Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Koko taivaan revontulet - 8.9.2017 klo 02.00 - 8.9.2017 klo 03.00 Rovaniemi Havainto numero 66860

Näyttävyys: V / V

Ajoin alkuillasta Luostolle kuvailemaan ja odottelemaan saapuvaksi ennustettua X9-flaren CME:tä. Kuvauspaikka vanha tuttu Orresokka. Ensimmäiset revontulet näkyivät jo klo 22.30 aikoihin, joskin himmeänä johtuen täysikuusta. Ajoittain ne kuitenkin voimistuivat kunnes taas himmenivät ja taas tuli mieleen että tässäkö nämä taas olivat.

Pikkuhiljaa kello kävi kohti keskiyötä ja himmeä kaari näkyi nousevan ja nousevan ja siirtyvän lopulta zeniitin eteläpuolelle, kunnes klo 1 päätin lähteä pois.

Klo 1.30 pysähdyin vielä Luostonloman jälkeisellä jängänreunalla ja katsoin kun etelätaivaalla ollut nauha oli suhteellisen kirkas kuitenkin, samanlaista efektiä olin nähnyt 16.2.2016 revontulissa (silloinkin oli täysikuu). En tiedä lukeeko näitä juttuja kukaan, mutta siitä huolimatta jatkoin matkaa kotia kohti.

Kunnes sitten noin puolisen tuntia ajettua taivas leimahti toden teolla, auto tien sivuun ja pari kuvaa otettuani totesin että ei näistä tällä kertaa pysty tällä paikalla ottamaan kuvia, joten linssi Sonyyn kiinni ja videota kuvaamaan. Näytös kesti noin kymmenisen minuuttia, ja matka jatkui.

Ja taas joutui sitten pysähtymään lähempänä Rovaniemeä, jossa oli paremmat olosuhteet kuvauksen kannalta. Tämä näytös kesti jälleen noin 10 minuuttia, jonka jälkeen taivas meni sen verran pilveen että nyt lopullisesti kotia kohti.

Linkki videoon: https://www.facebook.com/JaniYlinampaPhotography/videos/1933184623617042/


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Hyvin kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Revontulikorona info

      Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

       

      Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

       

      Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Läiskiä info

      Läiskät (englanniksi patch) ovat himmeitä ja melko harvinaisia, yleensä revontulimyrskyjen yhteydessä aamuyöllä havaittavia revontulimuotoja. Revontuliläiskissä havaitaan usein sykkimistä. Sykkiminen tarkoittaa tilannetta, jossa läiskä kirkastuu ja himmenee tasaisin väliajoin. Sykkimisen jakso voi olla sekunnin kymmenyksistä useisiin minuutteihin. Tällöin näyttää siltä, että läiskä ikäänkuin sammuisi, ja syttyisi sitten taas uudestaan.

      Läiskät voivat käsittää hyvin laajoja alueita taivaasta. Läiskät ovat paljain silmin havaittuna varsin himmeitä, mutta tulevat yleensä hyvin esiin valokuvissa. Sykkiviä revontuliläiskiä havaitaan useimmiten voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen aikana aamuyön tunteina.

  • Muita erityispiirteitä
    • Violetteja revontulia info

      Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

    • Valkoisia revontulia info

      Paljain silmin valkoinen väri näkyy useimmiten himmeissä näytelmissä, kun silmä ei kykene erottamaan mitään varsinaista väriä. Harvoin kirkkaissa näytelmissä valkoinen väri voi myös syntyä sopivista vihreän, punaisen ja sinisen yhdistelmistä.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen alaosat punaiset info

      Paljain silmin punainen alareuna. Aktiivisuuttaan kehitteleviin tavallisesti vihreänsävyisiin vöihin syntyy melko usein kapea punainen alareuna. Tämä on yleisin punaisen värin ilmenemismuoto, ja peräisin molekyylisestä typestä.

       

      Alaosastaan purppuranpunainen revontulivyö. Kuva Ilmo Kemppainen.

       

      Matalalla oleva kirkkain revontulivyö on värjäytynyt alaosastaan punaiseksi. Kuva Tero Ohranen.

       

      Kapea purppurapunerrus sävyttää tämän revontulivyön alaosaa. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Alaosastaan purppuranpunainen vyö. Kuva Panu Lahtinen.

    • Keltaisia revontulia info

      Paljain silmin keltainen revontuliväri on harvinaisuus, joka voi syntyä kirkkaissa näytelmissä sopivista vihreän, punaisen ja sinisen yhdistelmistä.

    • Sinisiä revontulia info

      Paljain silmin sinisiä sävyjä pääsee näkemään vain kaikkein parhaimmissa revontulinäytelmissä maksimin vaiheilla, tai sen jälkeen. Useimmiten sinisen kuten sinipunaisenkin sävyt ovat havaittavissa revontulten ylimmissä osissa, ja ne näkyvät voimakkaammin, jos ne ovat auringonpaisteessa. Sininen väri on peräisin ionisoituneesta typpimolekyylistä.

