan noin 10 asteen korkeudelta niin mahdollisuudet olisi. Tosin ilma oli mielestäni liian utuinen vaikka pilvetöntä olikin. Mitään en kuitenkaan saanut kennolle tarttumaan.

Markku Ruonala - 4.8.2014 klo 14.43 Ilmianna

Itse myös viime yönä kokeilumielessä kuvailin tuonne suuntaan ja noilla koroilla sekä samanlaisessa säässä kuin Mikkokin. Tuloskin oli sama, ei mitään.

Mikko Peussa - 4.8.2014 klo 15.49 Ilmianna

Tuo suuri metsäpalo vaikuttaa varmaan myös näkyvyyteen Ruotsin suuntaan. Aika huolestuttava tilanne siellä ilmeisesti.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä