Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Keinovalopilareita - 12.1.2016 klo 21.45 Eura Havainto numero 47474

Näyttävyys: II / V

Repoja vai mitä? Ensin havainto pilarimaisista säteistä lumisateen jälkeen. Sitten taivaan laella näkyi repomaisia muodostelmia. Kuvissa tarkentuivat nämä pisteet ja viivat.

Kuvia muokattu, jotta muodot tulevat tarkemmin näkyviin. Ensimmäisestä kuvasta sekä alkuperäinen että muokattu versio.

Edit: Lisätty yhteiskuva Taivaan kartasta ja kyseisen alueen kartasta (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastokarttarasterin 1:100000 1/2016 aineistoa, muokattu nurinpäin vastaamaan taivaskarttaa)

Edit: Huikea havainto - Euran kadut heijastuvat taivaalle. Mikko Suominen 13.1.2016 www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/huikea-havainto-euran-kadut-heijastuvat-taivaalle.html

 


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Valonlähde
    • Keinovalo
  • Yleiset halomuodot keinovalo
    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on Auringosta ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

Kommentteja: 95 kpl
Tero Sipinen - 12.1.2016 klo 23.40 Ilmianna

Ohhoh, miten upea havainto! Väittäisin, että tuossa keinovalopilarien kuvioissa toistuu kuvauspaikan tieverkosto! Katsopa huviksesi kuvauuspaikan katukarttaa ja vertaa taivaalla näkyviin valopisteisiin (katulamppuja, mitä ilmeisimmin).

Huikea tapaus, kerrassaan! Onnittelut komeasta ensihavainnosta Taivaanvahtiin :)

Anne Pöyhönen - 12.1.2016 klo 23.43 Ilmianna

Kirkkovainiontiehän se siinä keskellä! :-)

Tero Sipinen - 12.1.2016 klo 23.46 Ilmianna

Toinen samankaltainen "kartta taivaalla" -havainto, hieman yksinkertaisemmalla kartalla: linkki

Samuli Vuorinen - 13.1.2016 klo 00.05 Ilmianna

Ohhoh, uskomaton havainto. Pilarit täsmäävät karttaan tosi hyvin.

Anne Pöyhönen - 13.1.2016 klo 00.06 Ilmianna

Euralaiset pisti paremmaksi kuin Lux Helsinki!

Vielä kun joku korjaisi tuon Kirkkovainiontie 23:n kohdalla olevan palaneen lampun..

Tätä kuvaa kannattaisi tarjota ulkomaillekin, uskomattoman hieno otos, onnittelut!

Mia Heikkilä - 13.1.2016 klo 00.12 Ilmianna

Olenpa nyt aivan äimistynyt! Kyllä, Luistari on piirtynyt taivaalle! :D

Tommi Järvilehto - 13.1.2016 klo 01.08 Ilmianna

Todella hieno havainto. Onnittelut!

Tero Sipinen - 13.1.2016 klo 07.02 Ilmianna

Kätevää, kun ei tarvitse kantaa karttaa mukanaan, eikä tarvitse osata suunnistaa tähtien mukaan :D

On kyllä upea tapaus, hienoa etä laitoit havainnon tänne!

Lauri Kangas - 13.1.2016 klo 07.07 Ilmianna

Voihan juusto ja viikset millainen kartta!

Marko Pekkola - 13.1.2016 klo 07.50 Ilmianna

Massiivinen oivallus. Huippuhavainto.

Satu Juvonen - 13.1.2016 klo 08.33 Ilmianna

Ihmeellistä, suurenmoista! Onnittelut hienosta havainnosta! 

Petri Rintala - 13.1.2016 klo 08.46 Ilmianna

Jos vaan kuulisin tuollaisesta niin väittäisin olevan täysin mahdotonta. Aivan mieletöntä!

Juha Kinnunen - 13.1.2016 klo 08.59 Ilmianna

Harmillista, että löytyi noin maallinen selitys, eikä ollutkaan ET:n sähkösanoma ;-)

Ällistyttävä, loistelias havainto - onnittelut!

Tero Sipinen - 13.1.2016 klo 09.04 Ilmianna

Ihmettelin aikoinaan kahta asiaa tuon linkkaamani Kittilän taivaskartan kohdalla: 1) miten katulamput fuskaavat valoa noin paljon ylöspäin? 2) miten katulamppujen keskinäinen etäisyys näytti olevan niin tiheä? (Siis tietenkin perspektiivi "lähentää" kaukaiset kohteet toisiinsa, mutta pisteiden koko versus keskinäinen etäisyys ei ollut oikein balanssissa). Nyt sitten välähti: valonlähde onkin katulampun valoläikkä maassa! Tällä selittyy näppärästi kumpikin em. "ongelmista". Jes, selvisi sekin :) Tällainen taivaskartta vaatii tuoreen (eli puhtaan, valkean) lumipeitteen ja varmaankin valaisimet, joissa on kapeahko / terävähkö valokeila (katsopa vielä katuvalojen valaisutapaa sillä silmällä, että lopuuko edellisen lampun valaisema alue ennen kuin seuraavan alkaa, eli jääkö selvästi huonommin valaistu kohta lamppujen väliin?)

Tero Sipinen - 13.1.2016 klo 09.04 Ilmianna

Ja vielä vähän selitystä ilmiön luonteesta, jos keivovalopilari ei ole ennestään tuttu. Pilarin synnystä on hyvä havainnollistus tässä linkissä: Atoptics / light pillars. Kuvissasi nähdään siis ohueeseen kidekerrokseen syntyneitä pilarinpätkiä korkeuksissa. Zeniitissä, eli suoraan ylöspäin olevassa kohdassa pätkät näkyvät kohtisuoraan alta päin, eli pöyreinä läikkinä. Vähän sivummalla pilarimaisuus tulee esiin ja mitä sivummalle mennään, sitä pidempinä pätkät näkyvät. Kuvissa myös on huomattavissa, että sivummalla pilarinpätkät näkyvät suurinpiirtein "tangentin suuntaisten" teiden kohdalla vierekkäisinä pätkinä, mutta enemmän "säteen suuntaisten" teiden kohdalla nuo pätkät ovat peräkkäin niin, että näkyvät havaitsijalle yhtenäisenä valonauhana (tangentti- ja sädeviittauksessa ympyrän keskipiste vertautuu siis zeniittiin).

Annen ehdotus on kannatettava, esim. juuri tuonne Atoptics:n sisarsivusto OPOD:iin tämä sopisi kuin nenä päähän.

Timo Alanko - 13.1.2016 klo 09.59 Ilmianna

Huikee juttu! Kaikkee sitä näkeekin, kun vanhaksi elää. Varmaan aika vaikuttava livenä :)

Timo Venäläinen - 13.1.2016 klo 10.35 Ilmianna

Onnea hienosta havainnosta ,kaikkea ihmeellisyyksiä sitä näkeekin !

Aki Karjalainen - 13.1.2016 klo 12.12 Ilmianna

Hämmästyttävä havainto! On aina mahtavaa, kun luonto loihtii sinänsä tavanomaisesta ilmiöstä, jotain täysin yllättävää. Näkyikö livetilanteessa autojen valoja "taivaskartalla"? Sekin on jo aina keinovalopilaritilanteessa hauskaa, kun näkee auton valojen aiheuttamia liikkuvia pilareita.

Antti Rinne - 13.1.2016 klo 12.17 Ilmianna

Onnittelut huikeasta havainnosta ja kiitos siitä että laitoit havainnon tänne meidän muidenkin ihasteltavaksi! Eipä uskoisi, että tuollaistakin voi olla.

Janne Kari - 13.1.2016 klo 12.35 Ilmianna

Todella huikea havainto, "jotain ihan muuta" osastolla huitelee. Tämä varmasti poikii vielä paljon keskustelua!

Kiitos että laitoit tämän vahtiin, Mia!

Juho Kinnunen - 13.1.2016 klo 13.06 Ilmianna

Onpas hieno ja erikoinen havainto hyvillä kuvilla!

Simo Paajanen - 13.1.2016 klo 13.22 Ilmianna

Olen kuin lekalla päähän lyöty. Onkohan maailmalta esimerkkejä vastaavasta? Onnittelut.

Mikko Peussa - 13.1.2016 klo 16.01 Ilmianna

Huikea havainto ja hyvin olet toteuttanut taltioinnin. Simo, tuolla alussa Tero laittoi linkin yhdestä vastaavasta, joka tosin ei ole tätä luokkaa, mutta vastaavanlainen.

Marko Pekkola - 13.1.2016 klo 16.21 Ilmianna

Tästä Mian maailmanluokan havainnosta on nyt julkaistu Tähdet ja avaruuden uutinen

Ilpo Hyvärinen - 13.1.2016 klo 16.48 Ilmianna

Sykähdyttävän hieno havainto. Kiitos että kuvasit meillekkin vaikka roskiksen päältä.

Jouni Hovi - 13.1.2016 klo 16.49 Ilmianna
Marko Pekkola - 13.1.2016 klo 16.59 Ilmianna

Noita missä on Jouni Hovin edellä antaman Spaceweatherin linkin tapaan näyttävästi säntilliseen sarjaan järjestyneitä valoja taivaalla on tullut muutama vastaan (myös Suomessa) vuosien varrella, mutta ei ainakaan omalla kohdalla toista sellaista, missä katuverkoston kuvio esim. parin korttelin alueelta on taivaanlaella tällaisena kopiona. 

Olli Sälevä - 13.1.2016 klo 17.10 Ilmianna

Hyvät kuvat harvinaisesta tilanteesta. Vaikka onkin roskiksen päältä kuvattu, niin ei kuitenkaan mitään roskiskamaa. ;-)

Panu Lahtinen - 13.1.2016 klo 17.42 Ilmianna

Tämä on kyllä melkolailla siisteintä mitä on vähään aikaan tullut vastaan!

Juho Pöllänen - 13.1.2016 klo 17.43 Ilmianna

Ompas huikean hieno ja erikoinen havainto, onnittelut! 

Heidi Rikala - 13.1.2016 klo 17.51 Ilmianna

Onnittelut huikeasta havainnosta ja kuvista!

Jesse Kyytinen - 13.1.2016 klo 18.29 Ilmianna

:O

Ei voi muuta sanoa.

Kimmo Kantola - 13.1.2016 klo 19.39 Ilmianna

Nyt on kyllä huikea havainto. Olis kyllä varmasti ollut hieno tuo itekkin nähdä. Onnittelut!

Joni Virtanen - 13.1.2016 klo 20.35 Ilmianna

uskomattoman hieno havainto! tällaiset aina vahvistaa sitä faktaa, kuinka hieno harrastus tämä myös on!

Voitto Pitkanen - 13.1.2016 klo 20.39 Ilmianna

Aivan uskomaton juttu. Onnittelut havainnosta!

Ville Seppänen - 13.1.2016 klo 21.12 Ilmianna

Ihan mahtava havainto! Tämmöisen kun näkisi itsekin joskus livenä.

Jarmo Moilanen - 13.1.2016 klo 22.19 Ilmianna

Hieno tapaus! Olen itse muutaman kerran nähnyt ympäröivät kadut samalla tapaa korkealla olevissa keinovalopilareissa, mutta en lähellekään noin selvästi piirtyneinä.

Veikko Mäkelä - 13.1.2016 klo 22.20 Ilmianna

Eskimoiden kerrotaan pystyvän suunnitelmaan pilviin heijastuneen jään ja sulan veden mukaan, mutta tämä lyö asian kyllä kertaa luokkaa paremmaksi.

Joni Alavesa - 14.1.2016 klo 00.01 Ilmianna

Uskomatonta! Aivan käsittämättömän hieno havainto!

Petri Tikkanen - 14.1.2016 klo 07.35 Ilmianna

lähetäs kuva APODiin!
nemiroff(ät)mtu.edu,bonnell@grossc.gsfc.nasa.gov

:-)

Mia Heikkilä - 14.1.2016 klo 08.49 Ilmianna

Kiitos kaikille kommenteista! Pikkuhiljaa iskee tajuntaan, että taisi olla aika osunut otos. Aika hyvä avaus Taivaanvahti-palveluun :D

Kiitos vinkistä: Nimesin nämä nyt #LuxEura ja ? Luistarin riimut taivaalla ? koska sijainti aivan viikinkiaikaisen hautausmaan vierellä ;)

Livenäkin hieno, mutta vasta kameran ruudulta näkyi selvästi kaikki pikkupisteetkin. Pienellä kuvanmuokkauksella korostin niitä lisää. Paljaalla silmällä näkyi kyllä renkaita suoraan yläpuolella.

Autojen valoja ei sentään näkynyt, tai en osannut katsoa. 

Kuva on lähetetty APODiin.

Ja on kyllä herättänyt kiinnostusta lähiseuduilla. Jo soitti Yle Satakunta ja aamu TV:stäkin joku puhui... ;)

 

Aija Heikkilä - 14.1.2016 klo 09.04 Ilmianna

Onnea todella hienosta havainnosta :)

Jari Luomanen - 14.1.2016 klo 09.22 Ilmianna

Tämä on kyllä todella hieno havainto! Näin selvänä ja yksityiskohtaisena näitä ei ole näkynyt. 

Marko Pekkola - 14.1.2016 klo 10.17 Ilmianna

"Aika hyvä avaus Taivaanvahti-palveluun :D" - Juu ihan "pikkasen" voit Mia laskea rimaa jatkossa :P. Eka havaintosi kun oli maailman toistaiseksi paras tunnettu lajissaan.  

Kokeile seuraavaksi vaikka himmeän 22 asteen renkaan pätkän, hyvin heikon ja pieleen valotetun vihreän revontulikaaren tai tärähtäneen Orionin kaasusumun kuvausta. 

Mikko Hyssy - 14.1.2016 klo 10.25 Ilmianna

Mahtava havainto! Onnittelut tosiaan hienosta avauksesta! :)

Janne Sievinen - 14.1.2016 klo 10.43 Ilmianna

Aivan uskomattoman hieno havainto! Maailmanluokan raportti kuvineen! 

Jussi Kantola - 14.1.2016 klo 11.14 Ilmianna

Aika varma APOD, mutta kuvaa kannattaa ehkä esitellä myös Spaceweatherille, ja OPODille.

Mia Heikkilä - 14.1.2016 klo 11.24 Ilmianna

APUA... O_O Maailman toiseksi paras!? 

Apod - check

Slate magazine -New York, City lehti, Yle Satakunta, MTV3 aamu-TV, Uusi Suomi, paikallislehdet

Huhhuh...

Panu Lahtinen - 14.1.2016 klo 12.04 Ilmianna

Mia, "toistaiseksi", ei "toiseksi" ;-)

Mia Heikkilä - 14.1.2016 klo 12.13 Ilmianna

Hups, lukihärö... ;D

Okei, huhhuh x ääretön

Pekka Lähteenmäki - 14.1.2016 klo 13.10 Ilmianna

Ohhoh, mielettömän hieno juttu! Isot onnittelut! :)

Sami Jumppanen - 14.1.2016 klo 13.59 Ilmianna

Hyökkäsin tänne, kun just luin Ylen uutisista tästä. Onneksi on Uutisvahti! Ja Taivaanvahti tietysti. Kuten moni muukin ajattelee, ei tätä uskoisi jos ei näkisi. Erinomaista!

Itsellä samantyyppinen havainto taannoin - no, yhden korttelin katuvalot ja vähemmän terävinä 2012 joulukuulta:

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/9399

Aihetta sivuten: valosaasteesta puhutaan paljon, ja valojen oikeanlaisesta suuntaamisesta, mutta enpä muista että artikkeleissa käsiteltäisiin lunta. Lumi heijastaa valoa taivaalle, kuten tästäkin havainnosta erinomaisesti nähdään. Siihen ei valaisimen suuntakuviolla saada suurta helpotusta.

Mia Heikkilä - 14.1.2016 klo 14.15 Ilmianna

Tais mennä viraaliksi... ;D

#LuxEura

Marko Pekkola - 14.1.2016 klo 15.32 Ilmianna

Sami tuon tyyppisiä kuin linkissäsi Mikkelissä 5.12. oleva sinällään kaunis ceissi on kuvattu (ja jo piirrosaikana 1980-luvulta lähtien piirrettykin) aika monia, mutta erotuksena Mian havaintoon on se, ettei taivaanlaelle ole kopioitunut kuvioina jonkin useamman korttelin alueen tieverkosto "karttakuvaksi". Näin on Euran kuvan yläosan keskellä.  

Pirjo Koski - 14.1.2016 klo 16.59 Ilmianna

Uskomattoman upea havainto, onnea! Mielettömät kuvat!

Marko Riikonen - 14.1.2016 klo 17.26 Ilmianna

Onko tämä lumesta heijastunut vai suoraan lampuista syntynyt? Nuo perinteisemmän näköiset pilarin suikaleet ydinalueen ulkopuolella ovat mielestäni suoraan lampusta muodostuneita ja pisteet ylempänä taivaalla ovat leveydeltään samaa luokkaa, joten niidenkin pitäisi tulla siten suoraan lampusta. 

Mia Heikkilä - 14.1.2016 klo 17.35 Ilmianna

Voi olla sekä että. Joka puolella uusi lumipeite. Oma sijainti pisteiden kohdalla, renkaan luona. Viivamaiset kauempana sijainnista. Ja ilmassa varmaan myös paljon jääkidettä, lumihippuja... (Tiedepuoli kuitenkin jääköön viisaammille).

Matti Helin - 14.1.2016 klo 19.01 Ilmianna

Hieno havainto! 

Ilari Heikkinen - 14.1.2016 klo 19.31 Ilmianna

Onnea hienosta havainnosta!

Oskari Syynimaa - 14.1.2016 klo 19.43 Ilmianna

Uskomaton havainto! Onneksi oli kamera mukana. :)

Pasi Tuomainen - 14.1.2016 klo 20.21 Ilmianna

On upeat kuvat! 

Mirko Lahtinen - 14.1.2016 klo 20.58 Ilmianna

Kaikkea uutta ja mielenkiintoista sitä vaan oppii haloista. Hieno havainto!

Vesa Vauhkonen - 14.1.2016 klo 23.12 Ilmianna

Fantastista! Onkin jo Spaceweatherin etusivulla! Havainto tulee jäämään historiaan.

Emma Kokko - 15.1.2016 klo 04.02 Ilmianna

Ohhoh! Nyt on uskomaton havainto, onnittelut! Ihan kuin jostain surrealistisesta romaanista. En ollut tällaista kuvitellutkaan olevan. Kaikenlaista sitä taivaalla näkeekin. Olipa onni, että oli kamera matkassa ja jotain hyvää näissä pakkasissa. Kerrassaan upea.

Erkki Antikainen - 15.1.2016 klo 08.12 Ilmianna

Huippuhavainto! Onnittelut hienoista kuvista.

Eeva Leinonen - 15.1.2016 klo 08.44 Ilmianna

Tosi jännä valoilmiö ja käsittämättömän hienot kuvat! Kiitos.

Vastaava kartan heijastuminen taivaalle on kuvattu Björn Kurtenin Musta tiikeri -kirjassa (tai sen jatko-osassa?); olenkin miettinyt, onko tällainen tosiaan mahdollista.

Mia Heikkilä - 15.1.2016 klo 10.07 Ilmianna

OPOD etusivu

Juttu:www.atoptics.co.uk/fza68.htm

Sari Vierimaa - 15.1.2016 klo 13.01 Ilmianna

Hieno kuva, kartanpiirtäjänä etenkin tykkään mutta ei tähän kuvaan kylläkään ammatillista sitoutumista tarvita. Halot on yleensäkin upeita katseltavia ja tämä ihan loistoluokkaa, onnittelut!

Sami Jumppanen - 15.1.2016 klo 13.18 Ilmianna

Marko R, voidaanko kuvasta arvioida miten korkealla jääkidekerros on? Ajan takaa sitä, ettei ne valot kuvastu ihan pistemäisinä, pikemminkin puolet katuvalojen välisen matkan kattavina ympyröinä. On epäselvää paljonko kuva leviää kiteiden erilaisista kulmista ja moninkertaisista heijastumista johtuen, mutta minusta nyrkkisääntönä voidaan pitää etteivät katuvalot näytä valoaan ylöspäin. Ja kun kuvajainen (ainakin osa siitä) on suoraan kuvaajan yläpuolella, en "osta" valaisimesta lähtevää suoraa valoa, vaan maanpinnan lumesta heijastunutta. Tähän nojaten - ja kyllä kuvasta muutenkin katsottuna - kidekerros on todella poikkeuksellinen peili, joka toistaa valojakauman maan pinnalta. En ole syvemmin perehtynyt kiteisiin, mutta tässä on muuttujat aika lailla minimissä.

Sami Jumppanen - 15.1.2016 klo 13.24 Ilmianna

Lisään vielä, että Tero Sipinen oli jo tämän maasta heijastuman käsitellyt kommenteissaan aiemmin.

Aki Karjalainen - 15.1.2016 klo 14.15 Ilmianna

Mielestäni tuon kidekerroksen korkeuden maanpinnasta voisi laskea seuraavasti:

1) Merkitään taivaskarttakuvaan mahdollisimman tarkasti todellista kuvauspaikkaa vastaava piste.

2) Mitataan kuvasta kuvauspisteen ja jonkin kartalta tunnistettavan kohdan kuten teiden risteyksen välinen kulma a. Eli siis missä kulmassa ne näkyivät taivaalla. Tämä edellyttää tietoja kameran ja objektiivin ominaisuuksista.

3) Mitataan oikeasta kartasta kuvauspisteen ja em. tunnetun pisteen välinen todellinen etäisyys x.

4) Heijastavan kidepinnan korkeus y saadaan nyt käsittääkseni kaavalla:

y=x/(2*tan a) 

Kakkonen jakajaan tulee siitä, että heijastuksen koko "peilin" pinnalla on aina puolet kohteen todellisesta koosta.

Mika Heikkilä - 15.1.2016 klo 16.10 Ilmianna

Tero Sipinen,

Katuvalon kuuppa on rakennettu siten, että se valaisee kolme kohtaa tiestä. Kuupan yläosa saa heijastuksen aikaiseksi suoraan lampun alapuolelle ja kuupan "posket" saavat heijastukset aikaiseksi sekä ennen katuvalon pylvästä että jälkeen pylvään. Näin viidenkymmenen metrin tolppavälillä saadaan valaistua huomattavan pitkä matka tiestä ja tolppien väliin jäävät valottomammat alueet mahdollisimman lyhyiksi. Lisäksi katuvalon kuupan varsi ei suinkaan osoita suorakulmaisesti tolpasta ulospäin, vaan kulma on hieman isompi kuin 90 astetta. Näin tien reunassa olevalla valotolpalla voidaan valaista tien keskelle, eikä suinkaan vaan toista laitaa + ojaa.

Kirkkaan lumen aikaan kun katsotte, niin huomaatte että joskus tilanne kahden katulampun välillä on jopa sellainen, että valojen kirkkain kohta on juurikin siinä keskellä tolppaväliä. Tämä johtuu siitä, että kahden eri kuupan sivuheijastukset osuvat tiessä samaan kohtaan ja tuolloin valon määrä on juuri siinä tolppien välissä suurimmillaan. Tilanne vaatii tietysti sopivat tolppavälit / kuupat.

Että näin maallisia selityksiä. Kattelkaapa niitä valotolppia, kun kuljette kyläteitä lumiaikaan. Eihän ne niin hienoja ole kuin halot ja muut luonnonilmiöt, mutta insinööri on aina insinööri :)

Niin joo, Kuvaajalle tietysti Onnittelut!

Olli Sälevä - 15.1.2016 klo 20.31 Ilmianna
Vesa Toropainen - 15.1.2016 klo 21.04 Ilmianna

Vai että näyttävyys II/V :) Aivan huikeeta!

Jussi Kangas - 15.1.2016 klo 22.00 Ilmianna

On näköjään Mia päässyt Spaceweatherinkin etusivulle. Hienoa!

Tero Sipinen - 15.1.2016 klo 23.17 Ilmianna

Sami Jumppanen: Joo, aivan samoilla linjoilla ollaan valolänttiteorian suhteen. Olisihan sen voinut hoksata jo aiemmasta Sauli Kosken Kittilän tapauksesta, mutta jotenkin ei tullut mieleenkään, että valoa hajottava lumi olisi riittävä valonlähde. Mutta hajavalostahan se tavallinenkin pilari syntyy.

Tässähän on muuten tavallaan kyse monikertaisen heijastuksen halosta :P

Kidekerroksille peiliä parempi analogia olisi pino ohuita lasilevyjä. Peilistähän näkyisi vain yksi pyöreä läntti kun taas pinkka lasilevyjä saa aikaan "3D-heijastuksen" eli pilarin. Mitenköhän suuri osa valosta muuten heijastuu takaisin kiteestä ja minkä verran taittuu läpi? Varmaan riippuu säteen tulokulmasta? Menisi simulaatiot astetta raskaammiksi jos tuokin pitäisi ottaa huomioon...

Tero Sipinen - 15.1.2016 klo 23.19 Ilmianna

Mika Heikkilä: Hyvä selostus katulampun kuupan rakenteesta, tuota (3 aluetta) en tiennytkään! Pienen tarkennuksen haluaisin kuitenkin lisätä: "Joidenkin katuvalojen...". Niitähän on tietysti monia erilaisia ja sellaisiin olen kiinnittänyt huomiota, missä jää selvästi pimeä osuus valaistujen osuuksien väliin. Sellaiseen tietysti kiinnittää helpommin huomiota, mutta vaatii jo astetta tarkkaavaisemman havaitsijan (insinöörin? ;) että hoksaa tolppien välin olevan kirkkaampi. (Täytyypä tosiaan välillä katsella myös alaspäin, eikä aina tuijotella taivahalle!) Tähän ilmiöön liittyvä valolänttiteoria vaatii, että Euran ja Kittilän lamput eivät ole noin edistyksellisiä valokuvioltaan.

Aki Karjalainen: Kakkoskohdan kulman voisi selvittää tähtikuvan ja tähtikarttaohjelman avulla. Tarvitaan vain samalla linssillä, samalla polttovälillä otettu kuva tähtitaivaasta - jaa mutta sehän onkin kätevästi jo integroituna tuohon taivaskartan taustalle! :D Nyt vain joku tähtiä tunteva mittailemaan kuvasta tunnistettujen tähtien avulla tolppien välistä kulmaa.

Aki Karjalainen - 16.1.2016 klo 00.21 Ilmianna

Tero: Hoksasit saman asian näköjään lähes samaan aikaan kuin minäkin, sillä laskeskelin hetki mainitsemallasi tavalla kidepilven korkeutta ja kun tulin kirjoittamaan tätä kommenttia, niin näin kommenttisi aiheesta! :D

Pyörittelin ensin hetken Stellariumia ja tunnistin viimeisen kuvan yläreunassa olevan kirkkaimman tähden olevan Capella ja siitä hieman alaoikealle on Menkalinan.

Etsin taivaskartan keskialueen molemmin puolin sopivat tähdet, joiksi valitsin tähdet HIP 18505 ja HIP 23522 (Beta Cam). Laskin näiden tähtien väliseksi kulmaksi netistä löytämälläni laskimella noin 8,2117 astetta. Seuraavaksi mittasin Photoshopissa saman etäisyyden kuvasta ja sain näin kalibraatiosuhteen kulmille taivaskartan keskialueella.

Sitten mittasin kuvasta muutamia neljä linjaa keskipisteen tuntumasta ja muunsin ne kulmiksi taivaalla edellä mainitsemani muuntokertoimen avulla ja mittasin linjojen todelliset pituudet maastossa retkikartta.fi sivun kartasta.

Lopuksi laskin korkeudet edellisessä kommentissani kerrotulla kaavalla. Tulokset vaihtelivat välillä 1980-2400m maanpinnasta keskiarvon ollessa noin 2100m. Kuulostaako yhtään uskottavalta?

Tero Sipinen - 16.1.2016 klo 01.05 Ilmianna

Hienoa Aki! :)

Jaa pari kilometriä? Hups, viestittelin juuri Mialle aiheesta ja heitin arvioksi: "riittäisiköhän pari sataa metriä". Uskoisin että laskelmasi on paljon lähempänä totuutta kuin oma veikkaukseni. Ei tullut kuin dekadin virhe arviossa :P

Matti E Lehtinen - 16.1.2016 klo 16.47 Ilmianna

Heijastekorkeus 2100m on alhainen, arvioimalla objektiivin ja kaneran sensorin, korkeus olisi jo 50 millisellä n. 10 000m.

Esko Lyytinen - 16.1.2016 klo 17.58 Ilmianna

Tulipa minullekin päiväkävelyllä riippumattomasti mieleen mitata ja laskea heijastuskertoimen korkeus.
Ja kun kuvien kalibrointi tähtien avulla on melkein jokapaäiväistä puuhaa, niin kalibroin kuvan eli kolmantena olevan,
jossa tähdet parhaiten näkyvät. Ja tämä on koneellani koossa 1000x667 pikseliä.
Saan efektiiviseksi polttoväliksi 830.7 pikseliä. Kuvassa on jonkin verran tynnyrivääristymää.
Jos oletettaisiin että sellaista ei olisi ja olisi sunnattu suoraan zenitiin, niin antaisi maanpintatasosta virheettömän karttakuvan.
Kuvan symmetriakeskus (joka taas poikkeaa kuvan keskustasta n 12 pix) poikkeaa zenitistä (vain 2.3) astetta, joten kun mittaa liki kuvan keskusta-aluetta jossa ilmiö näkyykin niin on melkoisen tarkasti niin virheetön että voi suoraan verrata kuvaskaaloja.
Valokuvasta ja kartalta mittasin joukon pisteitä ja niistä (etäisyyksiä) ja 10 suhdearvoa. Arvojen hajonta on n 2.5 % josta keskiarvon keskivirheeksi noin prosentin luokkaa. Saa kuva pikselin vastaamaan maan pinnalla 5.223 m. Kertomalla tuo polttovälillä saadaan "etäisyys"
ja jakamalla se kahdella heijastuskerroksen korkeus.
Saan 2.17 km (laskenallinen (keskivirhe)tarkkuus n 1%). Tämä on varsin lähellä Aki Karjalaisen saamaa arvoa, joten kyllä kuullostaa uskottavalta :-)

Onnittelut omasta puolestanikin Mialle hienosta kuvasta ja että sai kuvan mm Spaceweatheriin!

Aleksi Vasenius - 16.1.2016 klo 23.56 Ilmianna

Onnea Mia!

Mahtavat kuvat! On kuin peiliin katselisi täältä maanpinnalta! Ei ollut käynyt pienessä mielessäni, että näin voisi edes käydä :D Olipa onni, kun sattui oikea ihminen (ja koira) paikalle ja hait vielä kameran! Iso kiitos!

En ole insinööri, mutta ihan maalaisjärjellä otaksun, että tilanteessa täytyy olla moni asia osunut aivan nappiin: Normaalien pilarihaloedellytysten lisäksi laattakiteiden pitää olla korkealla ja suhteellisen ohuessa ja tiheässä kerroksessa. Liian paksu kerros muuttaisi kartan "säteiseksi". Ilman tulee myös olla todella tyyni tuolla korkealla, jotta kuvajainen on noin terävä!

Kiitos matemaatikoille Aki ja Esko, jotka laskitte kidekerroksen korkeuden. Omien halohavaintojeni pohjustamalta maallikon perstuntumalta oletan, että havaittavia pilarihaloja synnyttävä kerros on lähes aina kovin matalalla verrattuna tähän.

Tuli tässä vielä mieleen tällainen haaste, että onko mahdollista laskea kidekerroksen paksuus jollakin tarkkuudella vertaamalla taivaanlaen pyöreämpiä valokeiloja taivaanlaesta sivummassa oleviin, venyneempiin keiloihin? Jos olettaa aina samalle kadulle samankokoiset ja muotoiset  valokuviot? Tarkempien tulosten saaminen tietty edellyttänee maastomittauksia Euran katuvalaistuksen keilojen muodosta ja koosta :D Haastava, mutta ei mielestäni mahdoton?

Toivottavasti joku tutkii lisää tätä ilmiötä. Parhaimmillaan tieto optimaalisista olosuhteista voisi auttaa osumaan paikalle seuraavalla kerralla :D

Mikko Peussa - 17.1.2016 klo 00.45 Ilmianna

Tämä havainto on niin uskomaton, että oksat pois! Kuitenkin innostuin itsekin laskemaan erilaisin menetelmin tilannetta ja päädyin noin 2000 metriin. Eli kompataan Lyytistä ja Karjalaista ihan näin harrastelijapohjalta :)

Esko Lyytinen - 17.1.2016 klo 00.51 Ilmianna

Aleksin paksuuskysmystä kommentoin.

Eri korkeuksien heijastuspinnoista tulee karttakuvat joiden mittakaava on kääntäen verrannollinen korkeuteen. Siten mittaamalla havaintopaikkaa vastaavasta kohdasta "keskikohdasta" melko (mittauksen kannalta riittävän) etäällä olevan yksittäisen valolähteen etäisyys keskikohdasta ja sen kuvan venyminen säteittäisesti niin venymän suhde tuohon etäisyyteen on likimain sama kuin paksuuden suhde korkeuteen (jos suhde on pienehkö kuten tässä). Tulos on toki riippuvainen haluaako vain vahvimman heijastusalueen vai laajemmin. Pikamittauksella saan melko etäällä olevasta valolähteestä (toivottavasti riittävän yksittäinen) vahvan alueen paksuudeksi luokkaa 10% korkeudesta eli parisensataa metriä, Useammasta tarkemmäein äkkiseltään luin mitattuna antaisi ilmeisesti myös heijastuskerroksen profiilin. Etäämmät osat vastaavat alempia korkeuksia.

Eli voi tutkia ja mitata tarkemmin. Tämän mittasin äkkiseltään luettuani Aleksin kommentin ja päättäessäni vastata siihen.

Esko Lyytinen - 17.1.2016 klo 00.55 Ilmianna

Piti tuossa korjata vähän kirjoittamaani ja sotkinpa siinä oman tekstini loppupuolella (tuli väliin eri lauseeseen tarkotettua), mutta ehkä siitä riittävästi sai selvää.

 

Kari Tikkanen - 17.1.2016 klo 02.14 Ilmianna

Onnittelut !

Minäkin laskin tuon kideheijastuskerroksen korkeudeksi 2.1 km (ja Teistä riippumattomasti ts ennenkuin luin kommentteja). Beta ja Alpha Aurigaesta arvioin.

Jarkko Suominen - 17.1.2016 klo 10.02 Ilmianna

Onnittelut hienosta kuvasta!

Janne Peussa - 17.1.2016 klo 10.41 Ilmianna

Onpa upea havainto ja kuvat! Onnea :)

Esko Lyytinen - 17.1.2016 klo 13.25 Ilmianna

Tein kokeeksi korkeuksia vastaavan tiheysmäärityksen.
On tehty kahdella eri lampulla. Lamppu 1 on kolmoskuvassa n kello 5:n sunnassa ehkä kirkkain etäällä oleva.
Ja toinen on noin puoli 7 suunnassa kuvan reunalle päättyvä.
Kuva on muutettu harmaasävykuvaksi ja omalla "pixeldump" ohjelmalla otettu pikseliarvot kyseisiltä linjoilta ja tausta-arvot
kummallekin erikseen linjoilla molemmin puolin. Taustat keskiarvoistettu (siis molemmilta puolilta otetut) lampuittain ja kaikissa kolmen likuvat kesiakrvot ja taustat vähennetty.
Oletettu että korkeus on kääntäen verrannollinen etäisyyteen (katsojakohdasta), mikä tässä pitää riittävän hyvin paikkansa.
Excel-graafissa on muunnettu tätä käyttäen korkeusarvoiksi. Lamppujen oikeita paikkoja kartoilla en yrittänyt etsiä vaan skaalasin korkeudet
huipun osalta (kummallekin erikseen) vastaamaan aiempaa korkeusmääritystäni.

Graafi löytyy osoitteesta
http://lyytinen.name/esko/density_height.gif
joskaan ei ole liki ikuisesti siellä.

Näkyy käyrinä erikseen kummallekin lampulle. Toinen katkeaa kuvan reunan takia vähän yli 1.8 kilometristä alaspäin.
Lampulla 1 on huippu kaksijakoinen mikä sattaa jotua siitä että olisi kaksi lamppua (?) Ja sen käyrässä alempana n 1.6 kilometrissä näkyvä lienee myös muusta valolähteestä johtuva (?) Kohtalaisen hyvin muuten vastaavat toisiaan.
Tarkkaan ottaen mm matalammalla kulma (paikka) kuvassa muuttuu korkeuden funktiona nopeammin kuin korkeammalla joten vaatisi jonkinmoista korjausta tiheysarvoihin.

Aki Karjalainen - 18.1.2016 klo 16.24 Ilmianna

Muutkin kuin minä ovat näköjään päätyneet laskelmissaan tuohon hieman yli 2km korkeuteen, joten se taitaa olla paikkansa pitävä lukema. Erityistunnustus on annettava Esko Lyytisen hienoille tiheysmäärityskäyrille ja oikeaoppisesti geometrisesti korjatuille kuva-analyyseille. Oma laskelmani oli enemmänkin sellainen rukkasanalyysi, mutta sekin tuotti tässä tapauksessa oikeaa luokkaa olevan tuloksen, koska heijastus oli zeniitissä ja kuvion keskialueella näkyi kulmamittakaavan määrittämiseksi sopivia tähtiä.

Tutkin Jokioisten luotauskäyrää havaintoa seuraavalta yöltä klo 2 Suomen aikaa (http://www.ursa.fi/~lkangas/snd/archive/jokioinen_2016-01-13-00Z.png) ja huomasin, että käyrässä näkyy voimakas inversiokerros kahden kilometrin yläpuolella. Havaintoa edeltävässä päiväluotauksessa sama inversio oli noin 1,5km korkeudessa. Minulla on sellainen käsitys, että tuo inversio on toiminut ”kattona”, jota vasten oli kertynyt heijastukselle suhteellisen ohut mutta tiheä jääkidekerros. Jokioinen on reilun 80km päässä Eurasta.

Arto Oksanen - 19.1.2016 klo 08.55 Ilmianna
Mia Heikkilä - 19.1.2016 klo 10.44 Ilmianna

Kyllä.

Tämä uutinen on jo vaikka missä. Kiitos Twitter-twiittini ja some-maailman.

Olisin kiitollinen, jos saisin tiedon jos löytyy jostain ilman krediittejä. Saa vinkata: miitu74(a)hotmail.com (korvaa @-merkillä)

Marko Pekkola - 19.1.2016 klo 14.04 Ilmianna

Tämän kuluessa on hyvin nähty sekä toisaalta a) se positiivinen mahdollisuus minkä Mian huikean havainnon tapauksessa voi nykymaailmassa saada parhaassa tapauksessa osakseen ja toisaalta b) on jo pitkään Mian kanssa bongailtu ja myös osin puututtu väärinkäytöksiin.

Etenkin Twitterin tapauksessa nämä ovat hyvin mahdollista. Twitteriä kannattaa varoa ja jos huomaatte jonkun toisen tekevän omalla kuvallanne Twitter-viestin, siihen kannattaa puuttua. 

Esimerkiksi yksi maailman kuuluisimmista nettimedioista Huffington Post kuvitti artikkelinsa näin: http://tinyurl.com/zc8bosg

Eli tässä on käytetty viestin upottamista Twitteristä nettiartikkelin kuvituksena. Todella "reilua" kuvaajaa kohtaan. 

Matias Takala - 19.1.2016 klo 15.28 Ilmianna

Taitaa olla valitettava ongelma myös Instagram- ja Facebook-päivitysten osalta, eikä ainoastaan julkkisten kuvien suhteen. Ei ole kovin kauan siitä kun eräs suuri valtakunnallinen toimijakin oli sitä mieltä että varsin yleisluontoisella aihetunnisteella varustetut kuvat ovat sellaisia joita voi käyttää vapaasti.

Twitteriin ei tosiaan kannata laittaa missään nimessä viestin liitteeksi ainakaan isoa, hyvälaatuista taivaskuvaa. Suositeltavaa on laittaa pelkkä linkki havaintoon. Twitter osaa muodostaa esikatselukuvan metadatan perusteella (vastaava metadata on myös olemassa Facebookia varten). Tämä esikatselukuva on kooltaan enintään 200 pikseliä. Tässä on myös merkittävä ero käyttöehtojen kannalta. Liittämällä kuvan suoraan viestiin antaa Twitterille kuvaan jokseenkin täydet oikeudet mutta laittamalla pelkän linkin näin ei pitäisi olla.

Marko Pekkola - 19.1.2016 klo 16.03 Ilmianna

Joo Matias on erinomaisen oikeassa. Myös Instagram ja Facebook-kuvajulkaisut voivat olla ongelmallisia. Yleensä kun jakaa Taivaanvahdista someen vihjeitä niin kannattaa käyttää linkitystä.

Nuo pienet, turvalliset esikatselukuvat esimerkiksi facebookiin saa käyttöön tuolta ylhäältä havainnon oman sivun - kuten esimerkiksi tämän sivun - facebook-painikkeesta, jossa lukee "f suosittele".   

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä