Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Uutiset

Honda-Mrkos-Pajdusakova jatkaa vaatimattomana

18.2. Pyrstötähti Honda-Mrkos-Pajdusakovan esitys on yhä himmeä, mutta väistyvä Kuu alkaa sallia pidemmät valotukset, kuten Timo Kantolan (Ursa, Itä-Suomi) kuvassa yllä. Jyväskylän Siriuksen Harri Kiiskinen kuvasi kotipihaltaan kohdetta 17.2. Tampereen Ursan Jorma Mäntylä arvioi pyrstötähden kirkkaudeksi noin magnitudin 7. Honda-Mrkos-Pajdusakova on kevään kolmesta kiikarikomeetasta ensimmäinen, ja sen kirkkaus on ollut alta ennusteiden.    

Tampereen Ursan uusi CCD-kamera koki ensivalon

16.2. Tampereen Ursalla on uusi CCD-kamera. "Se on tarkoitettu lähinnä eksojahtiin, fotometriaan ja kaikkeen muuhunkin jännään kuten kuvailemaan pienempiä galakseja tai planetaarisia tähtien jäännöksiä", Jouni Raunio kertoo. Kuvassa on noin 1 300 valovuoden päässä sijaitseva Orionin suuri kaasusumu (M42) . "Tein pikaiset ensivalot ilman sen tarkempia fokusointeja tai filttereiden offset-arvoja ja siksi kuva on hieman pehmeä." 

Tiistai-illan 14.2. tulipallo lensi itärajan taakse

14.2. Tiistai-iltana klo 23.02 Itä- ja Kaakkois-Suomessa havaittiin kirkas tulipallo. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mukaan kappale päätyi Laatokan suunnalle, joten mallinnus on lopetettu hyödyttömänä. Ilmiöstä tuli Taivaanvahtiin runsaat kymmenkunta havaintoa. Oheisen kuvan tulipallosta sai Timo Kantola meteorikamera-asemallaan Pieksämäellä. 

Upeita helmiäispilviä Länsi-Suomessa ja Lapissa

13.2. Föhn-tuuli toi lämpimän ilman lisäksi poikkeuksellisen näyttäviä helmiäispilvilauttoja Suomen ylle. Taivaanvahtiin on saapunut useita kymmeniä havaintoja ilmiöstä. Heikki Mahlamäki seurasi ilmiötä Teuvalla (kuva). Marko Riikosen kuvissa näyttäytyy epätyypillisen paksuja ja Kari Auttolla dramaattisen erilaisia helmiäisiä. Mahdollisia yöllisiä Kuun helmiäisiä on Matti Helinin, Mikko Peussan ja Tiina Törmäsen kuvissa. 

Honda-Mrkos-Pajdusakova on alisuoriutuja

12.2. Kevään kolmesta kiikarikomeetosta ensimmäinen ei ole noussut odotetulle kirkkaudelle. Oma ongelmansa on koman leviäminen. "Lähellä maapalloa koma leviää aika laajalle ja heikentää pintakirkkautta", Veikko Mäkelä toteaa. Ohessa Etelä-Suomen kosmologisen seuran Jorma Ryskeen otos, jossa seuranta on ollut komeetassa. Lähiöinä Honda-Mrkos-Pajdusakova voi olla parhaimmillaan, mutta kirkas Kuukin osaltaan häiritsee havaintoja.    

Puolivarjopimennys näkyi osassa maata

11.2. Alustavien tietojen mukaan puolivarjopimennys on näkynyt ainakin joillain paikkakunnilla pääkaupunkiseudun, Sysmän ja Siilinjärven muodostamalla linjalla, joskin sielläkin esiintyi pilvisyyttä. "Valitettava pilvilautta lipui Kuun eteen juuri syvimmän hetken tultua", Matti Salo Keski-Uudenmaan Altairista kertoo. "Onneksi koko alku ja myös se syvin vaihe tuli nähtyä ja kuvattua" (kuva). Havaintoja voi lähettää pimennyslomakkeella

Nyt Taivaanvahti sopeutuu eri näytöille

9.2. Taivaanvahdista on julkaistu responsiivinen versio. Sivusto siis ensimmäistä kertaa skaalautuu erikokoisille näytöille, kuten esim. kapeisiin mobiilinäyttöihin ja tableteille. Responsiivisuuden toteutti Sasken Finland. Samassa yhteydessä suurennettiin Kuvien ja kertomusten näkymän sekä etusivun kommentoitujen kuvien kokoa. Mikäli huomaat toteutuksessa jollain selaimella vian, ota yhteyttä ylläpitoon: taivaanvahti (ät) ursa.fi.      

Kirkas tulipallo keskiviikkoaamuna Suomen yllä

8.2. Keskiviikkoaamuna noin klo 6.35 lentänyt merkittävä tulipallo on näkynyt lähes koko maan alueella. Taivaanvahtiin on saapunut ilmiöstä jo yli 140 silminnäkijäraporttia. Havaintoja otetaan vastaan tulipallolomakkeella. Kuvan yllä otti Ursan tulipallotyöryhmän jäsen Kari Kaila Oulussa. Ilmiön saivat valokuviin saman verkon kamera-asemilla myös Jari Tuukkanen, Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne sekä Tero Raita Sodankylässä.   

Ilmavoimat harjoittelee pimeälentoa

25.1. Ilmavoimien pimeälentoharjoitusten alku saattaa tuoda taivaalle lisää liikkuvia valoja. Lentotoiminta keskittyy viikoille 2-6. Harjoituksissa käytetyt soihdut ja heitteet saattavat näkyä liikkuvina valopalloina tai ilotulitusrakettimaisina ilmiöinä. Taivaanvahtiin ei kerätä havaintoja heitteistä, mutta ne voivat olla vaikuttava näky talviyössä. Kuva Ilmavoimat

Auringonlaskussa loistaa Venus

7.1. Viime päivinä on tullut useita kyselyitä auringonlaskun suunnalla loistavasta kirkkaasta valosta. Kyseessä on planeetta Venus, jonka rinnalta löytyy myös himmeämpi Mars. Planeettaparivaljakko säilyy iltataivaan kohteena koko lopputalven. Ajankohtaisiin kohteisiin on helppo tutustua Ursan tähtikartan kautta. Jos onnistuit saamaan kohteista kuvan, voit kirjatan havainnon aurinkokunta-lomakkeella. Kuva Mikko Koivisto

Näyttäviä helmiäispilviä uudenvuodenaattona

31.12. Uudenvuodenaattona heti auringonnousun jälkeen Suomessa havaittiin laajoilla alueilla helmiäispilviä. Huomiota herättivät erityisesti tyypin II vesijäästä muodostuvat helmiäispilvet, jotka hohtavat spektrin väreissä. Varsinkin auringonlaskun tienoilla nämä olivat erityisen kirkkaita ja näyttäviä (kuva: Mattias Aho).

Viron pitkäkestoinen tulipallo näkyi Suomen taivailla

25.12. Joulupäivän aamuyöllä havaittiin poikkeuksellisen pitkäkestoinen tulipallo. Kohteen valoisa sukellus maapallon ilmakehään kesti yli 20 sekuntia. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytinen arvioi kyseessä olleen jopa parin tonnin massainen kappale. Tulipallo lensi Etelä-Viron yllä leveysasteen 58 paikkeilla eli Tarton eteläpuolelta. Suuri meteoroidi joko palasi takaisin avaruuteen tai päätyi meteoriittina Venäjän puolelle. (Kuva Panu Lahtinen) 

Revontulia ennen joulua

20.12. Jouluaattoa edeltävinä päivinä nopea hiukkasvirta Auringosta levitti revontulet arktisten alueiden ylle. Suurimmassa osassa maata säät eivät suosineet ilmiön ihailua. Ajoittain raottuneen pilviverhon läpi saatiin kuitenkin pieniä revontulimaistiaisia aina Keski-Suomea myöten. Voit lähettää oman havaintosi revontulilomakkeella. Kuva Anssi Kaunismäki

Kirkastunut kvasaari iltataivaalla

Pegasuksen tähdistössä 8 miljardin valovuoden päässä sijaitseva kvasaari CTA 102 on kirkastunut normaalista 17 magnitudin tasosta noin 13 magnitudiin. Kohteesta kerätään havaintoja Syvä avaruus -lomakkeella Aktiivinen galaksi -kategoriaan. Kuva Teppo Laitinen.

Vanhoja julkaisuja >>