27-28.7. välisenä yönä päästään sään salliessa ihailemaan täydellistä kuunpimennystä. Pimennys näkyy parhaiten Etelä-Suomessa ja on syvimmillään klo 23.22. Etsi havaintopaikka, josta näkee matalalle kaakon ja eteläkaakon välille. Ilmoita havaintosi Taivaanvahtiin pimennyslomakkeella. Otsikoksi valitaan Täydellinen kuunpimennys. Jos ilmiö peittyy pilviin, voit kirjata havainnon otsikolla Pimennyksen maksimi pilvien takana. (Kuva Marko Takala)

Ensi heinäkuussa Aurinko pimenee eteläisellä Tyynellä valtamerellä ja Etelä-Amerikassa. Paras paikka havaita pimennystä kiinteällä maalla on Chilessä, missä pimennys päättyy juuri ennen kuin Aurinko laskee. Tähdet ja avaruus -lehti sekä Tiedetuubi järjestävät matkan katsomaan pimennystä. Saimme paikallisen yhteistyötahon avulla parhaalle mahdolliselle seudulle Chilen Elqui-laaksoon 30 majoituspaikkaa.   

29.6. Jokakesäinen tähti- ja ilmakehäharrastajien kesätapaaminen Cygnus järjestetään tänä vuonna Säkylässä 2.-5.8. Rentohenkiseen tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki harrastajat koko perheen voimin. Ohjelmassa on esitelmiä harrastuksen eri alueilta sananmukaisesti maasta taivaaseen. Ilmoittautuminen on nyt auki ja ruokahuoltoa voi tilata 27.7. asti.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry käsittelee henkilötietojasi turvallisesti ja noudattaa Suomessa sovellettavaa tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä. Olemme päivittäneet Taivaanvahti-havaintopalvelun tietosuojaselosteen ja löydät sen tästä linkistä. (Kuva EU)

23.–25.12. Suomen yllä on esiintynyt helmiäispilviä. Tyypin I helmiäispilvet esiintyvät vain vaaleanhohtavina vöinä, mutta jouluaattona havaittiin myös näyttäviä tyypin II pilviä, jotka loistivat kirkkaissa väreissä. Tommi Friedmanin havainto (kuva) demoaa II-tyypin helmiäisten upean kontrastin tavanomaisiin pilviin myöhäisen hämärän aikana. Havainnot ovat keskittyneet Länsi-Suomeen (ks. ajantasainen kartta)  

Tänä vuonna oli näkyvissä useita kohtuullisia kiikarikomeettoja etupäässä kevään aikana. Eniten havaintoja tehtiin Tuttle-Giacobini-Kresakista. Pyrstötähtihavainnoista on julkaistu perusteellinen yhteenveto Ursan aktiiviharrastajien Zeniitti-verkkolehdessä. Samassa numerossa on myös pari artikkelia taivaanilmiöiden valokuvaajille.

11.12. Maanantaina klo 19.13 nähtiin eteläisimmän Suomen harvoilla selkeillä alueilla nopeasti etenevä tulipallo. Ilmiöstä on saapunut noin 40 raporttia. Tulipallotyöryhmän Lauri Kangas löysi kuvan pitkästä lennosta Ursan Tähtikallion all sky -kamerasta, Matias Takalan analyysin mukaan kappale on sammunut Karkkilan ja Tammelan välillä. Esko Lyytisen mukaan kohde paloi käytännössä loppuun, jotain hitusia on voinut selvitä alas asti.  

Syksyn 2017 #bongaalinnunrata-haaste 8.9.-8.11. innosti Linnunradan ja pimeän taivaan havainnointiin Taivaanvahdissa ja Instagramissa. Taivaanvahtiin kuvia saapui yli 400, joista raati valitsi parhaaksi kirkkonummelaisen Mikko Väänäsen otoksen. Väänänen palkittiin tähtivalokuvausjalustalla. Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin havaintoilta Ursan Tähtikallion observatoriolla. Havaintoillan voitti inkoolainen Denise Ramstedt.

26.10. tapahtunut Venäjän armeijan ohjuskoe levitti taivaalle sinisen pilven, joka näkyi laajalti Lapissa. Plesetskistä laukaistu ballistinen ohjus liittyi ydinsodan harjoitusoperaatioon.  Harvinaislaatuinen sininen pilvi tarttui myös revontulia kuvaamassa olleen Marja Karlsbergin otoksiin Pohjois-Norjassa.

Orionidien meteoriparvi saavuttaa huippunsa 20/21.10 yönä.  Tunnin aikana voidaan nähdä kymmenisen tähdenlentoa. Aikaisin laskeva Kuu suosii viikonlopulla sekä meteoriparven havainnointia, että viime hetken osallistumista 8.11. päättyvään #bongaalinnunrata-haasteeseen. Meteorihavaintoon kannattaa huomioida ulkonaolon alku- ja loppuaika ja laskea nähdyt tähdenlennot. Kohteeksi merkitään Meteoriparvi ja nimeksi Orionidit. Kuva Jyri Kosonen

17.10. aurinko on näyttäytynyt pilviverhon läpi poikkeuksellisen punaisena, ja on herättänyt paljon huomiota. Ilmatieteen laitos tiedottaa, että punerrus johtuu Portugalin metsäpalojen savusta ja Saharan hiekkapölystä, jotka ovat kulkeutuneet Suomen ylle ilmavirtojen mukana. Kuva: Jorma Koski

22.9. aamuyöllä tapahtunut Soyuz-2 kantoraketin laukaisu näkyi myös Suomen puolelle. Soyuz nosti avaruuteen uuden GLONASS-satelliitin. GLONASS-satelliittiperheellä tuotetaan GPS:n kaltaisia paikannuspalveluita Venäjän armeijan tarpeisiin. Voitto Pitkänen Kuusamosta oli yksi harvoja, jotka olivat valveilla riittävän myöhään nähdäkseen laukaisun. Kuva Voitto Pitkänen

11.9. Kaakkois-Suomessa näkynyt komea tulipallo tiputti todennäköisesti kasan avaruuskiviä syvälle Venäjän puolelle, uutisoi Tähdet ja avaruus. Taivaanvahtiin saapui tapaukseen liittyen yli 50 havaintoa. Voit edelleen jättää oman havaintosi tulipallolomakkeella. Kiitokset kaikille havainnon kirjanneille ja tapauksen analysointiin osallistuneille! Kuva Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne, Mikkelin Ursa

5.9. Syyskuussa on Suomessa nähty voimakkaita ja pitkään auringonlaskun jälkeen jatkuneita ruskoja. Helmiäishehkuisen, keltaisen ja punaisen ruskon ohella on illalla nähty ruskosäteitä ja päivällä Bishopin renkaita. Ilmiöiden aiheuttajiksi ovat paljastuneet Kanadan metsäpaloista nousseet hiukkaset. Ilmatieteen laitoksen mukaan nämä ovat kulkeutuneet yläilmakehässä Eurooppaan asti. Kuva: Georg Kieninger.

3.9. Auringonpilkkuryhmä AR2674 kasvoi helpoksi kohteeksi kaukoputkille ja kiikareille. Pilkkuryhmässä tapahtui useita purkauksia, joiden aiheuttamat revontulet jäivät kuitenkin Oulua alempana pilvipeiteen alle. Huom! Aurinkoa ei pidä katsoa minkään optisen laitteen läpi ilman asianmukaista suojausta. Kuva Kari Tikkanen

Lauantaina 2.9. nähtiin mm. Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Savossa näyttävä halonäytelmä, johon sisältyi harvinaisia halomuotoja mm. Parryn kaari, Wegenerin vasta-aurinkokaaret ja 120° sivuaurinko.  Parhaimmillaan näytelmä levittäytyi koko taivaalle. Kuva Harri Kiiskinen

Asteroidi 3122 Florence ohitti maapallon elo-syyskuun vaihteessa noin 7 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Pikkuplaneetan ohitusta kuvattiin myös Suomessa. Kuva Rauno Päivinen

Yhdysvalloissa päästiin seuraamaan koko mantereen yli kulkevaa täydellistä auringonpimennystä 21.8. Pimennyssää oli suosiollinen ainakin Oregonissa, Wyomingissa, Illinoisissa ja Tennesseessä. Pimennyslinjalle matkasivat myös monet suomalaiset. Matkalaisilta toivotaan havaintoja pimennyslomakkeella. Kuva Samuli Vuorinen

9.8. Nähtiin aamutaivaalla näyttävä reikäpilvi. Reikäpilvet syntyvät alijäähtyneistä pilvipisaroista, joiden lämpötila voi olla pakkasen puolella, mutta jotka eivät vielä ole jäätyneet sopivien tiivistymisytimien puuttuessa. Kun tiivistymisytimiä, kuten pieniä jääkiteitä, tulee pilven kanssa kosketuksiin voivat pilvipisarat alkaa jäätyä tästä pisteestä ulospäin siten, että pilveen näyttää syntyvän rengasmainen aukko. Kuva Markku Sarimaa

7.8. osittaista kuunpimennystä pystyttiin seuraamaan laajoilla alueilla. Syvimmillään pimennys oli 21.20.  Osittaisesta pimennyksestä kerätään havaintoja pimennyslomakkeella. Jos sää esti havainnoinnin, voi lomakkeella jättää myös negatiivisen havainnon otsikolla "Pimennyksen maksimi pilvien takana". Kuva Mika Yrjölä

3.8. hieman kello yhden jälkeen Etelä-Suomen taivailla nähtiin kirkas tulipallo. Tulipallo tarttui myös Mikkelin Ursan ja Panu Lahtisen tulipallokameroihin.

Harvinaislaatuisesta tapauksesta kerätään edelleen havaintoja tulipallolomakkeella. Kuva Aki Taavitsainen

31.7. Viime yönä Itämerellä esiintyi ukkosta ja Etelä-Suomessa oli selkeää. Innokkaat havaitsijat näkivät tässä hyvän mahdollisuuden metsästää yläsalamoita. Mikkelissä Aki Taavitsainen ja Espoossa Panu Lahtinen onnistuivat nappaamaan keijusalaman automaattikameroilla. Lisäksi Panu Lahtinen (kuva) onnistui kuvaamaan keijusalamoita myös järjestelmäkameralla. Tämä tapahtui tiettävästi ensimmäisen kerran Suomen alueella.

18.7. koettiin kesän toistaiseksi paras myrskypäivä ukkossolujen kulkiessa yli maan. Raija Koskinen ikuisti kännykameralla useita vesipatsaita Utön edustalla.

Taivaanvahtiin voi runsaan salamoinnin, suppilopilvi-ilmiöiden ja vyörypilvien lisäksi lähettää myrskyhavainnon myös kesäisistä raesateista.

5.7. Vaikkei yö olekaan vielä pimeä, riittää taivaanilmiöbongareille tarkkailtavaa haloissa, valaisevissa yöpilvissä, myrskyilmiöissä. 

Ursan perinteinen Cygnus-kesätapahtuma järjestetään tänä vuonna Imatralla 27.-30.7. Lämminhenkiseen, koko perheen taivaanilmiötapaamiseen ovat tervetulleita niin aloittelijat kuin konkaritkin. Ruokailuja ja majoitusta varaavia toivotaan ilmoittautumaan 10.7. mennessä.

Tähdet ja avaruus -lehden foorumi (www.avaruus.fi/foorumi) oli tiistai-iltana 29.6. pari tuntia vikatilassa. Ongelma on nyt ohi. Foorumi antoi kaikille sivulle saapujille tiedon, että käyttäjällä on "porttikielto", vaikka näin ei ollut. Jos foorumi ei näytä toimivan, tee pakotettu päivitys selaimeen (Ctrl ja r näppäimillä) tai tyhjennä selaimen välimuisti. Pahoittelemme häiriötä. 

13.6. Puiden siitepölykausi on nyt huipussaan. Siitepöly voi näkyä myös pieninä, värikkäinä kehinä Auringon ympärillä. Itse tähti kannattaa piilottaa tarkkailua varten jonkin sopivan reunan taakse. Etelässä kehät aiheutuvat jo pääosin männyn siitepölystä, mutta pohjoisessa kehien aiheuttaja voi vielä olla viileän alkukesän vuoksi koivu. Kuva Mikko Peussa.

Yöpilvikausi alkoi Matti Helinin epävarmana raportoidulla havainnolla 16.5. aamuyöllä ja useamman havaitsijan 16.-17.5. yön himmeähköllä näytelmällä. Havaintoja voi raportoida harvinaisten pilvityyppien lomakkeella. Myös hyvissä olosuhteissa tehdyistä negatiivisista havainnoista (=ei yöpilviä) on hyötyä tilastoinnissa. Havaintoajan ilmoituksessa toivomme aikavälejä yksittäisten kellonaikojen sijaan. Kuva Pentti Arpalahti. 

14.5. Äitienpäivänä altocumulus-lautat tuottivat näyttäviä kehiä ja väripilviä Auringon lähettyville.  Kuva: Veikko Mäkelä.

2.5. Tänään tiistaina aamuyöllä kello 0.44 näkyneestä tulipallosta on julkaistu mallinnus Tähdet ja avaruus -lehden verkkosivulla. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen mukaan kappale lensi Pohjanmaan yllä. Kohteesta selvisi todennäköisesti sirpaleita maanpintatasolle asti. Korkeintaan kilon verran avaruuskiviä putosi Ähtärin itäpuolelle. Taivaanvahtiin aamuöisestä tapahtumasta on saapunut kourallinen havaintoja. (Kuva Mikko Suominen / Celestia)

21.4.-22.4. välisenä yönä havaittiin hieno myöhäisen kauden revontulinäytelmä lähinnä Keski- ja Etelä-Suomessa. "Aluksi oli sellainen rauhallinen kaari, mutta sitten yltyi melkoiseksi tulitukseksi!" kertoo Antero Ohranen Kyyjärveltä (kuva). "Minulle tämän vuoden näyttävimmät", kommentoi Jukka Kytömäki Mäntyharjulta. "Hetken aikaa oli nopeasti liikkuvat aallot zeniittiä kohden ja samaan aikaan läiskiä alempana."      

Ursan ilmakehäryhmä järjestää taas perinteisen Halohuhtikuu-havaintokampanjan. Huhtikuun aikana on tarkoitus tarkkailla taivasta halojen varalta tavallista intensiivisemmin. Halohuhtikuun edistymistä voi seurata seurantanäkymästä. Havainnot haloista raportoidaan Taivaanvahdin halolomakkeella. Kuva: Elle-Maria Peltomäki.

28.3. Auringon korona-aukosta virtaava hiukkasvuo näkyi revontulina Etelä-Suomea myöten. Revontuliaktiivisuuden odotetaan laskevan tulevina öinä. Revontulista kerätään havaintoja revontulilomakkeella. (Kuva Tuomo Arovainio)

26.3. Aurinkokunnan tasossa olevan pölyn synnyttämä eläinratavalo on näyttäytynyt kuvaajille ajoittain jopa talvista Linnunrataa selvempänä. Kevätiltoina eläinratavalo on otollisessa asennossa horisonttiin nähden. Havainnot vaativat kuitenkin valosaasteettoman havaintopaikan. Mikko Ankelo kuvasi eläinratavalon Pyhärannassa 19.3.

20.3. maanantaina klo 22.30 paikkeilla havaittiin kirkas tulipallo. Ilmiöstä on saatu Ruotsissa videoita, jotka Aftonbladet julkaisi sivuillaan. Jyväskylän Siriuksen Harri Kiiskinen julkaisi ilmiöstä all-sky-kameran kuvan Hankasalmelta (yllä) ja Jouni Raunio Tampereen Ursan kameralta videon. Suomesta käsin kohteen lento näkyi varsin matalalla horisontissa. Tulipallosta vastaanotetaan havaintoja tulipallolomakkeella. 

18.3. Viime päivinä kuvaajat ovat ottaneet kohteeksi Venuksen ohuen sirpin, jonka vain 3,3 prosentin vaihe erottuu tarkasti Lasse Ekblomin otoksessa. Oheisessa laajakulmaisemmassa näkymässä Erkki Rauhala taltioi näkymän digijärkkärillä. Jukka Pöyry demonstroi, miten yllättävän hyvin Nikon Coolpix B700 -digipokkari kykenee pelkällä omalla optisella zoomillaan näyttämään planeetan sirpin.   

18.3. Revontulimestari Mikko Lönnbergillä on suorastaan aavemainen kyky olla paikalla, kun jotain tapahtuu. Maaliskuun kova revontulipurkaus 1./2.3. yöllä jäi Suomessa kokonaan pilvien taakse. Olli-Matti Selinin havainto Norjasta näytti jäävän kotimaisittain ainoaksi. Näin ei kuitenkaan käynyt. Skibotnissa ilmiötä kuvasi paitsi Selin, myös Lönnberg. "Matkaa tälle reissulle tuli 700 kilometriä", Lönnberg toteaa. 

16.3. Antti Leppänen (Ursa, Etelä-Suomi) tallensi hyvin havainnollistavaan otokseen Kansainvälisen avaruusaseman Kuun ylityksen Helsingin taivaalta. Aseman sijainnit eri hetkillä näkyvät kuvassa yksittäisinä valotuksina muodostaen helminauhan kiertolaisemme poikki. Havaintovälineinä olivat digijärkkäri ja 300 mm teleobjektiivi. 

12.3. sunnuntai suosi ulkoilijaa kauniilla kevätsäillä ja monipuolisella halonäytelmällä. Erilaisia yläpilvihaloja nähtiiin kautta maan. Heikki Hautala ikuisti Nivalassa kattavan määrän päivän aikana näkyneitä sateenkaarimaisia halomuotoja.

Maaliskuu on alkanut revontulten merkeissä. "Rauhalliset kaaret syttyivät loimottamaan noin puolen tunnin ajaksi", Seija Ropponen (kuva) kommentoi viimeisintä 7./8.3. näytelmää Lapin ja Oulun läänien alueella. Ensimmäinen 4./5.3. näytös ulottui etelässä Turkuun (Matti Helin), 5./6.3. venyi Akaalle (Markku Ruonala) ja 6./7.3. Mäntsälän horisonttiin (Teppo Laitinen). Katso Antero Isolan kuvasaalis 5./6.3.  

7.3. Timo Kantola (Ursa, Itä-Suomi) on seurannut toistaiseksi himmeää Johnsonia "Pysyy vakaana, ei räisky", Kantola kommentoi (kuva). Lyhyen ja selvän pyrstön komeetta on kuitenkin kehittänyt itselleen. Kevään ensimmäinen kiikarikomeetta Honda-Mrkos-Pajdusakova sen sijaan alkaa olla jo historiaa. Sen kirkkaus on vaipunut kaukoputkikohteeksi. Etelä-Suomen kosmologisen seuran Jorma Ryske julkaisi animaation himmenneestä kohteesta. 

5.3. Olli Arkko julkaisi Taivaanvahdissa 22.2. Kirkkonummella kuvatun Messier 101 -galaksin. Tuulimyllygalaksi on noin 27 miljoonan valovuoden päässä meistä Ison karhun tähdistössä. Kyseessä on suurin piirtein oman Linnunratamme kokoinen suuri kierteisgalaksi. Taivaanvahtiin on raportoitu viime vuosina kaiken kaikkiaan 35 havaintoa M101-galaksista.  

2.-3.3. välisenä yönä Pohjois-Lappikin sai pilvien väistyttyä osansa menossa olevan aktiivisuusjakson revontulista. Tämän tiedämme toistaiseksi neljän havaitsijan ansiosta. Näytelmän dokumentoivat Taivaanvahtiin Hánno Länsman (Inarissa), Antero Isola (Utsjoella), Olli-Matti Selin (Muoniossa) ja Sirpa Pursiainen (Enontekiössä). Pursiaisen kuva ohessa. Keski- ja Etelä-Suomi ovat pysytelleet laajan pilvipeitteen alla.  

1.3. Lahden Ursan Olli-Matti Selin näyttää (kuva) mistä revontulet saa, nimittäin tällä kertaa Norjasta. Eilisestä kohonneesta revontuli-indeksistä ei ollut Suomessa pilvien alla juuri mitään hyötyä. Kaiken kaikkiaan helmikuu oli verraten heikko revontulikuukausi Taivaanvahdissa - pitkälti pilvien takia. Tammikuussa tehtiin ilahduttavan runsaasti havaintoja, jolta kaudelta ehkä näyttävin pohjanpalo oli Satu Juvosen timelapse 31.1.  

1.3. Etääntyvä, himmeä kaukoputkikomeetta Honda-Mrkos-Pajdusakova on muutamissa viime aikojen kuvissa näyttänyt selvemmin pyrstöä. Ohituksen aikaan komeetan häntä oli hyvin vaatimaton. Kirkkonummen komeetan Jari Saukkonen sai 26.2. pyrstön paremmin esiin. Saukkosen nyt julkaistussa havainnossa on myös gif-animaatio kohteen liikkeestä."Ehdin kuvaamaan kahdeksan minuutin ruutua, kunnes lännestä lähestyvä pilvilautta päätti illan", hän kertoo.

27.2. Etelä-Karjalan novan Roope Luukkainen kokeili Taipalsaaren yössä (26.2.-27.2.) timelapse-videon kuvausta. Tästä Luukkaisen laatima gif-animaatio saapui eilen Taivaanvahtiin. "Timelapsen tunnelma iskee ruudulta tajuntaan kyllä hienosti", kommentoi näkymää (havainnon omalla sivulla isolle klikattuna) Janne Kari. Kuvassa näkyy muassa Andromedan galaksi, meteoreja ja Linnunrata. 

26.2. Kello 19.38 Suomen yllä havaittiin näyttävä tulipallo. Taivaanvahtiin on saapunut yli 60 raporttia ilmiöstä. Tämänhetkisen karttatilanteen voit tarkistaa tästä linkistä. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen mallinnuksen mukaan ilmalennosta selvisi vain noin 160 grammaa meteoriittiainesta maanpinnalle asti. Vähäiset avaruuskivet putosivat Ulvinsalon luonnonpuiston kohdalla noin 5-10 kilometriä itärajan toiselle puolelle.   

25.2. Taivaanvahtiin saapui puoli tusinaa havaintoa noin kello 19.32 havaitusta pikkutulipallosta. Tapausta ei ole toistaiseksi mallinnettu. Ismo Leskelä oli Laitilassa parvekkeella testaamassa kamerakalustoa, kun kirkas meteori valottui sopivasti ruutuun (oheinen kuva). Useammassa havainnossa kuvaillaan kappaleen hajonneen lennon lopulla osiin, jotka hiipuivat.        

25.2. Viime vuosina Pohjois-Suomesta on saatu pari kolme tutkimukselle erityisen arvokasta halonäytelmää talvikautta kohden. Marko Riikonen havaitsi Rovaniemellä poikkeuksellisen näytelmän viime marraskuun 28. päivänä. Sen klo 20 paikkeilla esiintyneestä vaiheesta on tänään julkaistu Taivaanvahdissa havainto, joka sisältää toistaiseksi selittämättömän halokaaren.     

25.2. Turun Ursan Jani Laasanen kokeili Yksisarvisen tähdistön klassikkosumun Rosetten kuvausta digijärkkärin ja 8-senttisen kaukoputken yhdistelmällä. "Antaa uskoa järkkärinkin mahdollisuuksiin kuvauskäytössä", kommentoi lopputulosta konkaritähtiharrastaja Aulis Somppi. Rosette on meistä noin 5 200 valovuoden päässä.   

24.2. Pentti Arpalahti demoaa hienosti pikselitason Venuksella (kuvassa vasemmalla) millainen erilainen otos iltataivaan kirkkaasta planeetasta on tehtävissä. Planeettakuvauksen mestari Lasse Ekblom lähestyi Marsia (kuvassa oikealla) koostamalla kuvan peräti 90 000 ruudusta, mikä tuo yllättävän terävän näkymän. P.S. Tänä viikonloppuna Artjärven Tähtikalliolla on aurinkokuntatapaaminen!       

21.2. Tänään Taivaanvahtiin saapui Jari Luomasen raportti 10. helmikuuta näkyneestä upeasta Kuun halonäytelmästä. Näytelmä keskittyi kartalla selvästi Tampereen suunnalle, josta saatiin seitsemän havaintoa. Luomasen havainnon kuvasaalis sisältää "ylimääräisen" ja oletettavasti vaikeasti simuloitavan Lowitzin kaltaisen kaaren. Kyseessä voi olla erikoinen muunnos tunnetusta harvinaisuudesta tai mahdollisesti uusi halomuoto.   

18.2. Pyrstötähti Honda-Mrkos-Pajdusakovan esitys on yhä himmeä, mutta väistyvä Kuu alkaa sallia pidemmät valotukset, kuten Timo Kantolan (Ursa, Itä-Suomi) kuvassa yllä. Jyväskylän Siriuksen Harri Kiiskinen kuvasi kotipihaltaan kohdetta 17.2. Tampereen Ursan Jorma Mäntylä arvioi pyrstötähden kirkkaudeksi noin magnitudin 7. Honda-Mrkos-Pajdusakova on kevään kolmesta kiikarikomeetasta ensimmäinen, ja sen kirkkaus on ollut alta ennusteiden.    

16.2. Tampereen Ursalla on uusi CCD-kamera. "Se on tarkoitettu lähinnä eksojahtiin, fotometriaan ja kaikkeen muuhunkin jännään kuten kuvailemaan pienempiä galakseja tai planetaarisia tähtien jäännöksiä", Jouni Raunio kertoo. Kuvassa on noin 1 300 valovuoden päässä sijaitseva Orionin suuri kaasusumu (M42) . "Tein pikaiset ensivalot ilman sen tarkempia fokusointeja tai filttereiden offset-arvoja ja siksi kuva on hieman pehmeä." 

14.2. Tiistai-iltana klo 23.02 Itä- ja Kaakkois-Suomessa havaittiin kirkas tulipallo. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mukaan kappale päätyi Laatokan suunnalle, joten mallinnus on lopetettu hyödyttömänä. Ilmiöstä tuli Taivaanvahtiin runsaat kymmenkunta havaintoa. Oheisen kuvan tulipallosta sai Timo Kantola meteorikamera-asemallaan Pieksämäellä. 

13.2. Föhn-tuuli toi lämpimän ilman lisäksi poikkeuksellisen näyttäviä helmiäispilvilauttoja Suomen ylle. Taivaanvahtiin on saapunut useita kymmeniä havaintoja ilmiöstä. Heikki Mahlamäki seurasi ilmiötä Teuvalla (kuva). Marko Riikosen kuvissa näyttäytyy epätyypillisen paksuja ja Kari Auttolla dramaattisen erilaisia helmiäisiä. Mahdollisia yöllisiä Kuun helmiäisiä on Matti Helinin, Mikko Peussan ja Tiina Törmäsen kuvissa. 

12.2. Kevään kolmesta kiikarikomeetosta ensimmäinen ei ole noussut odotetulle kirkkaudelle. Oma ongelmansa on koman leviäminen. "Lähellä maapalloa koma leviää aika laajalle ja heikentää pintakirkkautta", Veikko Mäkelä toteaa. Ohessa Etelä-Suomen kosmologisen seuran Jorma Ryskeen otos, jossa seuranta on ollut komeetassa. Lähiöinä Honda-Mrkos-Pajdusakova voi olla parhaimmillaan, mutta kirkas Kuukin osaltaan häiritsee havaintoja.    

11.2. Alustavien tietojen mukaan puolivarjopimennys on näkynyt ainakin joillain paikkakunnilla pääkaupunkiseudun, Sysmän ja Siilinjärven muodostamalla linjalla, joskin sielläkin esiintyi pilvisyyttä. "Valitettava pilvilautta lipui Kuun eteen juuri syvimmän hetken tultua", Matti Salo Keski-Uudenmaan Altairista kertoo. "Onneksi koko alku ja myös se syvin vaihe tuli nähtyä ja kuvattua" (kuva). Havaintoja voi lähettää pimennyslomakkeella. 

9.2. Taivaanvahdista on julkaistu responsiivinen versio. Sivusto siis ensimmäistä kertaa skaalautuu erikokoisille näytöille, kuten esim. kapeisiin mobiilinäyttöihin ja tableteille. Responsiivisuuden toteutti Sasken Finland. Samassa yhteydessä suurennettiin Kuvien ja kertomusten näkymän sekä etusivun kommentoitujen kuvien kokoa. Mikäli huomaat toteutuksessa jollain selaimella vian, ota yhteyttä ylläpitoon: taivaanvahti (ät) ursa.fi.      

8.2. Keskiviikkoaamuna noin klo 6.35 lentänyt merkittävä tulipallo on näkynyt lähes koko maan alueella. Taivaanvahtiin on saapunut ilmiöstä jo yli 140 silminnäkijäraporttia. Havaintoja otetaan vastaan tulipallolomakkeella. Kuvan yllä otti Ursan tulipallotyöryhmän jäsen Kari Kaila Oulussa. Ilmiön saivat valokuviin saman verkon kamera-asemilla myös Jari Tuukkanen, Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne sekä Tero Raita Sodankylässä.   

25.1. Ilmavoimien pimeälentoharjoitusten alku saattaa tuoda taivaalle lisää liikkuvia valoja. Lentotoiminta keskittyy viikoille 2-6. Harjoituksissa käytetyt soihdut ja heitteet saattavat näkyä liikkuvina valopalloina tai ilotulitusrakettimaisina ilmiöinä. Taivaanvahtiin ei kerätä havaintoja heitteistä, mutta ne voivat olla vaikuttava näky talviyössä. Kuva Ilmavoimat

7.1. Viime päivinä on tullut useita kyselyitä auringonlaskun suunnalla loistavasta kirkkaasta valosta. Kyseessä on planeetta Venus, jonka rinnalta löytyy myös himmeämpi Mars. Planeettaparivaljakko säilyy iltataivaan kohteena koko lopputalven. Ajankohtaisiin kohteisiin on helppo tutustua Ursan tähtikartan kautta. Jos onnistuit saamaan kohteista kuvan, voit kirjatan havainnon aurinkokunta-lomakkeella. Kuva Mikko Koivisto

31.12. Uudenvuodenaattona heti auringonnousun jälkeen Suomessa havaittiin laajoilla alueilla helmiäispilviä. Huomiota herättivät erityisesti tyypin II vesijäästä muodostuvat helmiäispilvet, jotka hohtavat spektrin väreissä. Varsinkin auringonlaskun tienoilla nämä olivat erityisen kirkkaita ja näyttäviä (kuva: Mattias Aho).

25.12. Joulupäivän aamuyöllä havaittiin poikkeuksellisen pitkäkestoinen tulipallo. Kohteen valoisa sukellus maapallon ilmakehään kesti yli 20 sekuntia. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytinen arvioi kyseessä olleen jopa parin tonnin massainen kappale. Tulipallo lensi Etelä-Viron yllä leveysasteen 58 paikkeilla eli Tarton eteläpuolelta. Suuri meteoroidi joko palasi takaisin avaruuteen tai päätyi meteoriittina Venäjän puolelle. (Kuva Panu Lahtinen) 

20.12. Jouluaattoa edeltävinä päivinä nopea hiukkasvirta Auringosta levitti revontulet arktisten alueiden ylle. Suurimmassa osassa maata säät eivät suosineet ilmiön ihailua. Ajoittain raottuneen pilviverhon läpi saatiin kuitenkin pieniä revontulimaistiaisia aina Keski-Suomea myöten. Voit lähettää oman havaintosi revontulilomakkeella. Kuva Anssi Kaunismäki

Pegasuksen tähdistössä 8 miljardin valovuoden päässä sijaitseva kvasaari CTA 102 on kirkastunut normaalista 17 magnitudin tasosta noin 13 magnitudiin. Kohteesta kerätään havaintoja Syvä avaruus -lomakkeella Aktiivinen galaksi -kategoriaan. Kuva Teppo Laitinen.

12.12. Hieman klo 7 jälkeen nähtiin laajalla alueella Etelä-Suomessa kirkas tulipallo. Ilmiö kiinnitti monen töihin matkaavan huomion. Tapauksesta toivotaan havaintoja tulipallolomakkeella.

11.12. nähtiin erityisesti pääkaupunkiseudulla kauniita jääsumuhalonäytelmiä. Napakka pakkassää suosii halojen näkymistä ja monissa laskettelurinteissä on käynnissä lumetus. Lumetuksesta syntyvät kidepilvet leviävät helposti helposti lähialueille aikaansaaden näyttäviä haloja. Kuva Tuire Suvitie

4.12. ja 5.12. Helmiäispilvien esiintyminen alkaa tänä vuonna verraten varhain. Oulussa Raija Ollikainen havaitsi sunnuntaina ruskoa, joka on luultavasti liittynyt helmiäisten esiintymiseen. Maanantaina 5.12. Matti Helin ja Mikko Peussa valokuvasivat selviä helmiäispilviä Lounais-Suomessa ja Lasse Nurminen teki visuaalihavainnon samasta näytelmästä. Normaalit helmiäisten esiintymiskuukaudet ovat joulukuu, tammikuu ja helmikuu.   

3.12. Heikki Mahlamäki kuvasi Kaskisissa upean kangastuksen. Joulukuu on varsin epätyypillinen ajankohta näyttävälle merikangastukselle, jossa etäinen kohde kuten kuvan majakka ikäänkuin "nousee ilmaan" ja "peilautuu" alapuolelleen. Kuvan etualan linnut tuovat oman säväyksensä tunnelmaan.   

1.12. Jyrki Haajanen (Ursa, Helsinki) julkaisi lokakuusta marraskuulle työstämänsä IC 1396:n. Kyse on emissiosumusta Kefeuksen tähdistössä, joka sijaitsee noin 2 400 valovuoden päässä meistä. Kohteen värinkäsittely on mielenkiintoinen. Kuva on 15 tunnin valotuksen tulosta (Canon 300 mm/F2,8 ja SBIG STF-8300M -kamera). 

1.12. Marko Riikonen on julkaissut 12. marraskuuta Rovaniemellä Aurigon halonäytelmässä havaitun Kernin kaaren. Taivaanvahdissa on toistaiseksi yhdeksän havaintoa tästä hyvin harvinaisesta halomuodosta. Näytelmistä viisi on valokuvattu Auringolla. Havainnoista vanhin eli Marko Mikkilän Sotkamon 17. marraskuuta 2007 raportti oli maailman ensimmäinen valokuvin dokumentoitu Kern.    

14.11. Tiedotusvälineissä runsaasti esillä ollut tavallista hieman lähempänä sijainnut täysikuu innosti kuvaajat liikkeelle. Erityisen upean ilmiön (ihan ns. "superkuusta" riippumatta) saalisti Mikko Silvola. Vihannissa täysikuu nousi voimakkaasti kangastuneena viipaloituen ilmakehän erilämpöisten kerrosten käsittelyssä kiinalaiseksi paperilyhdyksi.

11.11. illalla klo 23.28-23.35 eri puolilla Suomea nähtiin hitaasti pohjoiseen liikkuva valo, jolla oli pyrstö. Kyseessä oli Vandenbergin tukikohdasta Yhdysvalloista laukaistun satelliitin rakettivaihe, josta purkautui polttoainetta. Taivaanvahtiin tuli yöllä useita havaintoja tästä harvinaisesta kohteesta, joka valokuvattiin myös Ruotsista käsin. Tampereen Ursan tornin kuvassa erottuu kohteen liike. (Kuva E. Bruus, J. Raunio ja K. Kuure)   

5.11. Kittilässä esiintyi poikkeuksellisen näyttävä halonäytelmä, jonka Esa Palmi saalisti. Paikalliseksi jääneessä jääkidepilvessä oli nähtävissä Auringolla lukuisia harvinaisia halomuotoja upeasti kehittyneinä - muun muassa voimakas alavasta-aurinkokaari. (Kuva Esa Palmi)

18.10. havaittiin useita reikäpilviä, ensin itäisellä Uudellamaalla puolenpäivän aikoihin ja myöhemmin auringonlaskun tienoillla klo 18 Lahden seudulla. Kuva: Carita Uronen.

17.10. torstaina 13.10. nähtiin revontulia monin paikoin länsirannikkoa ja Pohjois-Suomea. Muu osa maata jäi sankan pilvien alle. Myös 17/18.10. on jälleen kohonnut revontulten mahdollisuus, mikäli pilviverho raottuu. Kuva Satu Rajamäki

8.10. Tulipallotyöryhmä tutkii päivällä 29.9 Pirkanmaalla kuultua pamausta päivätulipallon aiheuttamana. Tapauksesta toivotaan välähdys- ja äänihavaintoja tulipallolomakkeella. Jos mahdollista, ota maisemakuva välähdyksen havaintopaikaltasi, merkitse välähdyskohta ja tarkista kartasta ilmansuunta, jolla kohde oli. Äänihavaintoihin voi arvioida suuntaa, kestoa ja äänen luonnetta. Kaikki havainnot tapauksesta ovat arvokkaita. Kuva Timo Kantola

17.9. Kuun puolivarjopimennys 16.9. jäi osassa maata pilvien alle, mutta sää suosi erityisesti länsirannikkoa. Puolivarjopimennys näkyi Kuun kiekon lievänä tummenemisena ja tulee parhaiten esiin valokuvallisissa havainnoissa. Vuonna 2017 nähdään kuun puolivarjopimennys aamuyöllä 17.2. ja osittainen kuunpimennys illalla 7.8. Kuva Laura Vuoksenmaa

4.9. Nopean hiukkasvirta Auringosta kasvatti revontulten todennäköisyyttä aina Etelä-Suomea myöten. Sade- ja pilvialueet haittasivat monin paikoin revontulten havainnointia. Kuva Taisto Niskanen

23/24.8. Välisenä yönä maan magneettikenttä kääntyi revontulille suotuisaan asentoon. Vaikka sumupilvi haittasikin monin paikoin havainnointia, voitiin revontulia ihailla aina pääkaupunkiseutua myöten. Kuva Emma Bruus

Meteoriparven huippua tarkkailtiin vaihtelevassa säässä ympäri Suomea. Tähdenlentoja odotettiin esiintyvän eniten aamuyöllä 11.8. ja 12.8.. Yksittäisiä parven meteoreja voi näkyä vielä maksimin jälkeenkin elokuun 24. päivään saakka. Tulipalloja voi vangita kuvaan pitkillä valotusajoilla (tulipallolomake) tai havaita laskemalla perseidien määrää havaintojaksolla (aurinkokuntalomake, kohde Meteoriparvi, nimeksi Perseidit). Kuva Samuli Ikäheimo

5.7. Heinäkuun loppu on parasta aikaa valaisevien yöpivien bongailuun. Valaisevat yöpilvet ovat rihmamaisia, sinertäviä pilviä usein pohjoishorisontin suunnalla. Nämä suviyön vaaleat raidat lipuvat tavallisista pilvistä poiketen yli 80 km korkeudessa. Otollisin havaintoaika on keskiyön tuntumassa (lisää havainto-ohjeita). Kuva Matti Helin

16.6. Kuusamon ja Kajaanin alueella päästiin ihailemaan poikkeuksellisen näyttävää halonäytelmää, johon liittyi myös lukuisia harvinaisia halomuotoja. Komeus tallentui Juha Pölläsen, Heikki Ketolan, Voitto Pitkäsen ja Mikko Silvolan havaintoihin. Kuva Voitto Pitkänen

Keskiyön paikkeilla vuorokauden 11/12.5. vaihtuessa nähtiin eteläisessä Suomessa poikkeuksellisen kirkas tulipallo. Jos näit tulipallon, pyydämme että kirjaat oman havainnon  tulipallolomakkeella.

Taivaanvahtiin kerätään havaintoja Merkuriuksen ylikulusta aurinkokunta-lomakkeella. Kohteeksi valitaan Merkuriuksen ylikulku. Ylikulkua seurattiin onnistuneesti koko maassa. Kaunis sää suosi paikallisyhdistysten järjestämiä tähtinäytöksiä, joissa kävi runsaasti väkeä. Kuva Jari Kankaanpään

2.5. nähtiin ensimmäiset koivun siitepölyn aiheuttamat kehät Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, seuraavana päivänä myös pääkaupunkiseudulla. Kehät olivat melko himmeitä ja hiukan diffuuseja, mutta silti selvästi näkyviä. Oheisen kuvan otti Veikko Mäkelä 3.5. Helsingissä.

Vuoden ensimmäiset siitepölykehät nähtiin jo maalis-huhtikuun vaihteessa ja silloin aiheuttajana oli mitä ilmeisimmin lepän siitepöly.

24.4. klo 00.13 havaittiin lähinnä Oulun eteläpuolisen Suomen alueella huomattavan kirkas tulipallo. Kappale paloi lähes täydellisesti ilmakehässä. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mukaan vähäiset jäänteet meteoroidista päätyivät Leivonmäen itäpuolelle. Mallinnuksessa maahan asti selvinnyt massa on vain parinkymmenen gramman luokkaa. Mika Sairanen raportoi videon tulipallon putoamisesta. (Kuva Aki Taavitsainen) 

Viikonloppuna 22.-24.4. satoi monin paikoin eteläisessä ja läntisessä Suomessa runsaita raekuuroja.  Kooltaan rakeet olivat muutaman millin, maksimissaan 8 millin kokoisia lumirakeita. Oheisen kuvan otti Mikko Peussa 22.4. Raisiossa. 

Huhtikuun 12.-14. välillä oli kohonnut mahdollisuus revontulien näkymiselle koko maassa. 12.4. päivän iltana revontuliaktiivisuutta oli havaittavissa Helsinkiä myöten. Vaikka horisontti vihersi koko maassa, jäi revontulten tanssi jälleen pääosin maan pohjoisempien osien iloksi. Seija Ropponen ikuisti näytelmän alun kuviin Kuusamossa.

12.4. Maaliskuussa Maan läheltä kulkenut komeetta 252P/LINEAR nousi huhtikuun alussa lopulta Suomen aamutaivaalle. Parhaimmillaan komeetan pää on näyttäytynyt jopa paljain silmin noin 5,5 magnitudin kohteena.  Komeetan korkeus horisontista kasvaa ja se on näkyvissä yhä aiemmin yöllä. Samalla sen kirkkaus kuitenkin pienenee verkalleen.  Oheisen kuvan otti Jorma Ryske 12. huhtikuuta.

7.-8.4. SAR-kaareksi tai sen sukulaisilmiöksi tulkittu kohde näyttäytyi Suomen yötaivaalla. Ilmiön vakaata punaista revontulikaarta muistuttava olemus sai tukea Artjärven Tähtikallion videosta (M. Takala, L. Kangas). Kohde oli hämäävästi välillä tavanomaisten revontulten vierellä ja välillä niiden peittämänä, mikä ei ole tyypillistä vakaalle punaiselle revontulikaarelle. Oheinen kuva Kari Kuninkaanniemi. 

5.4. Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti 2/2016 on ilmestynyt. Tarjolla mm. katsaus Catalina-komeetan talvikauden havaintoihin ja artikkeli Kuun Hyginus-kraatterista. Tulevista taivaan tapahtumista esitellään mm. Merkuriuksen ylikulkua 9.5.2016 sekä Hyadien tähtien peittymistä Kuun taakse 10./11.4. Podcastissa tähtikuvaaja Jari Saukkosen haastattelu.  (Kuva: Timo Kantola 10.12.2015).

31.3. Ursan ilmakehän optisten ilmiöiden ryhmän perinteinen Halohuhtikuu-tempaus järjestetään taas. Tarkoituksena on huhtikuun ajan tehostetusti havaita ja kuvata näkyviä haloilmiöitä. Huhtikuu onkin tilastollisisti yksi parhaimmista halokuukausista. Havainnot raportoidaan Taivaanvahdin halolomakkeella.  Oheisen haloilmiön kuvasi Anita Raunio Espoossa 29.3.

28.3. klo 21.45 havaittiin kirkas tulipallo. Suomen ja Ruotsin meteorikameroiden kuvien ja mallinnuksen perusteella kappale paloi suurelta osin loppuun Viron yllä. Mahdolliset meteoriitit päätyivät melko todennäköisesti Itämereen. On mahdollisuuksien rajoissa, että joitain siruja on selvinnyt Viron Saarenmaalle. Oheisessa Samuli Vuorisen Helsingin kuvassa tulipallo piirtää pudotessaan rajun kirkkaan ja lieriömäisen leveän vanan taivaalle. 

27.3. Taivaanvahtiin on saapunut runsaat sata havaintoa sunnuntai-iltana kello 22.36 nähdystä hienosta tulipallosta. Ilmiö näkyi laajalti Etelä- ja Keski-Suomen taivailla ja taltioitui myös useilla kamara-asemilla. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen alustavan mallinnuksen mukaan kappaleesta selvisi noin 200-grammainen pikkumeteoriitti noin 20 kilometriä Kuusankoskelta luoteeseen. Arvio tulee myöhemmin tarkentumaan.  

Kirkkonummen komeetan Jari Saukkonen on taltioinut hienon näkymän 21 miljoonan valovuoden päässä sijiaitsevaan Messierin galaksiin numero 101, joka tunnetaan myös Kärrynpyörägalaksina (Pinwheel galaxy). "M101 päätyi tähtäimeen, sillä se oli taivaallani mahdollisimman kaukana Kuusta ja näkyvissä lähes koko yön", Saukkonen kertoo. "Keräsin kahtena yönä yhteensä 9,5 tuntia valotusta tästä komeasta spiraaligalaksista, ja lopputulos yllätti."

22.3. illalla Oulu ympäryskuntineen koki epätavallisen hienon Kuun halonäytelmän. Havaintoja Oulusta, Oulunsalosta, Kempeleestä ja Muhoksesta on tullut jo runsaat parisenkymmentä Taivaanvahtiin. Silmiinpistävin piirre olivat kirkkaat ja värikkäät sivukuut. Valtakunnallisen Ursan Jarmo Leskisen havainnossa on toistaiseksi monipuolisin halomuotosaalis, johon lukeutuu mm. Kuulla yläpilvissä nähtynä hyvin harvinainen rengasmainen Lowitzin kaari.

15.-16.3. replay. Viikon takainen revontulinäytelmä nähtynä Muoniosta käsin herää eloon Satu Juvosen havainnossa. Juvonen vyöryttää esiin Taivaanvahdin historian hienoimpia revontulianimaatioita, joista ohessa esimerkki. "Lapin reissun toiveena oli, että jos jonkunmoiset tulet näkisin", Juvonen toteaa. Edelliseltä yöltä Kittilässä on nyt julkaistu myös Mikko Lönnbergin havainto.

19.-23.3. Kuu on viime päivinä sijainnut kirkkaan jättiläisplaneetta Jupiterin luona. Parhaimmillaan konjunktio oli tänään 22.3. aamuyöllä. Petteri Lyytisen Viron Alliku külasta otetussa kuvassa näkyy kuinka Kuu lähestyi Jupiteria kolme päivää sitten. Oheisessa valtakunnallisen Ursan Vesa Vauhkosen yhdistelmäkuvassa erottuu neljä Jupiterin ja yksi maapallon kuu. Emma Wälimäki tavoitti Jupiterin ja Kuun laskemassa Tampereen horisonttiin. 

19.3.-21.3. keväisiä halojen kannalta parempilaatuisia yläpilviä on saapunut viime päivinä Suomen ylle. Tämä on tuonut kirkkaita ja laajoilla alueilla näkyneitä 22° renkaita, kuten oheinen Vaasan Andromedan Marko Takalan 19.3. Auringolla havaitsema. Katso myös Mikko Lönnbergin kompakti ja kirkas Kuun 22° rengas 20.3. Porissa sekä aiemmin samana päivänä Sofia Kuuselan Maalahdella Auringon ympärillä taltioima näkymä. 

20.3. klo 21.22 havaittiin tulipallo lähinnä Etelä-Suomen keskiosissa. Ainakin neljä Ursan tulipallotyöryhmän kamera-asemaa on taltioinut lennon. Yksi niistä on oheinen kuva Mika Järviseltä. Joutsasta nähtynä meteori lävisti Kuun ympärillä näkyneen 22° renkaan. Toinen kuva on Mikkelin Ursan Aki Taavitsaiselta. Esko Lyytisen alustavan mallinnuksen mukaan kappaleen ilmakehän läpilennosta selvisi vain melko pieni siru Mikkelin suunnalle. 

19.3. Valtakunnallisen Ursan Timo Kantola (kuva) Pieksämäellä ja Etelä-Suomen kosmologisen seuran Jorma Ryske Helsingissä ovat animoineet pyrstötähden C/2014 S2 (PANSTARRS) liikettä. Himmeä kaukoputkikomeetta on tällä hetkellä Lohikäärmeen tähdistössä. Jyväskylän Siriuksen Harri Kiiskinen onnistui kuvaamaaan P/2016 BA14 -koodilla nimetyn PANSTARRS-komeetan, joka on tekemässä lähintä tunnettua komeettaohitusta maapallosta 246 vuoteen.

18.3.-19.3. yönä eri puolilla Suomea havaittiin pieni revontulinäytelmä (kuva Kimmo Kantola) ja kolme kirkasta tähdenlentoa, jotka esiintyivät klo 21.35, 23.20 ja 00.37 paikkeilla. Ei vaikuta siltä, että mikään niistä oli merkittävä pudottajana. Osa havainnoista on syvän taivaan ja osa aurinkokunnan kohteista. Revontulista hälytti ensimmäisenä Taivaanvahtiin Joni Alavesa Keminmaalta. Toistaiseksi paras meteorikuva on Esko Lyytiseltä.   

17.3. Kuopion Saturnuksen Ville Miettinen kuvasi Kuun kraattereita. Kuva on otettu Kuopion Huuhanmäen tähtitornilla, joka on heräillyt sekä havainto- että tähtinäytöstoimintaan parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Maan kalpeasta kiertolaisesta on maaliskuun aikana tehty noin 50 havaintoa Taivaanvahtiin. Yhdessä niistä Juha Ojanperä havaitsi ilmeisesti parin vuorenhuipun valaistumisen kirkkaina täplinä muutoin pimeän alueen keskellä.       

16.-17.3. nähtiin jo toisena yönä peräkkäin laaja-alainen pohjanpalo. Tällä kertaa pilvet suostuivat väistymään lounaisen Suomen yltä. "Aluksi oli himmeä kaari, mutta sitten voimistui näyttäväksi näytelmäksi", Antero Ohranen kuvailee näkyä Kyyjärvellä (kuva). Ensimmäisenä keskiviikon ja torstain välisestä pohjapalosta Taivaanvahtiin raportoi Markku Siljama Mäntyharjulta. Toistaiseksi eteläisin havainto on Pentti Arpalahdelta Helsingistä. 

15.-16.3. havaittiin revontulia miltei koko Suomen alueella, kuten kartta havainnoista osoittaa. Lähinnä rannikon suuria kaupunkeja oli pilvien peittäminä, kuten Helsinki, Turku ja Oulu. Toistaiseksi eteläisin havainto on Tuusulasta Juho Kinnuselta. Ensimmäisenä näytelmästä Taivaanvahtiin raportoi Juho Pöllänen Kajaanista. Oheinen kuva on Rovaniemeltä, jossa Turun Ursan Aarni Lehto seurasi taivaanilmiötä.    

15.3. Jarmo Leskinen huomasi Kempeleen taivaalta epätavallisen hienon Kelvin-Helmholtz-pilven. Suurin osa Taivaanvahdin Kelvin-Helmholtz-tunnistuksista on tehty etäällä olevista ja verraten heikosti muodostuneista KH-pilvistä. Leskisen havainnon tapauksessa Kelvin-Helmholtz-koukut ovat tyylipuhtaita ja koko muodostelma vaikuttavan erikoinen. 

11.-12.3. riittävän selkeää revontulihavaintoihin oli lähinnä Länsi-Suomessa (ks. kartta havainnoista). Revontulinäytelmän maksimihetket toivat taivaalle muun muassa upeasti yläosastaan punaisia muotoja, kuten oheisessa Kimmo Kantolan kuvassa. Taivaanvahtiin viime perjantain ja lauantain välisen yön näytelmästä on saapunut kymmenkunta havaintoa. Ensimmäisenä ilmiöstä raportoi Antti Rinne Lapualta, joka kokosi illan kuvistaan animaation. 

Timo Kantola kuvasi komeetta Catalinaa maaliskuun 12. päivän iltana Pieksämäellä. Oheisessa animaatiossa erottuu kauniisti pitkähkö pyrstö ja komeetan liike tähtitaivasta vasten. Pyrstötähdestä C/2013 US10 (Catalina) on tehty jo 99 havaintoa Taivaanvahtiin. Kyseessä on alun perin miljoonia vuosia kestävällä kiertoradalla ollut Oortin pilven komeetta, joka tulee karkaamaan Auringon vetovoiman piiristä. 

Tyynenmeren suunnalla koettiin tänään aamuyöstä täydellinen auringonpimennys. Indonesian lähivaltioissa, kuten Thaimaassa, pimennys oli osittainen. Thaimaan Phuketissa tapahtumaa seurasi Pekka Oilinki, joka ensimmäisenä julkaisi kuviaan Taivaanvahdissa. Täydellisyysvyöhykkeellä suomalaisista oli ainakin kokenut pimennysmetsästäjä Janne Pyykkö, joka onnistui näkemään ilmiön paksuhkojen yläpilvien läpi.    

Tero Turunen valotti Kankaanpään yössä Pyörregalaksia (M51). "Kuunvalo ja ajoittainen hento pilvisyys tekivät prosessoinnista melko haastavan tehtävän, mutta 14 tunnin kokonaisvalotusaika pelasti paljon", Turunen toteaa. Tulos on upea näky 23 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevaan syvän taivaan klassikkokohteeseen.   

29.2. Klaukkalassa nähtiin tänään paikallinen ja lyhytkestoinen mutta erityisen näyttävä halonäytelmä. Huippuharvinainen Kernin kaari mahdollisesti erottui hyvin heikosti paljain silmin Auringolla. Marko Pekkola ja Emma Bruus saivat valokuvattua ja havaittua myös suuren joukon muita harvinaisia halomuotoja.

17.2. Euroopan avaruusjärjestön Copernicus-ohjelman kaukokartoitussatelliitti Sentinel-3 laukaistiin eilen klo 19.57 Suomen aikaa Plesetskin kosmodromilta. Jukka Brusila (kuva) onnistui havaitsemaan laukaisun Sodankylässä, Joni Virtanen Kokkolassa, Heikki Annala Iissä, Antero Isola Utsjoella sekä Mari Pulska Savukoskella.

16.2. illan revontulinäytelmästä on saapunut havaintoja lähes koko Suomen alueelta. Lähinnä itäisimmässä Suomessa oli alueita, joilla pilvet estivät täysin näkyvyyden ilmiöön. Näytelmä oli hieno etenkin Pohjois-Suomessa (oheinen kuva Esa Palmilta Kittilästä) ja toisaalta Keski-Suomen leveysasteilla (esim. Vesa Vauhkosen näkymä). Ensimmäisenä revontulista hälytti Juho Pöllänen Kajaanista jo klo 18.16.    

15.2. Tiistain ja keskiviikon tienoille luvatut selkeän sään aukot herättävät odotuksia yötaivaan kuvaajissa. Pitkistä pilvijaksoista huolimattu Taivaanvahtiin on saapunut viime aikoina kohtuullinen otos syvän taivaan ja aurinkokunnan kuvia. Alkuvuoden vaikuttavimpiin otoksiin lukeutuu oheinen PixInsight-kuvankäsittelyn mestarin Samuli Vuorisen Orionin kaasumu (josta ohessa näkyy kuvan keskialue).  

Marko Riikonen, Jarmo Moilanen, Marko Mikkilä ja ranskalainen tutkija Nicholas Lefaudeux ovat tänä talvena ottaneet kaiken irti Rovaniemen huippuolosuhteista. Eri kokoonpanoilla he ovat metsästäneet lampulla aikaansaatuja halonäytelmiä jääsumussa. Saaliiseen lukeutuu kolme aiemmin tuntematonta haloa, jotka valokuvattiin 16. joulukuuta ja 6. tammikuuta. Kuun halonäytelmän perinne-estetiikkaa edustaa oheinen 20.1. pyramidinäytelmä.        

13.2. Mikko Peussa ja Paula Mattila havaitsivat iltapäivällä Turussa komeat ruskosäteet. Ensin mainittu havainto on yksi niistä, joihin on saapunut myös kommentteja Taivaanvahdin torstaina julkaistusta uudesta versiosta. Mikko Peussan havainnon kommenttikenttää voi nyt hänen luvallaan käyttää uudistukseen liittyvään palautteeseen ja kysymyksiin. (Kuva Mikko Peussa)

Tänään 11.2. Taivaanvahtiin on tehty laaja päivitys. Uusi versio sisältää parannuksia muun muassa etusivuun, suorituskykyyn, hakutoimintoihin ja käyttöliittymään. Pyydämme käyttäjiä raportoimaan mahdolliset päivityksen jälkeiset poikkeamat sähköpostitse osoitteeseen taivaanvahti(ät)ursa.fi. Jos sivusto näyttää rikkinäiseltä, tietokoneesi välimuistissa on vielä vanhoja tyylitiedostoja - paina ctrl pohjassa näppäintä "F5". (Kuva Matti Helin)

Mikko Lönnberg kuvasi tammikuussa erikoisia ja kirkkaita revontulimuotoja. Näihin kuuluivat oheinen alareunaltaan vaaleanpunainen, komeasti kehittynyt pohjanpalopyörre 21.1. Muoniossa ja Kittilässä taltioitu juomuinen vyö 19.1. Helmikuun alussa kirkkaaseen revontulinäytelmään riitti Porin leveysaste.

Maamme yllä havaittiin helmiäispilviä useina päivinä 28.1.-6.2. Ketjun ensimmäiset havainnot teki Inarista käsin Satu Juvonen. Erityisen hieno oli Juvosen 29.1. valokuvaama näytelmä, jossa oli mukana sekä happo- että vesijäätyyppisiä helmiäispilviä (kuva).

Perseuksessa havaittiin uusi kääpiönova 16. tammikuuta ASAS-SN-kartoituksessa. Suomalainen tähtiharrastaja Jari Saukkonen oli ehtinyt kuvata saman kohteen Kirkkonummella jo kaksi päivää aiemmin, mutta ei tuolloin vielä raportoinut ilmiötä. Katsomalla oheisen kuvan oikean alakulman seutua voit huomata gif-animaatiossa ilmestyvän ja katoavan tähden.   

23.1. Lauantai-iltana klo 20.12 taivasta valaisi epätavallisen kirkas tulipallo. Toistaiseksi suurin osa havainnoista on Etelä-Suomen tapahtumahetkellä vähemmän pilvisiltä alueilta, kuten Tampereen, Lahden ja Helsingin välimaastosta. Jos näit ilmiön, pyydämme kirjaamaan siitä havainnon tulipallolomakkeella.

22.1. Tähdet ja avaruus -lehdessä julkaistiin artikkeli, jossa varmistettiin marraskuussa havaitun erikoisen revontulinauhan tunnistus. Kyseessä oli vakaa punainen revontulikaari (SAR-kaari). Ilmiön onnistui dokumentoimaan Taivaanvahtiin 11 havaitsijaa. Ensimmäisen raportin teki Mauri Korpi (kuva).     

15.1. Keinovalopilarit ovat talvisin varsin tavallinen ilmiö Suomessa. Mia Heikkilä havaitsi ja kuvasi kuitenkin Eurassa jotain erityisen poikkeuksellista, sillä halopilarit muodostivat taivaalle erittäin selvän paikkakunnan kartan. Havainto on lajissaan ainutlaatuinen.

14.-15.12. Pilvien peittämää Itä-Suomea ja pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koettiin hieno revontulinäytelmä. Samana yönä oli geminidien tähdenlentoparven maksimi. Siirryttäessä aamuyön puolelle meteoriparven säteilypiste nousi ihanteellisen korkealle ja geminidejä näkyi runsaasti.     

Aiemmin eteläisellä taivaanpuoliskolla liikkunut kiikarikomeetta C/2013 US10 (Catalina) on viimeinkin havaittavissa Suomessa. Ensisijaisesti komeetasta pyydetään kuvallisia havaintoja. Myös kuvattomia havaintoja otetaan vastaan, jos niihin on liitetty riittävä havaintokertomus. Kuva: Tapio Lahtinen

2.11. eteläisen Suomen yllä nähtiin kirkas tulipallo hämärätaivaalla kello 17.40 paikkeilla. Tapauksesta kerätään havaintoja tulipallolomakkeella.

1.11. Maanantain ja tiistain välisenä yönä 3/4.11. on hyvä mahdollisuus revontulille myös eteläisessä Suomessa. Ennisteet ovat aina epävarmoja, eikä säätäkään voi luvata, mutta illalla kannattaa seurata tilannetta. Revontulihavainnot voi ilmoittaa revontulilomakkeella. (kuva: Joni Alavesa)

26.10. Noin klo 17:40 näkyi eteläisen Suomen yllä kirkas tulipallo. Kappale saattoi pudottaa meteoriitin Suomenlahdelle. Tulipallo tallentui myös Espoossa Panu Lahtisen taivaskameran kuvaan. Tapauksesta kerätään edelleen havaintoja tulipallolomakkeella.

24.10. aamuvirkkuja on ilahduttanut kolmen planeetan kohtaaminen auringon nousussa. Jupiter, Venus ja Mars näkyvät taivaalla vierekkäin. Mainittujen planeettojen ohella aamutaivaalla näkyy myös Merkurius ja Kuu on kierrollaan vieraillut planeettojen luona. Syksyn kohtaamisista kerätään kuvallisia havaintoja aurinkokunta-lomakkeella.

Ruotsissa 23.10. klo 1958 näkynyt suuri tulipallo havaittiin myös Suomen länsirannikolta käsin. Taivaanvahtiin on saapunut noin 30 raporttia tapahtumasta. Ilmiö havaittiin myös Norjassa ja Tanskassa. Arvioitu putoamisalue on Ruotsin rannikon tuntumassa muutaman kymmenen kilometrin päässä Tukholmasta. 

12.10. nähtiin suuressa osassa maata komea tulipallo. Lento tallentui myös Mikkelin Ursan tulipallokameraan. (kuva: Aki Taavitsainen) 14.10. iltapäivällä nähtiin Lapissa erittäin harvinainen päivätulipallo. Havaintoja poikkeuksellisen näyttävistä 'tähdenlennoista' kerätään edelleen tulipallolomakkeella. 

9.10. Kolmena yönä revontulia on näkynyt aivan eteläisintä Suomea myöten. Öistä keskimmäinen, 7./8.10., oli erityisen laaja ja kirkas revontulinäytelmä (kuva: Seija Ropponen).

5.10. Ilmavoimien vuoden pääharjoitus LIVEX 2015 järjestetään välillä 5.-9. lokakuuta. Harjoituksessa voidaan käyttää soihtuja, jotka näkyvät laajoilla alueilla maata valopalloina tai ilotulitusmaisina kohteina. Soihduilla harjoitellaa infrapunaohjautuvien ohjusten torjuntaa. (kuva: Joni Malkamäki/Ilmavoimat)

28.9. täydellistä kuunpimennystä seurattiin ainakin Rauman, Tampereen ja Oulun seudulla. Pilvet peittivät taivaan isossa osassa maata. Raportteja kerätään edelleen pimennyslomakkeella. Jos sää esti näkymisen, voit valita havainnon otsikoksi "Pimennyksen maksimi pilvien takana". (Kuva: Eila Lehtovaara).

Iltapäivällä 9.9. havaittiin harvinaisia haloja (mm. Wegenerin kaari, sinijuova, 120 asteen sivuaurinko, Parryn kaari) erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Tavallisempia haloja havaittiin pitkin päivää, mutta huippuhetket kestivät kuitenkin useimmilla havaintopaikoilla vain lyhyen aikaa. Kuva: Matias Takala.

7/8.9. nähtiin koko maassa revontulia. Vaikka pilviverho haittasi paikoin havainnointia, päästiin revontulia ihailemaan yön kuluessa aina Helsinkiä ja Tanskaa myöten. Revontulten mahdollisuus on tavallista suurempi myös 9/10.9. välisenä yönä. (kuva: Tuukka Järvenpää)

Lapissa näkyi kirkas tulipallo keskiviikkoyönä 2.9. noin klo 23.44. Samaan aikaan havaitsijoita ilahdutti pieni revontulinäytelmä. Eteläisessä Suomessa tulipallo jäi pilvien peittoon. Tulipallon nähneitä pyydetään kirjaamaan havainto tulipallolomakkeella. (kuva: Markus Kiili)

28.8.-29.8. etelärannikolle asti oli näkyvissä revontulinäytelmä. Eteläisimmässä Suomessa näytelmä oli suurimman osan aikaa himmeähkö, mutta aina välillä tuli alimyrsky, jossa esiintyi aktiivisia vöitä ja paljain silmin hyvinkin kirkkaita revontulia värillisinä.  

15/16.8. oli ihailtavissa harvinainen näytös: kesäöiselle taivaalle ilmestyi samaan aikaan sekä vihreitä revontulia että valaisevat yöpilvet. Selkeä sää suosi taivaan tarkkailua pohjoista Lappia kukuunottamatta ja Taivaanvahtiin on saapunut yöltä yli 100 havaintoa (kuva: Mikko Lönnberg).

Perseidien meteoriparven maksimi oli 12./13.8. Parven aktiivisuudesta kerätään tietoja aurinkokuntalomakkeella (kohteeksi 'Meteoriparvi'). Havaintoon voi liittää kuvan parveen kuuluvasta meteorista tai kertomuksen tähdenlentojen määrästä tietyllä aikavälillä (kuva: Janne Alatalo).

9.8. Vähenevä kuunsirppi peitti Aldebaranin noin klo 1.30-2.20 välillä. Taivaanvahtiin saatiin havaintoja sekä peittymisestä että esiintulosta (kuva: Kylli Pöyhönen).

Kahtena peräkkäisenä yönä 22./23. ja 23./24.7. nähtiin tähän mennessä kesän parhaimmat yöpilvinäytelmät. Molemmissa yöpilvet kipusivat paikoin huomiotava herättävän kirkkaiksi. Jälkimmäinen näytelmä oli kuitenkin laaja-alaisempi ja monimuotoisempi (kuva: Peter von Bagh).

25.7. Iltapäivällä noin klo 16 Etelä-Suomessa nähtiin harvinainen ja kirkas pyramidikiteiden synnyttämä halonäytelmä (kuva: Olli Hintikka). Paras näytelmä nähtiin pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa, vaikka havaintoja Taivaanvahtiin tuli muualtakin.

Kahden kirkkaimman planeetan kohtaamista on seurattu ahkerasti niin ilta- kuin päivätaivaaltakin. Parhaimmat otokset saatiin kuitenkin eteläisemmiltä leveysasteilta. Oheisen kuvan otti Ari Ollikainen Plataniaksessa Kreetalla.

Suomen ensimmäiset tämän kesän yöpilvihavainnot on tehty. Kauden avasi Juuso Nurmio Turussa (ks. kuva). Yöpilviä näkyi muuallakin maan lounaisosissa, mutta idempänä havaitsemista haittasi muu pilvisyys ja pohjoisempana taivaan vaaleus. Yöpilvien raportointiin voi käyttää Harvinaiset pilvityypit -lomaketta.

19.5. Arto Oksasen kehittämästä havaintojen selailusovelluksesta on julkaistu uusi versio. Tuoreessa versiossa parannukset keskittyvät erityisesti kuvien selailuominaisuuksiin. Sovellus on ilmaiseksi ladattavissa Android-käyttöjärjestelmää ajaviin laitteisiin.

3.5. noin klo 23 paikkeilla nähtiin Keski-Suomessa poikkeuksellisen komea tulipallo. Tulipallo tallentui myös Mikkelin Ursan taivaskameraan (Kuva Aki Taavitsainen). Havaintoja ilmiöstä toivotaan tulipallolomakkeella. Tulipallon reitti on saatu mallinnettua.

Noin vuoden takaisesta Vesa Vauhkosen havainnosta on löytynyt maailman ensimmäiset valokuvat 168 vuotta sitten teoreettisesti ennustetusta halomuodosta. Vauhkosen kuvaama kaari on jatkoa suomalaisten viime vuosikymmenien menestyksekkäälle työlle uusien haloilmiöiden dokumentoinnissa. 

Kevään tullen valoisa aika lisääntyy ja olosuhteet erilaisten haloilmiöiden esiintymiselle ovat usein hyvät. Tänäkin vuonna huhtikuussa järjestetään erityinen Halohuhtikuu-niminen havaintokampanja. Sekä kuvallisia että kuvattomia havaintoja  kerätään halolomakkeelle.

Tähtiharrastuksen "superviikon" aikana 16.3.-22.3. Taivaanvahdissa rikottiin ennätykset revontulimyrskyn, tulipallon ja auringonpimennyksen vuoksi. Seitsemän päivän aikana havaintopalvelua hyödynsi 54 287 käyttäjää yhteensä 79 987 istuntoon. Yksittäisiä sivun katseluita kertyi 415 314. (Kuva Satu Juvonen)  

20.03. Huonolta näyttäneiden ennusteiden jälkeen säät suosivat osittaista auringonpimennystä ja suurimmassa osassa maata päästiin tapahtumaa ihailemaan vähintään ohuen pilviharson lävitse. Taivaanvahdissa pimennys on kruunannut mahtavan havaintoviikon. Kuva: Jani Poikela

18.3. iltataivaalla nähtiin upea, pitkäkestoinen tulipallo. Taivaanvahtiin on saapunut ilmiöstä yli 400 havaintoa. Havaintoja kappaleen lennosta vastaanotetaan tulipallolomakkeella. (Kuva Warkauden Kassiopeia)

17/18.3. yönä koko maassa (kartta) nähtiin poikkeuksellisen komeat revontulet. Revontulinäytelmä alkoi auringon laskusta ja jatkui auringon nousuu sisältäen useita alipurkauksia. Loimotus ulottui Helsingissäkin parhaimmillaan eteläiseen horisonttiin asti. (Kuva Jani Varpujärvi)

20.3. nähdään keskipäivällä osittainen auringonpimennys. Pimennystä ei pidä tarkkailla ilman turvallista suodinta (rakennusohje,filtterilasit). Havaintoja kerätään pimennyslomakkeella. Pilvien alle jääneet voivat valita otsikoksi "Pimennyksen maksimi pilvien takana". Kuvausvinkkejä 1 ja 2. (Kuva J. Mannermaa)

9.3. Auringonlaskun suunnassa loistava kirkas kohde on planeetta Venus. Korkealla etelätaivaalla puolestaan loistaa Jupiter. Asiasta on tullut ylläpidolle lukuisia ilmoituksia. Tähtitaivaalla juuri nyt näkyviä kohteita voi tunnistamaan myös Ursan tähtikartan avulla. (Kuva: Mikko Peussa)

24.2. Hieman ennen iltayhdeksää nähtiin Suomen yllä poikkeuksellisen kirkas tulipallo. Ilmiön nähneitä pyydetään jättämään havainto tulipallolomakkeella.

Torstaina 12.2. Taivaanvahti-palvelussa on muutaman tunnin huoltokatko. Järjestelmään tehdään pieniä muutoksia. Uutena ominaisuutena on luvassa mm. paljon kaivattu monen havaitsijan tuki havaintolomakkeille.

10.2. Komeetta C/2014 Q2 (Lovejoy) on edelleen kiikarikohde iltataivaalla.  Tapio Lahtinen ja Toni Veikkolainen tekivät komeetasta Taivaanvahdin ensihavainnot jo joulukuun lopulla. Kuvattomia havaintoja komeetasta kerätään, jos sisältönä on huolellinen kuvaus kohteesta tai muita tietoja, kuten kirkkausarvio.

25.12.2014 Mikkelissä ja 31.12.2014 Oulussa on havaittu talven ensimmäiset helmiäispilvet. Oulun kuvissa on II-tyypin helmiäisiä, joissa havaittavissa kirkkaita värejä. Nyt kannattaa muuallakin pitää silmät auki näiden varalta auringon nousun ja laskun aikaan. Oulun helmiäiset on kuvannut Marja Marttila.

Venäjän uuden Angara 5 -raketin laukaisu havaittiin aamulla 23.12. Suomen Sallasta. Rakettilaukaisupilven onnistui valokuvaamaan Antti Mikkola. Raskas Angara 5 -raketti vei ensilaukaisussaan Plesetskistä onnistuneesti hyötykuorman suoraan geostationaariselle radalle.  

14.12. illalla näkyi runsaasti geminidi-tähdenlentoja klo 21 jälkeen. Planeetta Venusta kirkkaammista meteoreista toivotaan havaintoja tulipallolomakkeella. Parven aktiivisuutta mittaa tähdenlentojen määrä tunnissa, josta voi kertoa aurinkokuntalomakkeella valiten kohteeksi meteoriparvi. (Kuva K. Autto)

30.10. Auringon pinnalla oli lokakuussa poikkeuksellisen komea auringonpilkku. Pilkku on nyt toisella puolen Aurinkoa, mutta se saattaa tehdä paluun. Aurinkon katseluun tarvitaan aina 14 DIN hitsaajanlasi tai aurinkohavainnointii tarkoitettu suojakalvo. (Kuva: Kari Kuure)

14./15.10.2014 nähtiin komeita revontulia Maamme etelärannikkoa myöten. Eteläisimmät havainnot revontulista saatiin Turun seudulta ja Helsingistä, pohjoisimmat Muoniosta. Kuva: Mikko Peussa.

25.9. Kuhmo-Oulu -linjalla nähtiin aamulla klo 6:15 paikkeilla poikkeuksellisen näyttävä tulipallo. Muualla maassa harvinaisuus jäi pilvien taakse. Lue Kalevan uutinen tulipallosta. Havaintoja ilmiöstä kerätään edelleen tulipallolomakkeella.

Komeetta C/2014 E2 (Jacques) on kiikareilla näkyvissä Joutsenen tähtikuviossa. Vaaleat yöt vaikeuttavat vielä havainnointia, mutta kohteen ikuistaminen onnistuu jo järjestelmäkameralla. (Kuva Rauno Päivinen)

19.4. Taivaanvahdin Pohjois-Suomen tulipallosta löytyi meteoriitteja.  Lisää aiheesta: Suomen tulipalloverkon ensimmäinen meteoriitti löytyi itärajan takaa (avaruus.fi), Suomalaisryhmä löysi meteoriitin Kuolan niemimaalta (HS), Suomalaiset löysivät harvinaisen avaruuskiven Kuolasta (YLE) Kuva: A.Aikkila

24.6. Itä- ja Keski-Suomessa esiintyi poikkeuksellisen hieno laaja-alainen halonäytelmä (kuva Ville Kuittinen). Mukana oli selvästi paljain silmin näkyneitä harvinaisia halomuotoja, kuten mm. sinijuova, Wegenerin ja Trickerin vasta-aurinkokaaret, ala-aurinkokaari ja Lowitzin kaaret.

10.6. Kesän ensimmäiset valaisevat yöpilvet havaittiin 8./9.6. ja 9./10.6. Mainittuina öinä yöpilvet olivat vielä himmeitä. Ensimmäisen havainnon teki Toni Veikkolainen Järvenpäässä.  Negativiisia havaintoja on tehty jo toukokuulta lähtien. (Kuva Juuso Nurmio)

30.5. Sasken Finlandin Taivaanvahti-sovelluksesta on nyt ladattavissa uusi versio Microsoftin kaupasta. Se antaa mahdollisuuden havaintojen ja kuvien lähetykseen suoraan kentältä. Saskenin ilmainen Taivaanvahti-ohjelma toimii Windows Phone Nokia/Microsoftin Lumia-puhelimissa.

19.5. Laaja ukkosrintama rymisti yli eteläisen Suomen. Ukkospilvien yhteydessä havaittiin voimakkaita tuulia, runsasta salamointia, rakeita ja poikkeuksellisen komeita pilvimuotoja. (Kuva Markus Lindblom)

14.5. Näyttävät haloilmiöt (Kuva Olli Hintikka) ovat herättäneet huomiota ympäri Suomea. Kirkkaiden perusmuotojen lisäksi joukossa on ollut myös harvinaisia halomuotoja kuten 120 asteen sivuauringot, sinijuova, harvinaisia vasta-aurinkokaaria sekä ala-aurinkokaari (esiintyvät vain Auringon vastapuolella).

27.4. Koivun siitepölyn aiheuttamat kehät ilmestyivät Etelä-Suomen taivaalle huhtikuun lopulla. Ensimmäisen havainnon teki Ismo Luukkonen Turussa jo 20.4. Laajemmin ja kirkkaammin kehät ilmestyivät näkyville 27.4. (Kuva Veikko Mäkelä)

19.4. Murmanskin ja Suomen Lapin taivailla on aamuyöllä noin klo 1.14 nähty huomattava tulipallo. Lisää havaintoja kaivataan tulipallolomakkeella. Ilmiöstä on saatu tallenteita autokameroilla Murmanskista, kuten tämä video. Lapista ilmiöstä on tehty useita kymmeniä havaintoja Taivaanvahtiin. 

Ursa ry  osallistui Spaceship -tapahtumaan omalla haasteella. Taivaanvahdin kisan voitti Sky Watchers-tiimin HTML5 -sovellus, joka tarjoaa laiteriippumattoman, yksinketaisen, tavan havainnon lähetykseen. Onnittelut Milja Asikaiselle, Eero Lehtoselle, Heikki Pulkkiselle, Enna Ranelle ja Antti Rantalalle!

8.4. Tampererelainen tähtiharrastaja Tapio Lahtinen tallensi eksoplaneetta Qatar 2b ylikulun emotähden editse. Eksoplaneetta on taivaankappale joka kiertää jotain muuta tähteä kuin Aurinkoa. Myös harrastajat voivat havaita näitä kohteita mittaamalla muutoksia emotähden valokäyrässä.

8.4. Taivaanvahtiin suoritettiin huoltotöitä klo 12-15 välillä. Järjestelmä oli muutosten aikana muutaman tunnin poissa käytöstä.

4.4. Ilmakehäjaoston perinteinen halohuhtikuu -havaintokampanja on taas alkanut. Havaintokampanjan tavoitteena on havainta kuukauden aikana näkyviä halomuotoja mahdollisimman kattavasti. (Kuva: Mauri Korpi)

24.3. Plesetskin kosmodromilta laukaistiin Suomen aikaa klo 00.53 Sojuz 2-1b-raketti, jonka hyötykuormana oli Glonass-M-navigointisatelliitti. Hieman ennen aamuviittä valaisevia yöpilviä muistuttava rakettilaukaisun pilvi havaittiin Suomessa mm. Helsingissä ja Vilppulassa.

Ursa ry  osallistuu Spaceship -tapahtumaan omalla haasteella. Tavoitteena on tehdä mobiilihavainnoinnista sujuvampaa. Kokoa tiimi ja tee sovellus havaintojen lähetykseen! Spaceship -tapahtumassa Tampereella vastataan 11.-13.4. myös NASAn Space Apps -haasteisiin.

10.3. maanantai-iltana nähtiin hieman ennen kahdeksaa kirkas tulipallo. Ilmiöstä on tullut runsaasti havaintoja Taivaanvahtiin. Jos näit kappaleen lennon, voit kirjata oman havaintosi tulipallolomakkeella. Itärajan yllä hajonnut tulipallo tallentui Voitto Pitkäsen ja Timo Kantolan kameroiden kuviin.

3.3. Tähtemme pinnalla on useita suuria pilkkuryhmiä. Mikäli pilkkujen alueella yhä tapahtuu hiukkaspurkauksia, voi lähipäivinä seurata uusia revontulinäytelmiä. Auringon turvalliseen tarkkailuun ja valokuvaukseen tarvitaan aurinkosuodin. Suotimen voi myös rakentaa itse. (Kuva Vesa Vauhkonen)

27.2.-28.2. suuri revontulimyrsky ulottui jopa Britteinsaarilla asti. Suomessa näky jäi lähes koko maassa pilvipeitteen taakse, mutta Savonlinna-Joensuu-akselilla nautittiin harvinaisen hienosta pohjanpalosta. Parhaan kuvasaaliin näytelmästä saivat Karri Pasanen, Satu Juvonen ja Kari Kuninkaanniemi. 

6.2. Suomalaisten tähtiharrastajien Arto Oksasen ja Petri Kehusmaan tänä aamuna löytämä kohde on varmistunut gammapurkauksen jälkihehkuksi. Kyseessä on vasta kolmas harrastajien löytämä jälkihehku. Edelliset kirjattiin eteläafrikkalaiselle Berto Monardille vuonna 2003 ja Oksaselle vuonna 2007.

2.2. Sunnuntaina klo 7.40 Etelä-Suomessa havaittiin voimakas välähdys pilvipeitteen läpi. Lohjan suunnalla oli selkeää, ja siellä havaitsijat näkivät itse tulipallon lennon. Kyseessä on ollut verraten kookkaan kappaleen putoaminen, josta toivotaan lisää havaintoja tulipallolomakkeella. (Kuva Esko Lyytinen)

26.1. Ison karhun tähdistön galaksissa M82 ("Sikarigalaksi") on havaittu kirkas supernova, jolle on annettu tunnus SN 2014J. Supernova (Kuva: Samuli Ikäheimo) saavutti maksimikirkkautensa (10.5 mag) 31.1.2014. 

Taivaanvahti-havaintopalvelussa oli huoltokatko tiistaina 28.1. klo 9-11. Samalla julkaistiin muutamia uusia ominaisuuksia järjestelmään. 

14.1. Talvipakkasten saavuttua haloilmiöitä on saatu ihastella ympäri Suomea. Tavanomaisten keinovalopilarien lisäksi tarjolla on ollut myös harvinaisuuksia kuten ellipsihaloja. Sauli Koski havaitsi Lapissa 15.1. huippukirkkaan ja Jari Luomanen Nokialla 13.1. kookkaan ellipsin. Kuva: Jaakko Kuivanen.

15.12. Taivaanvahdin sisältöä pääsee nyt selaamaa Kalle Vahlmanin kehittämällä upo-uudella Jolla-sovelluksella. SailfishOS-puhelimen omistajat voivat ladata ilmaisen ohjelman suoraan Jolla Storesta.

29.11. Etukäteen paljon julkisuutta saanut pyrstötähti ISON hajosi ja lopulta tuhoutui Auringon ohituksessa. Ohituksesta selvisi lyhytaikaisesti ytimen jäänne, joka kehitti kaasu- ja pölypyrstöä, muitta katosi sittemmin jäljettömiin. Kuva Nasa.

27.11. Menossa on laaja lentosotaharjoitus, jossa käytetyt soihdut aiheuttavat valoilmiöitä ympäri maata. Soihdut näkyvät yötaivaalla ryppäinä liikkuvia valoja. Soihtuja ammutaan lentokoneista harjoiteltaessa lämpöohjautuvien ohjusten torjuntaa. (Kuva Ilmavoimat)

26.11. Komeetta C/2013 R1 (Lovejoy) näkyy aamuyön taivaalla pitkälle vuoden 2014 puolelle. Se erottuu hyvissä olosuhteissa paljain silminkin, mutta on parhaimmillaan kiikarilla tai kaukoputkella. Lovejoy liikkuu kaukana Auringosta, joten se erottuu pimeällä yötaivaalla. Kuva: Toni Veikkolainen.