       

      Voimakkaan sinistä väriä revontulissa. Kuva Jorma Mäntylä.

       
       

      Yläosastaan sinisiä säteitä. Kuva Tom Eklund.


       

      Yläosasta sinisiä säteitä. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Osin sininen revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

       

      Revontuliharsoa jonka yläosa on heikosti sininen. Kuva Jaakko Hatanpää.

    • Sykkiviä revontulia (pulsating) info

      Sykkiviä revontulia (englanniksi pulsating). Sykkivien revontulien kirkkaus vaihtelee useimmiten rytmikkäästi jaksolla, joka on nopeimmillaan vain sekunnin osia, mutta voi olla myös minuutteja. Sykkimistä esiintyy yleensä vain laadukkaammissa näytelmissä varsinkin niiden loppupuolella. Tosin sykkimistä voi seurata vielä uusi purkaus. Toisinaan kirkkauden vaihtelu on samassa vaiheessa koko muodossa, jolloin koko muoto "syttyy ja sammuu" yhtä aikaa. Sykkimistä tavataan myös kaarissa ja vöissä, mutta ennen kaikkea läiskissä.

    • Loimuavia revontulia (flaming) info

      Loimuava (englanniksi flaming). Tämä revontulien harvinainen alaluokka ei tarkoita niinkään yksittäistä muotoa, vaan suurta aluetta taivaalla. Loimuavissa revontulissa taivaalle ilmestyy ylöspäin magneettista zeniittiä kohti pyyhkiviä tavallisesti kirkkaahkoja aaltoja. Hyvin harvoin aallot voivat pyyhkiä alaspäin. Loimuamisen yhteydessä raportoidaan tavallisesti vöitä, harvemmin läiskiä.

    • Lepattavia revontulia (flickering) info

      Lepattava (flickering). Tämä harvinainen alaluokka tarkoittaa tilannetta, jossa revontulissa tapahtuu kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja, kuten lepattavissa liekeissä.

    • Liehuvia revontulia (streaming) info

      Liehuva (streaming). Liehuvissa revontulissa esiintyy homogeenisten muotojen vaakasuoraa ulottuvuutta pitkin nopeasti eteneviä kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja.

Tekniset tiedot

Canon 6D, Tamron 15-30mm f/2.8

Kommentteja: 7 kpl
Timo Alanko - 10.9.2017 klo 20.50 Ilmianna

Näytti tuo kotkasi liitelevän kansainvälisellä sivullakin:) Upeaa jälkeä tekee nykyjärkkäri videollakin. Sony ei tullut mukaan teknisiin tietoihin?

Timo Kuhmonen - 10.9.2017 klo 22.43 Ilmianna

Ykköskuva on kyllä nappiotos. Voisi kuvitella, että on vaikea suunnata kameraa, kun joka puolella taivasta tapahtuu yhtä aikaa :-)

Erkki Antikainen - 10.9.2017 klo 23.05 Ilmianna

Hienot kuvat taivaantulista! Upea video! Siitä näkee hyvin,että on todella koko taivaan revontulet!

Kari Rytilahti - 11.9.2017 klo 19.43 Ilmianna

Komeat on reposkuvat ja upea video!  Mikä Sony millä olet videon kuvannut ja kertoisitko millä asetuksilla ? Itsellä Sony A 7 S ll  ja Zeissin 20 mm F/2  lisänä Sigman sovitin Ganonin objegtiiveille.  Lisäksi vielä Atomos Ninja tallennin. Viime Jouluna Pyhällä ekan kerran testasin revontulivideon kuvaamista kyseisellä paketilla.

Jani Ylinampa - 13.9.2017 klo 13.25 Ilmianna

Kiitokset!

Video on kuvattu Sony A7S I:llä ja Tamron 15-30mm f2.8 objektiivilla adapterin kera. F taisi ollai 3.2, jostain syystä en saanut sitä täydelle aukolle laitettua, ISO 51200 muistaakseni. Atomos on itselläkin hankintalistalla, valovoimaisemman linssin kera.

Video tosin on editoitu facebookille paremmin sopivaan muotoon 720p ja bitratea myös laskettu huomattavasti alemmas.

Simo Kujala - 13.9.2017 klo 17.15 Ilmianna

Erikoisia revontulia ja hyviä kuvia! Videolla näky kyllä hyvin revontulet! Sony tais tehäkki a7 sarjan video kuvausta varten ja erityisesti hämäriin ja tässä tapauksessa pimeisiin olosuhteisiin.

Tuikku Asikainen - 17.9.2017 klo 15.47 Ilmianna

Ihan hurjia, huhuhuh! Mahtavat kuvat ja upeat tulet! Tuollaisia kun joskus pääsisi näkemään...

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä