Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Pääsateenkaari - 25.4.2017 klo 15.58 Tampere Havainto numero 63530

Näyttävyys: II / V

Sekä matalalla taivaalla, että autojen aikaansaamissa roiskeissa näkyi sateenkaari.

Lisätiedot
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Yleiset valoilmiöt
    • Pääsateenkaari info

      Pääsateenkaari eli 1. kertaluokan sateenkaari on spektrin väreissä näyttäytyvä kaari, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa taivaalla. Sen uloin väri on punainen ja sisin väri on sininen/lila.

      Pääsateenkari näkyy vastakkaisella puolella taivasta kuin sen aiheuttava valonlähde. Tyypillinen valonlähde on Aurinko, mutta äärimmäisen harvoin myös Kuu voi aiheuttaa Suomessa sateenkaaren. Kuun sateenkaarelle on oma katogoriansa Taivaanvahdissa.

      Välittömästi pääsateenkaaren sisäpuolella voi esiintyä yksi tai useampi interfenrenssikaari.

      Täydellisesti kehittynyt pääsateenkaari on havaitsijan pään varjon kohtaa, eli niin sanottua alavasta-aurinkopistettä ympäröivä rengas. Tavallisesti ilmiön katkaisee horisontti, mutta korkealta paikalta sen voi nähdä jatkuvan myös horisontin alapuolelle.

      Sateenkaari muuttuu vähitellen sumukaareksi kun pisaroiden koko pienenee. Mitä pienempiä pisarat ovat, sitä pienempi on kaaren säde, sitä paksumpi se on ja sitä enemmän siinä alkaa dominoida valkea väri. Yleensä sateenkaari ja sumukaari ovat selkeästi erillisiä ilmiötä, mutta joskus taivaalla voi esiintyä hankalia välimuotoja.

      Ensisijaisena ohjenuorana ilmiöiden erottelussa voi käyttää väriä. Jos pääkaressä on selkeä spektrin kirjo eikä valkeaa väriä, se on sateenkaari. Jos taas kaaressa dominoi valkoinen ja osa spektrin väreistä puuttuu, kyse on sumukaaresta. 

      Sateenkaaressa nähdään joskus anomalioita. Ne raportoidaan Taivaanvahdissa merkitsemällä rasti myös anomaalisen sateenkaaren ruutuun. Yksi anomalia on epäjatkuvuuden kohta, jossa sateenkaaren säde muuttuu. Toinen on sateenkaaren jakautuminen kahdeksi kaareksi.

      Eri kertaluokan sateenkaaria on havaittu neljä. Pääsateenkaaren ulkopuolella esiintyvä sivusateenkaari eli 2. kertaluokan sateenkaari nähdään varsin usein pääsateenkaaren kanssa. Sensijaan valonlähteen puolella sijaitsevat 3. ja 4. kertaluokan sateenkaaret ovat hyvin harvinaisia. Kullekin kertaluokan sateenkaarelle Taivaanvahdissa on oma kategoriansa.

       

      Sisinnä pääsateenkaari ja uloinna sivusateenkaari. Kuva Eetu Saarti.

       

      Pääsateenkaari vasemmalla ja oikealla sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Monesti pääsateenkaaresta nähdään vain pätkä matalalla horisontissa. Kuva Eetu Saarti.

       

      Auringon ollessa aivan horisontissa sateenkaari värjäytyy punavoittoikseksi tai jopa kokonaan punaiseksi. Pääsateenkaaren lisäksi kuvan oikeassa laidassa on himmeä sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Lentokoneesta valokuvattu pääsateenkaari. Myös sivusateenkaari näkyy heikosti. Kuva Jouni Finnilä.

       

      Pääsateenkaaren sisäpuolella näkyy sarja intenrefenssikaaria. Kuva Arja-Sisko Airila. 

       
       

      Erikoinen tilanne jossa pääsateenkaari näkyy horisontissa (aurinko on siis 42 asteen korkeudella). Taivaalla on himmeä sivusateenkaari. Kuva Jouni Matula.

       

      Tiheässä sateessa sateenkaari voi näkyä läheisiä rakennusia tai metsää vasten. Tässä pääsateenkaari erottuu heikosti kerrostalon takana olevaa metsää vasten. Kuva Matias Takala. 

       

      Tämä pääsateenkaaren jakautuminen yläosaa kohti lienee merkki litistyneistä vesipisaroista. Kuva Jaakko Kuivanen

Kommentteja: 4 kpl
Heidi Rikala - 25.4.2017 klo 21.40 Ilmianna

Hämeenkyrössä näkyi myös sateenkaaria vastaantulevien autojenrenkaiden roiskeissa. Jänniä ilmiöitä .

Olli Sälevä - 18.5.2017 klo 21.37 Ilmianna

Ihan mielenkiinnosta katselin kuluneen kuukauden aikana tehtyjä havaintoja kartalta. Jostain syystä tämä Tampereella tehty havainto on saanut punaisen havaintotäplänsä tänne pohjoiseen eli Narkaukseen, joka on suunnilleen Rovaniemen ja Ranuan puolivälissä. http://www.taivaanvahti.fi/observations/browse/map/0/observation_id/desc/0/20

Jukka Oravasaari - 20.5.2017 klo 19.41 Ilmianna

Kappas.. yllläpidolla on tähän varmaan jokin selitys?

Emma Bruus - 21.5.2017 klo 22.07 Ilmianna

Toki löytyy selitys. Pahoittelut jo etukäteen: se ei ole lyhyt. :)

Tällä hetkellä havaintoa tehtäessä ei ole pakko klikata karttaa, mikä johtaa siihen että havainto jää ilman koordinaatteja.

Tämä on havaittu monelta kantilta ongelmalliseksi, sillä karttanäkymällä on rajallinen kyky esittää havaintoja, joilla ei ole koordinaatteja.

'Pellin alle' on koodattu onhelmisto, joka täydentää havaintojen tietoja koordinaateilla. Näin kaikki havainnot yleensäkään näkyvät kartalla.

Pellin alle koodattussa ohjelmassa on erityispiirre, että se täydentää havainnon koordinaatit ensisijaisesti joltain havaitsijan vanhalta havainnolta samalta paikkakunnalta. Vasta toissijaisesti se kysyy paikkatieto-API:lta apua.

Paikkatieto-API antaa yleensä sijainnin kaupungin keskustaan. Tämä voi laajoilla alueilla heittää paljonkin todellisesta havaintopaikasta. Käyttäjän edellisen havainnon paikka ko. paikkakunnalta on keskimäärin tarkempi tieto, joten logiikka nyt luottaa voivansa käyttää sitä tyhjiä havaintoja täydennettäessä.

Ongelmaksi nyt ilmeisesti muodostui, että suuressa osassa Jukan havaintoja Tampereelta puuttui koordinaatit ja edellinen saman paikkakunnan havainto sattui tuurilla olemaan juuri virheellisillä koordinaateilla -> Jukan Tampere siirtyi aikalailla vinoon.

Sellaisissa havainnoissa, joissa koordinaatit on käsin annettu havaintoa kirjattaessa ei tietenkään tehdä minkäänlaisia korjausoperaatioita.

Tätä logiikkaa voisi vielä muuttaa tarkistamaan vanhat koordinaatit ennen käyttöä.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä