Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Vanhat julkaisut

Avaruus.fi foorumi oli torstai-iltana vikatilassa

Tähdet ja avaruus -lehden foorumi (www.avaruus.fi/foorumi) oli tiistai-iltana 29.6. pari tuntia vikatilassa. Ongelma on nyt ohi. Foorumi antoi kaikille sivulle saapujille tiedon, että käyttäjällä on "porttikielto", vaikka näin ei ollut. Jos foorumi ei näytä toimivan, tee pakotettu päivitys selaimeen (Ctrl ja r näppäimillä) tai tyhjennä selaimen välimuisti. Pahoittelemme häiriötä. 

Hieno revontulinäytelmä Etelä- ja Keski-Suomessa

21.4.-22.4. välisenä yönä havaittiin hieno myöhäisen kauden revontulinäytelmä lähinnä Keski- ja Etelä-Suomessa. "Aluksi oli sellainen rauhallinen kaari, mutta sitten yltyi melkoiseksi tulitukseksi!" kertoo Antero Ohranen Kyyjärveltä (kuva). "Minulle tämän vuoden näyttävimmät", kommentoi Jukka Kytömäki Mäntyharjulta. "Hetken aikaa oli nopeasti liikkuvat aallot zeniittiä kohden ja samaan aikaan läiskiä alempana."      

Halohuhtikuu tulee taas!

Ursan ilmakehäryhmä järjestää taas perinteisen Halohuhtikuu-havaintokampanjan. Huhtikuun aikana on tarkoitus tarkkailla taivasta halojen varalta tavallista intensiivisemmin. Halohuhtikuun edistymistä voi seurata seurantanäkymästä. Havainnot haloista raportoidaan Taivaanvahdin halolomakkeella. Kuva: Elle-Maria Peltomäki.

27.-28.3. Revontuliyöt

28.3. Auringon korona-aukosta virtaava hiukkasvuo näkyi revontulina Etelä-Suomea myöten. Revontuliaktiivisuuden odotetaan laskevan tulevina öinä. Revontulista kerätään havaintoja revontulilomakkeella. (Kuva Tuomo Arovainio)

Eläinratavalo näyttäytyy iltataivaalla

26.3. Aurinkokunnan tasossa olevan pölyn synnyttämä eläinratavalo on näyttäytynyt kuvaajille ajoittain jopa talvista Linnunrataa selvempänä. Kevätiltoina eläinratavalo on otollisessa asennossa horisonttiin nähden. Havainnot vaativat kuitenkin valosaasteettoman havaintopaikan. Mikko Ankelo kuvasi eläinratavalon Pyhärannassa 19.3.

Maanantai-iltana 20.3. tulipallo Ruotsin suunnalla

20.3. maanantaina klo 22.30 paikkeilla havaittiin kirkas tulipallo. Ilmiöstä on saatu Ruotsissa videoita, jotka Aftonbladet julkaisi sivuillaan. Jyväskylän Siriuksen Harri Kiiskinen julkaisi ilmiöstä all-sky-kameran kuvan Hankasalmelta (yllä) ja Jouni Raunio Tampereen Ursan kameralta videon. Suomesta käsin kohteen lento näkyi varsin matalalla horisontissa. Tulipallosta vastaanotetaan havaintoja tulipallolomakkeella

Venuksen sirppi ihastuttaa

18.3. Viime päivinä kuvaajat ovat ottaneet kohteeksi Venuksen ohuen sirpin, jonka vain 3,3 prosentin vaihe erottuu tarkasti Lasse Ekblomin otoksessa. Oheisessa laajakulmaisemmassa näkymässä Erkki Rauhala taltioi näkymän digijärkkärillä. Jukka Pöyry demonstroi, miten yllättävän hyvin Nikon Coolpix B700 -digipokkari kykenee pelkällä omalla optisella zoomillaan näyttämään planeetan sirpin.   

Toinen kotimainen havainto 1.-2.3. revontulimyrskystä

18.3. Revontulimestari Mikko Lönnbergillä on suorastaan aavemainen kyky olla paikalla, kun jotain tapahtuu. Maaliskuun kova revontulipurkaus 1./2.3. yöllä jäi Suomessa kokonaan pilvien taakse. Olli-Matti Selinin havainto Norjasta näytti jäävän kotimaisittain ainoaksi. Näin ei kuitenkaan käynyt. Skibotnissa ilmiötä kuvasi paitsi Selin, myös Lönnberg. "Matkaa tälle reissulle tuli 700 kilometriä", Lönnberg toteaa. 

Kansainvälinen avaruusasema ylitti Kuun

16.3. Antti Leppänen (Ursa, Etelä-Suomi) tallensi hyvin havainnollistavaan otokseen Kansainvälisen avaruusaseman Kuun ylityksen Helsingin taivaalta. Aseman sijainnit eri hetkillä näkyvät kuvassa yksittäisinä valotuksina muodostaen helminauhan kiertolaisemme poikki. Havaintovälineinä olivat digijärkkäri ja 300 mm teleobjektiivi. 

12.3. ihailtiin haloja

12.3. sunnuntai suosi ulkoilijaa kauniilla kevätsäillä ja monipuolisella halonäytelmällä. Erilaisia yläpilvihaloja nähtiiin kautta maan. Heikki Hautala ikuisti Nivalassa kattavan määrän päivän aikana näkyneitä sateenkaarimaisia halomuotoja.

4.-8.3. neljä revontulinäytelmää peräkkäin

Maaliskuu on alkanut revontulten merkeissä. "Rauhalliset kaaret syttyivät loimottamaan noin puolen tunnin ajaksi", Seija Ropponen (kuva) kommentoi viimeisintä 7./8.3. näytelmää Lapin ja Oulun läänien alueella. Ensimmäinen 4./5.3. näytös ulottui etelässä Turkuun (Matti Helin), 5./6.3. venyi Akaalle (Markku Ruonala) ja 6./7.3. Mäntsälän horisonttiin (Teppo Laitinen). Katso Antero Isolan kuvasaalis 5./6.3.  

Loppukevään komeetta Johnson pysyttelee vakaana

7.3. Timo Kantola (Ursa, Itä-Suomi) on seurannut toistaiseksi himmeää Johnsonia "Pysyy vakaana, ei räisky", Kantola kommentoi (kuva). Lyhyen ja selvän pyrstön komeetta on kuitenkin kehittänyt itselleen. Kevään ensimmäinen kiikarikomeetta Honda-Mrkos-Pajdusakova sen sijaan alkaa olla jo historiaa. Sen kirkkaus on vaipunut kaukoputkikohteeksi. Etelä-Suomen kosmologisen seuran Jorma Ryske julkaisi animaation himmenneestä kohteesta. 

Näkymä Tuulimyllygalaksiin Kirkkonummen yöstä

5.3. Olli Arkko julkaisi Taivaanvahdissa 22.2. Kirkkonummella kuvatun Messier 101 -galaksin. Tuulimyllygalaksi on noin 27 miljoonan valovuoden päässä meistä Ison karhun tähdistössä. Kyseessä on suurin piirtein oman Linnunratamme kokoinen suuri kierteisgalaksi. Taivaanvahtiin on raportoitu viime vuosina kaiken kaikkiaan 35 havaintoa M101-galaksista.  

Pohjanpalo näkyi seuraavana yönä Pohjois-Lapissakin

2.-3.3. välisenä yönä Pohjois-Lappikin sai pilvien väistyttyä osansa menossa olevan aktiivisuusjakson revontulista. Tämän tiedämme toistaiseksi neljän havaitsijan ansiosta. Näytelmän dokumentoivat Taivaanvahtiin Hánno Länsman (Inarissa), Antero Isola (Utsjoella), Olli-Matti Selin (Muoniossa) ja Sirpa Pursiainen (Enontekiössä). Pursiaisen kuva ohessa. Keski- ja Etelä-Suomi ovat pysytelleet laajan pilvipeitteen alla.  

Viimeinkin revontulia! ...mutta Norjassa

1.3. Lahden Ursan Olli-Matti Selin näyttää (kuva) mistä revontulet saa, nimittäin tällä kertaa Norjasta. Eilisestä kohonneesta revontuli-indeksistä ei ollut Suomessa pilvien alla juuri mitään hyötyä. Kaiken kaikkiaan helmikuu oli verraten heikko revontulikuukausi Taivaanvahdissa - pitkälti pilvien takia. Tammikuussa tehtiin ilahduttavan runsaasti havaintoja, jolta kaudelta ehkä näyttävin pohjanpalo oli Satu Juvosen timelapse 31.1.  

Honda-Mrkos-Pajdusakovalla selvempi pyrstö

1.3. Etääntyvä, himmeä kaukoputkikomeetta Honda-Mrkos-Pajdusakova on muutamissa viime aikojen kuvissa näyttänyt selvemmin pyrstöä. Ohituksen aikaan komeetan häntä oli hyvin vaatimaton. Kirkkonummen komeetan Jari Saukkonen sai 26.2. pyrstön paremmin esiin. Saukkosen nyt julkaistussa havainnossa on myös gif-animaatio kohteen liikkeestä."Ehdin kuvaamaan kahdeksan minuutin ruutua, kunnes lännestä lähestyvä pilvilautta päätti illan", hän kertoo.

Taipalsaaren yötaivas lyhyenä timelapse-videona

27.2. Etelä-Karjalan novan Roope Luukkainen kokeili Taipalsaaren yössä (26.2.-27.2.) timelapse-videon kuvausta. Tästä Luukkaisen laatima gif-animaatio saapui eilen Taivaanvahtiin. "Timelapsen tunnelma iskee ruudulta tajuntaan kyllä hienosti", kommentoi näkymää (havainnon omalla sivulla isolle klikattuna) Janne Kari. Kuvassa näkyy muassa Andromedan galaksi, meteoreja ja Linnunrata. 

Sunnuntai-illan tulipallo päätyi itärajan yli

26.2. Kello 19.38 Suomen yllä havaittiin näyttävä tulipallo. Taivaanvahtiin on saapunut yli 60 raporttia ilmiöstä. Tämänhetkisen karttatilanteen voit tarkistaa tästä linkistä. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen mallinnuksen mukaan ilmalennosta selvisi vain noin 160 grammaa meteoriittiainesta maanpinnalle asti. Vähäiset avaruuskivet putosivat Ulvinsalon luonnonpuiston kohdalla noin 5-10 kilometriä itärajan toiselle puolelle.   

Kourallinen havaintoja meteoroidista Länsi-Suomessa

25.2. Taivaanvahtiin saapui puoli tusinaa havaintoa noin kello 19.32 havaitusta pikkutulipallosta. Tapausta ei ole toistaiseksi mallinnettu. Ismo Leskelä oli Laitilassa parvekkeella testaamassa kamerakalustoa, kun kirkas meteori valottui sopivasti ruutuun (oheinen kuva). Useammassa havainnossa kuvaillaan kappaleen hajonneen lennon lopulla osiin, jotka hiipuivat.        

Tunnistamaton rariteetti Rovaniemen halonäytelmässä

25.2. Viime vuosina Pohjois-Suomesta on saatu pari kolme tutkimukselle erityisen arvokasta halonäytelmää talvikautta kohden. Marko Riikonen havaitsi Rovaniemellä poikkeuksellisen näytelmän viime marraskuun 28. päivänä. Sen klo 20 paikkeilla esiintyneestä vaiheesta on tänään julkaistu Taivaanvahdissa havainto, joka sisältää toistaiseksi selittämättömän halokaaren.     

Yksisarvisen Rosette järkkärillä ja kaukoputkella

25.2. Turun Ursan Jani Laasanen kokeili Yksisarvisen tähdistön klassikkosumun Rosetten kuvausta digijärkkärin ja 8-senttisen kaukoputken yhdistelmällä. "Antaa uskoa järkkärinkin mahdollisuuksiin kuvauskäytössä", kommentoi lopputulosta konkaritähtiharrastaja Aulis Somppi. Rosette on meistä noin 5 200 valovuoden päässä.   

Kevään planeettoja - Venus ja Mars

24.2. Pentti Arpalahti demoaa hienosti pikselitason Venuksella (kuvassa vasemmalla) millainen erilainen otos iltataivaan kirkkaasta planeetasta on tehtävissä. Planeettakuvauksen mestari Lasse Ekblom lähestyi Marsia (kuvassa oikealla) koostamalla kuvan peräti 90 000 ruudusta, mikä tuo yllättävän terävän näkymän. P.S. Tänä viikonloppuna Artjärven Tähtikalliolla on aurinkokuntatapaaminen!       

Suuressa Kuun halonäytelmässä merkittävä löytö

21.2. Tänään Taivaanvahtiin saapui Jari Luomasen raportti 10. helmikuuta näkyneestä upeasta Kuun halonäytelmästä. Näytelmä keskittyi kartalla selvästi Tampereen suunnalle, josta saatiin seitsemän havaintoa. Luomasen havainnon kuvasaalis sisältää "ylimääräisen" ja oletettavasti vaikeasti simuloitavan Lowitzin kaltaisen kaaren. Kyseessä voi olla erikoinen muunnos tunnetusta harvinaisuudesta tai mahdollisesti uusi halomuoto.   

Honda-Mrkos-Pajdusakova jatkaa vaatimattomana

18.2. Pyrstötähti Honda-Mrkos-Pajdusakovan esitys on yhä himmeä, mutta väistyvä Kuu alkaa sallia pidemmät valotukset, kuten Timo Kantolan (Ursa, Itä-Suomi) kuvassa yllä. Jyväskylän Siriuksen Harri Kiiskinen kuvasi kotipihaltaan kohdetta 17.2. Tampereen Ursan Jorma Mäntylä arvioi pyrstötähden kirkkaudeksi noin magnitudin 7. Honda-Mrkos-Pajdusakova on kevään kolmesta kiikarikomeetasta ensimmäinen, ja sen kirkkaus on ollut alta ennusteiden.    

Tampereen Ursan uusi CCD-kamera koki ensivalon

16.2. Tampereen Ursalla on uusi CCD-kamera. "Se on tarkoitettu lähinnä eksojahtiin, fotometriaan ja kaikkeen muuhunkin jännään kuten kuvailemaan pienempiä galakseja tai planetaarisia tähtien jäännöksiä", Jouni Raunio kertoo. Kuvassa on noin 1 300 valovuoden päässä sijaitseva Orionin suuri kaasusumu (M42) . "Tein pikaiset ensivalot ilman sen tarkempia fokusointeja tai filttereiden offset-arvoja ja siksi kuva on hieman pehmeä." 

Tiistai-illan 14.2. tulipallo lensi itärajan taakse

14.2. Tiistai-iltana klo 23.02 Itä- ja Kaakkois-Suomessa havaittiin kirkas tulipallo. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mukaan kappale päätyi Laatokan suunnalle, joten mallinnus on lopetettu hyödyttömänä. Ilmiöstä tuli Taivaanvahtiin runsaat kymmenkunta havaintoa. Oheisen kuvan tulipallosta sai Timo Kantola meteorikamera-asemallaan Pieksämäellä. 

Upeita helmiäispilviä Länsi-Suomessa ja Lapissa

13.2. Föhn-tuuli toi lämpimän ilman lisäksi poikkeuksellisen näyttäviä helmiäispilvilauttoja Suomen ylle. Taivaanvahtiin on saapunut useita kymmeniä havaintoja ilmiöstä. Heikki Mahlamäki seurasi ilmiötä Teuvalla (kuva). Marko Riikosen kuvissa näyttäytyy epätyypillisen paksuja ja Kari Auttolla dramaattisen erilaisia helmiäisiä. Mahdollisia yöllisiä Kuun helmiäisiä on Matti Helinin, Mikko Peussan ja Tiina Törmäsen kuvissa. 

Honda-Mrkos-Pajdusakova on alisuoriutuja

12.2. Kevään kolmesta kiikarikomeetosta ensimmäinen ei ole noussut odotetulle kirkkaudelle. Oma ongelmansa on koman leviäminen. "Lähellä maapalloa koma leviää aika laajalle ja heikentää pintakirkkautta", Veikko Mäkelä toteaa. Ohessa Etelä-Suomen kosmologisen seuran Jorma Ryskeen otos, jossa seuranta on ollut komeetassa. Lähiöinä Honda-Mrkos-Pajdusakova voi olla parhaimmillaan, mutta kirkas Kuukin osaltaan häiritsee havaintoja.    

Puolivarjopimennys näkyi osassa maata

11.2. Alustavien tietojen mukaan puolivarjopimennys on näkynyt ainakin joillain paikkakunnilla pääkaupunkiseudun, Sysmän ja Siilinjärven muodostamalla linjalla, joskin sielläkin esiintyi pilvisyyttä. "Valitettava pilvilautta lipui Kuun eteen juuri syvimmän hetken tultua", Matti Salo Keski-Uudenmaan Altairista kertoo. "Onneksi koko alku ja myös se syvin vaihe tuli nähtyä ja kuvattua" (kuva). Havaintoja voi lähettää pimennyslomakkeella

Nyt Taivaanvahti sopeutuu eri näytöille

9.2. Taivaanvahdista on julkaistu responsiivinen versio. Sivusto siis ensimmäistä kertaa skaalautuu erikokoisille näytöille, kuten esim. kapeisiin mobiilinäyttöihin ja tableteille. Responsiivisuuden toteutti Sasken Finland. Samassa yhteydessä suurennettiin Kuvien ja kertomusten näkymän sekä etusivun kommentoitujen kuvien kokoa. Mikäli huomaat toteutuksessa jollain selaimella vian, ota yhteyttä ylläpitoon: taivaanvahti (ät) ursa.fi.      

Kirkas tulipallo keskiviikkoaamuna Suomen yllä

8.2. Keskiviikkoaamuna noin klo 6.35 lentänyt merkittävä tulipallo on näkynyt lähes koko maan alueella. Taivaanvahtiin on saapunut ilmiöstä jo yli 140 silminnäkijäraporttia. Havaintoja otetaan vastaan tulipallolomakkeella. Kuvan yllä otti Ursan tulipallotyöryhmän jäsen Kari Kaila Oulussa. Ilmiön saivat valokuviin saman verkon kamera-asemilla myös Jari Tuukkanen, Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne sekä Tero Raita Sodankylässä.   

Ilmavoimat harjoittelee pimeälentoa

25.1. Ilmavoimien pimeälentoharjoitusten alku saattaa tuoda taivaalle lisää liikkuvia valoja. Lentotoiminta keskittyy viikoille 2-6. Harjoituksissa käytetyt soihdut ja heitteet saattavat näkyä liikkuvina valopalloina tai ilotulitusrakettimaisina ilmiöinä. Taivaanvahtiin ei kerätä havaintoja heitteistä, mutta ne voivat olla vaikuttava näky talviyössä. Kuva Ilmavoimat

Auringonlaskussa loistaa Venus

7.1. Viime päivinä on tullut useita kyselyitä auringonlaskun suunnalla loistavasta kirkkaasta valosta. Kyseessä on planeetta Venus, jonka rinnalta löytyy myös himmeämpi Mars. Planeettaparivaljakko säilyy iltataivaan kohteena koko lopputalven. Ajankohtaisiin kohteisiin on helppo tutustua Ursan tähtikartan kautta. Jos onnistuit saamaan kohteista kuvan, voit kirjatan havainnon aurinkokunta-lomakkeella. Kuva Mikko Koivisto

Näyttäviä helmiäispilviä uudenvuodenaattona

31.12. Uudenvuodenaattona heti auringonnousun jälkeen Suomessa havaittiin laajoilla alueilla helmiäispilviä. Huomiota herättivät erityisesti tyypin II vesijäästä muodostuvat helmiäispilvet, jotka hohtavat spektrin väreissä. Varsinkin auringonlaskun tienoilla nämä olivat erityisen kirkkaita ja näyttäviä (kuva: Mattias Aho).

Viron pitkäkestoinen tulipallo näkyi Suomen taivailla

25.12. Joulupäivän aamuyöllä havaittiin poikkeuksellisen pitkäkestoinen tulipallo. Kohteen valoisa sukellus maapallon ilmakehään kesti yli 20 sekuntia. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytinen arvioi kyseessä olleen jopa parin tonnin massainen kappale. Tulipallo lensi Etelä-Viron yllä leveysasteen 58 paikkeilla eli Tarton eteläpuolelta. Suuri meteoroidi joko palasi takaisin avaruuteen tai päätyi meteoriittina Venäjän puolelle. (Kuva Panu Lahtinen) 

Revontulia ennen joulua

20.12. Jouluaattoa edeltävinä päivinä nopea hiukkasvirta Auringosta levitti revontulet arktisten alueiden ylle. Suurimmassa osassa maata säät eivät suosineet ilmiön ihailua. Ajoittain raottuneen pilviverhon läpi saatiin kuitenkin pieniä revontulimaistiaisia aina Keski-Suomea myöten. Voit lähettää oman havaintosi revontulilomakkeella. Kuva Anssi Kaunismäki

Kirkastunut kvasaari iltataivaalla

Pegasuksen tähdistössä 8 miljardin valovuoden päässä sijaitseva kvasaari CTA 102 on kirkastunut normaalista 17 magnitudin tasosta noin 13 magnitudiin. Kohteesta kerätään havaintoja Syvä avaruus -lomakkeella Aktiivinen galaksi -kategoriaan. Kuva Teppo Laitinen.

Tulipallo aamulla 12.12.

12.12. Hieman klo 7 jälkeen nähtiin laajalla alueella Etelä-Suomessa kirkas tulipallo. Ilmiö kiinnitti monen töihin matkaavan huomion. Tapauksesta toivotaan havaintoja tulipallolomakkeella.

Kova pakkanen on otollinen jääsumuhaloille

11.12. nähtiin erityisesti pääkaupunkiseudulla kauniita jääsumuhalonäytelmiä. Napakka pakkassää suosii halojen näkymistä ja monissa laskettelurinteissä on käynnissä lumetus. Lumetuksesta syntyvät kidepilvet leviävät helposti helposti lähialueille aikaansaaden näyttäviä haloja. Kuva Tuire Suvitie

Kauden ensimmäiset helmiäispilvet nähtiin

4.12. ja 5.12. Helmiäispilvien esiintyminen alkaa tänä vuonna verraten varhain. Oulussa Raija Ollikainen havaitsi sunnuntaina ruskoa, joka on luultavasti liittynyt helmiäisten esiintymiseen. Maanantaina 5.12. Matti Helin ja Mikko Peussa valokuvasivat selviä helmiäispilviä Lounais-Suomessa ja Lasse Nurminen teki visuaalihavainnon samasta näytelmästä. Normaalit helmiäisten esiintymiskuukaudet ovat joulukuu, tammikuu ja helmikuu.   

Joulukuinen kangastus

3.12. Heikki Mahlamäki kuvasi Kaskisissa upean kangastuksen. Joulukuu on varsin epätyypillinen ajankohta näyttävälle merikangastukselle, jossa etäinen kohde kuten kuvan majakka ikäänkuin "nousee ilmaan" ja "peilautuu" alapuolelleen. Kuvan etualan linnut tuovat oman säväyksensä tunnelmaan.   

Näkymä 2 400 valovuoden päähän

1.12. Jyrki Haajanen (Ursa, Helsinki) julkaisi lokakuusta marraskuulle työstämänsä IC 1396:n. Kyse on emissiosumusta Kefeuksen tähdistössä, joka sijaitsee noin 2 400 valovuoden päässä meistä. Kohteen värinkäsittely on mielenkiintoinen. Kuva on 15 tunnin valotuksen tulosta (Canon 300 mm/F2,8 ja SBIG STF-8300M -kamera). 

Kernin kaari havaittiin Rovaniemellä

1.12. Marko Riikonen on julkaissut 12. marraskuuta Rovaniemellä Aurigon halonäytelmässä havaitun Kernin kaaren. Taivaanvahdissa on toistaiseksi yhdeksän havaintoa tästä hyvin harvinaisesta halomuodosta. Näytelmistä viisi on valokuvattu Auringolla. Havainnoista vanhin eli Marko Mikkilän Sotkamon 17. marraskuuta 2007 raportti oli maailman ensimmäinen valokuvin dokumentoitu Kern.    

Täysikuu kangasti Vihannissa

14.11. Tiedotusvälineissä runsaasti esillä ollut tavallista hieman lähempänä sijainnut täysikuu innosti kuvaajat liikkeelle. Erityisen upean ilmiön (ihan ns. "superkuusta" riippumatta) saalisti Mikko Silvola. Vihannissa täysikuu nousi voimakkaasti kangastuneena viipaloituen ilmakehän erilämpöisten kerrosten käsittelyssä kiinalaiseksi paperilyhdyksi.

Yhdysvaltalainen rakettivaihe näkyi Suomen taivaalla

11.11. illalla klo 23.28-23.35 eri puolilla Suomea nähtiin hitaasti pohjoiseen liikkuva valo, jolla oli pyrstö. Kyseessä oli Vandenbergin tukikohdasta Yhdysvalloista laukaistun satelliitin rakettivaihe, josta purkautui polttoainetta. Taivaanvahtiin tuli yöllä useita havaintoja tästä harvinaisesta kohteesta, joka valokuvattiin myös Ruotsista käsin. Tampereen Ursan tornin kuvassa erottuu kohteen liike. (Kuva E. Bruus, J. Raunio ja K. Kuure)   

Kittilässä raju halopäivä

5.11. Kittilässä esiintyi poikkeuksellisen näyttävä halonäytelmä, jonka Esa Palmi saalisti. Paikalliseksi jääneessä jääkidepilvessä oli nähtävissä Auringolla lukuisia harvinaisia halomuotoja upeasti kehittyneinä - muun muassa voimakas alavasta-aurinkokaari. (Kuva Esa Palmi)

18.10. Reikäpilviä Etelä-Suomessa

18.10. havaittiin useita reikäpilviä, ensin itäisellä Uudellamaalla puolenpäivän aikoihin ja myöhemmin auringonlaskun tienoillla klo 18 Lahden seudulla. Kuva: Carita Uronen.

13.10. Nopea aurinkotuuli nosti revontulet

17.10. torstaina 13.10. nähtiin revontulia monin paikoin länsirannikkoa ja Pohjois-Suomea. Muu osa maata jäi sankan pilvien alle. Myös 17/18.10. on jälleen kohonnut revontulten mahdollisuus, mikäli pilviverho raottuu. Kuva Satu Rajamäki

Pirkanmaan 29.9. pamauksesta välähdyshavaintoja?

8.10. Tulipallotyöryhmä tutkii päivällä 29.9 Pirkanmaalla kuultua pamausta päivätulipallon aiheuttamana. Tapauksesta toivotaan välähdys- ja äänihavaintoja tulipallolomakkeella. Jos mahdollista, ota maisemakuva välähdyksen havaintopaikaltasi, merkitse välähdyskohta ja tarkista kartasta ilmansuunta, jolla kohde oli. Äänihavaintoihin voi arvioida suuntaa, kestoa ja äänen luonnetta. Kaikki havainnot tapauksesta ovat arvokkaita. Kuva Timo Kantola

Kuun puolivarjopimennys 16.9.

17.9. Kuun puolivarjopimennys 16.9. jäi osassa maata pilvien alle, mutta sää suosi erityisesti länsirannikkoa. Puolivarjopimennys näkyi Kuun kiekon lievänä tummenemisena ja tulee parhaiten esiin valokuvallisissa havainnoissa. Vuonna 2017 nähdään kuun puolivarjopimennys aamuyöllä 17.2. ja osittainen kuunpimennys illalla 7.8. Kuva Laura Vuoksenmaa

2-4.9. oli kohonnut mahdollisuus revontulille

4.9. Nopean hiukkasvirta Auringosta kasvatti revontulten todennäköisyyttä aina Etelä-Suomea myöten. Sade- ja pilvialueet haittasivat monin paikoin revontulten havainnointia. Kuva Taisto Niskanen

Revontulikausi avattu Etelä-Suomea myöten

23/24.8. Välisenä yönä maan magneettikenttä kääntyi revontulille suotuisaan asentoon. Vaikka sumupilvi haittasikin monin paikoin havainnointia, voitiin revontulia ihailla aina pääkaupunkiseutua myöten. Kuva Emma Bruus

Perseidit huipentuivat aamuöinä 11.8. ja 12.8.

Meteoriparven huippua tarkkailtiin vaihtelevassa säässä ympäri Suomea. Tähdenlentoja odotettiin esiintyvän eniten aamuyöllä 11.8. ja 12.8.. Yksittäisiä parven meteoreja voi näkyä vielä maksimin jälkeenkin elokuun 24. päivään saakka. Tulipalloja voi vangita kuvaan pitkillä valotusajoilla (tulipallolomake) tai havaita laskemalla perseidien määrää havaintojaksolla (aurinkokuntalomake, kohde Meteoriparvi, nimeksi Perseidit). Kuva Samuli Ikäheimo

Loppukesä on valaisevien yöpilvien aikaa

5.7. Heinäkuun loppu on parasta aikaa valaisevien yöpivien bongailuun. Valaisevat yöpilvet ovat rihmamaisia, sinertäviä pilviä usein pohjoishorisontin suunnalla. Nämä suviyön vaaleat raidat lipuvat tavallisista pilvistä poiketen yli 80 km korkeudessa. Otollisin havaintoaika on keskiyön tuntumassa (lisää havainto-ohjeita). Kuva Matti Helin

Komea halopäivä Kuusamossa

16.6. Kuusamon ja Kajaanin alueella päästiin ihailemaan poikkeuksellisen näyttävää halonäytelmää, johon liittyi myös lukuisia harvinaisia halomuotoja. Komeus tallentui Juha Pölläsen, Heikki Ketolan, Voitto Pitkäsen ja Mikko Silvolan havaintoihin. Kuva Voitto Pitkänen

Kirkas tulipallo 11/12.5.

Keskiyön paikkeilla vuorokauden 11/12.5. vaihtuessa nähtiin eteläisessä Suomessa poikkeuksellisen kirkas tulipallo. Jos näit tulipallon, pyydämme että kirjaat oman havainnon  tulipallolomakkeella.

Merkuriuksen ylikulku 9.5.

Taivaanvahtiin kerätään havaintoja Merkuriuksen ylikulusta aurinkokunta-lomakkeella. Kohteeksi valitaan Merkuriuksen ylikulku. Ylikulkua seurattiin onnistuneesti koko maassa. Kaunis sää suosi paikallisyhdistysten järjestämiä tähtinäytöksiä, joissa kävi runsaasti väkeä. Kuva Jari Kankaanpään

Koivun siitepölykausi alkoi

2.5. nähtiin ensimmäiset koivun siitepölyn aiheuttamat kehät Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, seuraavana päivänä myös pääkaupunkiseudulla. Kehät olivat melko himmeitä ja hiukan diffuuseja, mutta silti selvästi näkyviä. Oheisen kuvan otti Veikko Mäkelä 3.5. Helsingissä.

Vuoden ensimmäiset siitepölykehät nähtiin jo maalis-huhtikuun vaihteessa ja silloin aiheuttajana oli mitä ilmeisimmin lepän siitepöly.

Tulipallon vähäiset jäänteet Leivonmäen suunnalle

24.4. klo 00.13 havaittiin lähinnä Oulun eteläpuolisen Suomen alueella huomattavan kirkas tulipallo. Kappale paloi lähes täydellisesti ilmakehässä. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mukaan vähäiset jäänteet meteoroidista päätyivät Leivonmäen itäpuolelle. Mallinnuksessa maahan asti selvinnyt massa on vain parinkymmenen gramman luokkaa. Mika Sairanen raportoi videon tulipallon putoamisesta. (Kuva Aki Taavitsainen

Raekuurot iskivät Etelä- ja Länsi-Suomeen

Viikonloppuna 22.-24.4. satoi monin paikoin eteläisessä ja läntisessä Suomessa runsaita raekuuroja.  Kooltaan rakeet olivat muutaman millin, maksimissaan 8 millin kokoisia lumirakeita. Oheisen kuvan otti Mikko Peussa 22.4. Raisiossa. 

12.-14.4. Revontulet

Huhtikuun 12.-14. välillä oli kohonnut mahdollisuus revontulien näkymiselle koko maassa. 12.4. päivän iltana revontuliaktiivisuutta oli havaittavissa Helsinkiä myöten. Vaikka horisontti vihersi koko maassa, jäi revontulten tanssi jälleen pääosin maan pohjoisempien osien iloksi. Seija Ropponen ikuisti näytelmän alun kuviin Kuusamossa.

Lähiohittajakomeetta nousi Suomen taivaalle

12.4. Maaliskuussa Maan läheltä kulkenut komeetta 252P/LINEAR nousi huhtikuun alussa lopulta Suomen aamutaivaalle. Parhaimmillaan komeetan pää on näyttäytynyt jopa paljain silmin noin 5,5 magnitudin kohteena.  Komeetan korkeus horisontista kasvaa ja se on näkyvissä yhä aiemmin yöllä. Samalla sen kirkkaus kuitenkin pienenee verkalleen.  Oheisen kuvan otti Jorma Ryske 12. huhtikuuta.

Erikoinen kaari piiloutui revontulinäytelmän reunalle

7.-8.4. SAR-kaareksi tai sen sukulaisilmiöksi tulkittu kohde näyttäytyi Suomen yötaivaalla. Ilmiön vakaata punaista revontulikaarta muistuttava olemus sai tukea Artjärven Tähtikallion videosta (M. Takala, L. Kangas). Kohde oli hämäävästi välillä tavanomaisten revontulten vierellä ja välillä niiden peittämänä, mikä ei ole tyypillistä vakaalle punaiselle revontulikaarelle. Oheinen kuva Kari Kuninkaanniemi

Zeniitti 2/2016 - havaintoja ja tulevia tapahtumia

5.4. Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti 2/2016 on ilmestynyt. Tarjolla mm. katsaus Catalina-komeetan talvikauden havaintoihin ja artikkeli Kuun Hyginus-kraatterista. Tulevista taivaan tapahtumista esitellään mm. Merkuriuksen ylikulkua 9.5.2016 sekä Hyadien tähtien peittymistä Kuun taakse 10./11.4. Podcastissa tähtikuvaaja Jari Saukkosen haastattelu.  (Kuva: Timo Kantola 10.12.2015).

Haloja tarkkaillaan huhtikuussa

31.3. Ursan ilmakehän optisten ilmiöiden ryhmän perinteinen Halohuhtikuu-tempaus järjestetään taas. Tarkoituksena on huhtikuun ajan tehostetusti havaita ja kuvata näkyviä haloilmiöitä. Huhtikuu onkin tilastollisisti yksi parhaimmista halokuukausista. Havainnot raportoidaan Taivaanvahdin halolomakkeella.  Oheisen haloilmiön kuvasi Anita Raunio Espoossa 29.3.

 

Baltian tulipallo näkyi Etelä-Suomen taivailla

28.3. klo 21.45 havaittiin kirkas tulipallo. Suomen ja Ruotsin meteorikameroiden kuvien ja mallinnuksen perusteella kappale paloi suurelta osin loppuun Viron yllä. Mahdolliset meteoriitit päätyivät melko todennäköisesti Itämereen. On mahdollisuuksien rajoissa, että joitain siruja on selvinnyt Viron Saarenmaalle. Oheisessa Samuli Vuorisen Helsingin kuvassa tulipallo piirtää pudotessaan rajun kirkkaan ja lieriömäisen leveän vanan taivaalle. 

Kirkas tulipallo Suomen yllä sunnuntai-iltana

27.3. Taivaanvahtiin on saapunut runsaat sata havaintoa sunnuntai-iltana kello 22.36 nähdystä hienosta tulipallosta. Ilmiö näkyi laajalti Etelä- ja Keski-Suomen taivailla ja taltioitui myös useilla kamara-asemilla. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen alustavan mallinnuksen mukaan kappaleesta selvisi noin 200-grammainen pikkumeteoriitti noin 20 kilometriä Kuusankoskelta luoteeseen. Arvio tulee myöhemmin tarkentumaan.  

Galaksi M101 Kirkkonummen yössä

Kirkkonummen komeetan Jari Saukkonen on taltioinut hienon näkymän 21 miljoonan valovuoden päässä sijiaitsevaan Messierin galaksiin numero 101, joka tunnetaan myös Kärrynpyörägalaksina (Pinwheel galaxy). "M101 päätyi tähtäimeen, sillä se oli taivaallani mahdollisimman kaukana Kuusta ja näkyvissä lähes koko yön", Saukkonen kertoo. "Keräsin kahtena yönä yhteensä 9,5 tuntia valotusta tästä komeasta spiraaligalaksista, ja lopputulos yllätti."

Poikkeuksellinen Kuun halo Oulun seudulla

22.3. illalla Oulu ympäryskuntineen koki epätavallisen hienon Kuun halonäytelmän. Havaintoja Oulusta, Oulunsalosta, Kempeleestä ja Muhoksesta on tullut jo runsaat parisenkymmentä Taivaanvahtiin. Silmiinpistävin piirre olivat kirkkaat ja värikkäät sivukuut. Valtakunnallisen Ursan Jarmo Leskisen havainnossa on toistaiseksi monipuolisin halomuotosaalis, johon lukeutuu mm. Kuulla yläpilvissä nähtynä hyvin harvinainen rengasmainen Lowitzin kaari.

Yhden yön revontulimyrsky animoituna

15.-16.3. replay. Viikon takainen revontulinäytelmä nähtynä Muoniosta käsin herää eloon Satu Juvosen havainnossa. Juvonen vyöryttää esiin Taivaanvahdin historian hienoimpia revontulianimaatioita, joista ohessa esimerkki. "Lapin reissun toiveena oli, että jos jonkunmoiset tulet näkisin", Juvonen toteaa. Edelliseltä yöltä Kittilässä on nyt julkaistu myös Mikko Lönnbergin havainto.

Kuu ja Jupiter lähekkäin

19.-23.3. Kuu on viime päivinä sijainnut kirkkaan jättiläisplaneetta Jupiterin luona. Parhaimmillaan konjunktio oli tänään 22.3. aamuyöllä. Petteri Lyytisen Viron Alliku külasta otetussa kuvassa näkyy kuinka Kuu lähestyi Jupiteria kolme päivää sitten. Oheisessa valtakunnallisen Ursan Vesa Vauhkosen yhdistelmäkuvassa erottuu neljä Jupiterin ja yksi maapallon kuu. Emma Wälimäki tavoitti Jupiterin ja Kuun laskemassa Tampereen horisonttiin. 

Halokevät alkoi kirkkailla 22° renkailla

19.3.-21.3. keväisiä halojen kannalta parempilaatuisia yläpilviä on saapunut viime päivinä Suomen ylle. Tämä on tuonut kirkkaita ja laajoilla alueilla näkyneitä 22° renkaita, kuten oheinen Vaasan Andromedan Marko Takalan 19.3. Auringolla havaitsema. Katso myös Mikko Lönnbergin kompakti ja kirkas Kuun 22° rengas 20.3. Porissa sekä aiemmin samana päivänä Sofia Kuuselan Maalahdella Auringon ympärillä taltioima näkymä

Näyttävä tulipallo sunnuntai-iltana 20.3.

20.3. klo 21.22 havaittiin tulipallo lähinnä Etelä-Suomen keskiosissa. Ainakin neljä Ursan tulipallotyöryhmän kamera-asemaa on taltioinut lennon. Yksi niistä on oheinen kuva Mika Järviseltä. Joutsasta nähtynä meteori lävisti Kuun ympärillä näkyneen 22° renkaan. Toinen kuva on Mikkelin Ursan Aki Taavitsaiselta. Esko Lyytisen alustavan mallinnuksen mukaan kappaleen ilmakehän läpilennosta selvisi vain melko pieni siru Mikkelin suunnalle. 

Kaksi PANSTARRS-komeettaa animoituna

19.3. Valtakunnallisen Ursan Timo Kantola (kuva) Pieksämäellä ja Etelä-Suomen kosmologisen seuran Jorma Ryske Helsingissä ovat animoineet pyrstötähden C/2014 S2 (PANSTARRS) liikettä. Himmeä kaukoputkikomeetta on tällä hetkellä Lohikäärmeen tähdistössä. Jyväskylän Siriuksen Harri Kiiskinen onnistui kuvaamaaan P/2016 BA14 -koodilla nimetyn PANSTARRS-komeetan, joka on tekemässä lähintä tunnettua komeettaohitusta maapallosta 246 vuoteen.

Monipuolisen havaintoannin kuutamoyö

18.3.-19.3. yönä eri puolilla Suomea havaittiin pieni revontulinäytelmä (kuva Kimmo Kantola) ja kolme kirkasta tähdenlentoa, jotka esiintyivät klo 21.35, 23.20 ja 00.37 paikkeilla. Ei vaikuta siltä, että mikään niistä oli merkittävä pudottajana. Osa havainnoista on syvän taivaan ja osa aurinkokunnan kohteista. Revontulista hälytti ensimmäisenä Taivaanvahtiin Joni Alavesa Keminmaalta. Toistaiseksi paras meteorikuva on Esko Lyytiseltä.   

Törmäystuhoja kiertolaisen pinnalla

17.3. Kuopion Saturnuksen Ville Miettinen kuvasi Kuun kraattereita. Kuva on otettu Kuopion Huuhanmäen tähtitornilla, joka on heräillyt sekä havainto- että tähtinäytöstoimintaan parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Maan kalpeasta kiertolaisesta on maaliskuun aikana tehty noin 50 havaintoa Taivaanvahtiin. Yhdessä niistä Juha Ojanperä havaitsi ilmeisesti parin vuorenhuipun valaistumisen kirkkaina täplinä muutoin pimeän alueen keskellä.       

Revontulia etelärannikolle asti

16.-17.3. nähtiin jo toisena yönä peräkkäin laaja-alainen pohjanpalo. Tällä kertaa pilvet suostuivat väistymään lounaisen Suomen yltä. "Aluksi oli himmeä kaari, mutta sitten voimistui näyttäväksi näytelmäksi", Antero Ohranen kuvailee näkyä Kyyjärvellä (kuva). Ensimmäisenä keskiviikon ja torstain välisestä pohjapalosta Taivaanvahtiin raportoi Markku Siljama Mäntyharjulta. Toistaiseksi eteläisin havainto on Pentti Arpalahdelta Helsingistä

Revontulinäytelmä lähes koko maassa

15.-16.3. havaittiin revontulia miltei koko Suomen alueella, kuten kartta havainnoista osoittaa. Lähinnä rannikon suuria kaupunkeja oli pilvien peittäminä, kuten Helsinki, Turku ja Oulu. Toistaiseksi eteläisin havainto on Tuusulasta Juho Kinnuselta. Ensimmäisenä näytelmästä Taivaanvahtiin raportoi Juho Pöllänen Kajaanista. Oheinen kuva on Rovaniemeltä, jossa Turun Ursan Aarni Lehto seurasi taivaanilmiötä.    

Näyttävä Kelvin-Helmholtz-pilvi

15.3. Jarmo Leskinen huomasi Kempeleen taivaalta epätavallisen hienon Kelvin-Helmholtz-pilven. Suurin osa Taivaanvahdin Kelvin-Helmholtz-tunnistuksista on tehty etäällä olevista ja verraten heikosti muodostuneista KH-pilvistä. Leskisen havainnon tapauksessa Kelvin-Helmholtz-koukut ovat tyylipuhtaita ja koko muodostelma vaikuttavan erikoinen. 

Länsi-Suomessa hieno pohjanpalo

11.-12.3. riittävän selkeää revontulihavaintoihin oli lähinnä Länsi-Suomessa (ks. kartta havainnoista). Revontulinäytelmän maksimihetket toivat taivaalle muun muassa upeasti yläosastaan punaisia muotoja, kuten oheisessa Kimmo Kantolan kuvassa. Taivaanvahtiin viime perjantain ja lauantain välisen yön näytelmästä on saapunut kymmenkunta havaintoa. Ensimmäisenä ilmiöstä raportoi Antti Rinne Lapualta, joka kokosi illan kuvistaan animaation

Pyrstötähti Catalina on yhä kuvauskohde

Timo Kantola kuvasi komeetta Catalinaa maaliskuun 12. päivän iltana Pieksämäellä. Oheisessa animaatiossa erottuu kauniisti pitkähkö pyrstö ja komeetan liike tähtitaivasta vasten. Pyrstötähdestä C/2013 US10 (Catalina) on tehty jo 99 havaintoa Taivaanvahtiin. Kyseessä on alun perin miljoonia vuosia kestävällä kiertoradalla ollut Oortin pilven komeetta, joka tulee karkaamaan Auringon vetovoiman piiristä. 

Aurinko pimeni Tyynenmeren suunnalla

Tyynenmeren suunnalla koettiin tänään aamuyöstä täydellinen auringonpimennys. Indonesian lähivaltioissa, kuten Thaimaassa, pimennys oli osittainen. Thaimaan Phuketissa tapahtumaa seurasi Pekka Oilinki, joka ensimmäisenä julkaisi kuviaan Taivaanvahdissa. Täydellisyysvyöhykkeellä suomalaisista oli ainakin kokenut pimennysmetsästäjä Janne Pyykkö, joka onnistui näkemään ilmiön paksuhkojen yläpilvien läpi.    

Ajokoirien kuuluisa galaksi

Tero Turunen valotti Kankaanpään yössä Pyörregalaksia (M51). "Kuunvalo ja ajoittainen hento pilvisyys tekivät prosessoinnista melko haastavan tehtävän, mutta 14 tunnin kokonaisvalotusaika pelasti paljon", Turunen toteaa. Tulos on upea näky 23 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevaan syvän taivaan klassikkokohteeseen.   

Kernin kaaresta mahdollinen visuaalihavainto

29.2. Klaukkalassa nähtiin tänään paikallinen ja lyhytkestoinen mutta erityisen näyttävä halonäytelmä. Huippuharvinainen Kernin kaari mahdollisesti erottui hyvin heikosti paljain silmin Auringolla. Marko Pekkola ja Emma Bruus saivat valokuvattua ja havaittua myös suuren joukon muita harvinaisia halomuotoja.

Sentinel-3 satelliitin laukaisu havaittiin Suomessa

17.2. Euroopan avaruusjärjestön Copernicus-ohjelman kaukokartoitussatelliitti Sentinel-3 laukaistiin eilen klo 19.57 Suomen aikaa Plesetskin kosmodromilta. Jukka Brusila (kuva) onnistui havaitsemaan laukaisun Sodankylässä, Joni Virtanen Kokkolassa, Heikki Annala Iissä, Antero Isola Utsjoella sekä Mari Pulska Savukoskella.

Tiistai-illan revontulet näkyivät lähes koko maassa

16.2. illan revontulinäytelmästä on saapunut havaintoja lähes koko Suomen alueelta. Lähinnä itäisimmässä Suomessa oli alueita, joilla pilvet estivät täysin näkyvyyden ilmiöön. Näytelmä oli hieno etenkin Pohjois-Suomessa (oheinen kuva Esa Palmilta Kittilästä) ja toisaalta Keski-Suomen leveysasteilla (esim. Vesa Vauhkosen näkymä). Ensimmäisenä revontulista hälytti Juho Pöllänen Kajaanista jo klo 18.16.    

Klassikkosumun loistoa

15.2. Tiistain ja keskiviikon tienoille luvatut selkeän sään aukot herättävät odotuksia yötaivaan kuvaajissa. Pitkistä pilvijaksoista huolimattu Taivaanvahtiin on saapunut viime aikoina kohtuullinen otos syvän taivaan ja aurinkokunnan kuvia. Alkuvuoden vaikuttavimpiin otoksiin lukeutuu oheinen PixInsight-kuvankäsittelyn mestarin Samuli Vuorisen Orionin kaasumu (josta ohessa näkyy kuvan keskialue).  

Poikkeuksellisen kova halotalvi Rovaniemellä

Marko Riikonen, Jarmo Moilanen, Marko Mikkilä ja ranskalainen tutkija Nicholas Lefaudeux ovat tänä talvena ottaneet kaiken irti Rovaniemen huippuolosuhteista. Eri kokoonpanoilla he ovat metsästäneet lampulla aikaansaatuja halonäytelmiä jääsumussa. Saaliiseen lukeutuu kolme aiemmin tuntematonta haloa, jotka valokuvattiin 16. joulukuuta ja 6. tammikuuta. Kuun halonäytelmän perinne-estetiikkaa edustaa oheinen 20.1. pyramidinäytelmä.        

Ruskosäteet Turussa ja kommentit uudistuksesta

13.2. Mikko Peussa ja Paula Mattila havaitsivat iltapäivällä Turussa komeat ruskosäteet. Ensin mainittu havainto on yksi niistä, joihin on saapunut myös kommentteja Taivaanvahdin torstaina julkaistusta uudesta versiosta. Mikko Peussan havainnon kommenttikenttää voi nyt hänen luvallaan käyttää uudistukseen liittyvään palautteeseen ja kysymyksiin. (Kuva Mikko Peussa)

Uusi versio Taivaanvahdista on käytössä

Tänään 11.2. Taivaanvahtiin on tehty laaja päivitys. Uusi versio sisältää parannuksia muun muassa etusivuun, suorituskykyyn, hakutoimintoihin ja käyttöliittymään. Pyydämme käyttäjiä raportoimaan mahdolliset päivityksen jälkeiset poikkeamat sähköpostitse osoitteeseen taivaanvahti(ät)ursa.fi. Jos sivusto näyttää rikkinäiseltä, tietokoneesi välimuistissa on vielä vanhoja tyylitiedostoja - paina ctrl pohjassa näppäintä "F5". (Kuva Matti Helin)

Lönnbergin kuvien revontulimuodot

Mikko Lönnberg kuvasi tammikuussa erikoisia ja kirkkaita revontulimuotoja. Näihin kuuluivat oheinen alareunaltaan vaaleanpunainen, komeasti kehittynyt pohjanpalopyörre 21.1. Muoniossa ja Kittilässä taltioitu juomuinen vyö 19.1. Helmikuun alussa kirkkaaseen revontulinäytelmään riitti Porin leveysaste.

Helmiäispilviä näkyi eri puolilla Suomea

Maamme yllä havaittiin helmiäispilviä useina päivinä 28.1.-6.2. Ketjun ensimmäiset havainnot teki Inarista käsin Satu Juvonen. Erityisen hieno oli Juvosen 29.1. valokuvaama näytelmä, jossa oli mukana sekä happo- että vesijäätyyppisiä helmiäispilviä (kuva).

Kääpiönova ensin Jari Saukkosella

Perseuksessa havaittiin uusi kääpiönova 16. tammikuuta ASAS-SN-kartoituksessa. Suomalainen tähtiharrastaja Jari Saukkonen oli ehtinyt kuvata saman kohteen Kirkkonummella jo kaksi päivää aiemmin, mutta ei tuolloin vielä raportoinut ilmiötä. Katsomalla oheisen kuvan oikean alakulman seutua voit huomata gif-animaatiossa ilmestyvän ja katoavan tähden.   

Merkittävän kirkas tulipallo

23.1. Lauantai-iltana klo 20.12 taivasta valaisi epätavallisen kirkas tulipallo. Toistaiseksi suurin osa havainnoista on Etelä-Suomen tapahtumahetkellä vähemmän pilvisiltä alueilta, kuten Tampereen, Lahden ja Helsingin välimaastosta. Jos näit ilmiön, pyydämme kirjaamaan siitä havainnon tulipallolomakkeella.

Erikoinen punainen nauha varmistui SAR-kaareksi

22.1. Tähdet ja avaruus -lehdessä julkaistiin artikkeli, jossa varmistettiin marraskuussa havaitun erikoisen revontulinauhan tunnistus. Kyseessä oli vakaa punainen revontulikaari (SAR-kaari). Ilmiön onnistui dokumentoimaan Taivaanvahtiin 11 havaitsijaa. Ensimmäisen raportin teki Mauri Korpi (kuva).     

Halopilarit piirsivät taivaalle kartan

15.1. Keinovalopilarit ovat talvisin varsin tavallinen ilmiö Suomessa. Mia Heikkilä havaitsi ja kuvasi kuitenkin Eurassa jotain erityisen poikkeuksellista, sillä halopilarit muodostivat taivaalle erittäin selvän paikkakunnan kartan. Havainto on lajissaan ainutlaatuinen.

Tähdenlentojen ja revontulten yö

14.-15.12. Pilvien peittämää Itä-Suomea ja pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koettiin hieno revontulinäytelmä. Samana yönä oli geminidien tähdenlentoparven maksimi. Siirryttäessä aamuyön puolelle meteoriparven säteilypiste nousi ihanteellisen korkealle ja geminidejä näkyi runsaasti.     

Kiikarikomeetta kipuaa pohjoiseen

Aiemmin eteläisellä taivaanpuoliskolla liikkunut kiikarikomeetta C/2013 US10 (Catalina) on viimeinkin havaittavissa Suomessa. Ensisijaisesti komeetasta pyydetään kuvallisia havaintoja. Myös kuvattomia havaintoja otetaan vastaan, jos niihin on liitetty riittävä havaintokertomus. Kuva: Tapio Lahtinen

Hämärätulipallo

2.11. eteläisen Suomen yllä nähtiin kirkas tulipallo hämärätaivaalla kello 17.40 paikkeilla. Tapauksesta kerätään havaintoja tulipallolomakkeella.

Ma/ti yönä mahdollisuus revontulille

1.11. Maanantain ja tiistain välisenä yönä 3/4.11. on hyvä mahdollisuus revontulille myös eteläisessä Suomessa. Ennisteet ovat aina epävarmoja, eikä säätäkään voi luvata, mutta illalla kannattaa seurata tilannetta. Revontulihavainnot voi ilmoittaa revontulilomakkeella. (kuva: Joni Alavesa)

Iltatulipallo tiputti pikkukiviä merelle

26.10. Noin klo 17:40 näkyi eteläisen Suomen yllä kirkas tulipallo. Kappale saattoi pudottaa meteoriitin Suomenlahdelle. Tulipallo tallentui myös Espoossa Panu Lahtisen taivaskameran kuvaan. Tapauksesta kerätään edelleen havaintoja tulipallolomakkeella.

Venus, Jupiter ja Mars loistavat aamutaivaalla

24.10. aamuvirkkuja on ilahduttanut kolmen planeetan kohtaaminen auringon nousussa. Jupiter, Venus ja Mars näkyvät taivaalla vierekkäin. Mainittujen planeettojen ohella aamutaivaalla näkyy myös Merkurius ja Kuu on kierrollaan vieraillut planeettojen luona. Syksyn kohtaamisista kerätään kuvallisia havaintoja aurinkokunta-lomakkeella.

Ruotsin suunnalla iso räjähtävä tulipallo

Ruotsissa 23.10. klo 1958 näkynyt suuri tulipallo havaittiin myös Suomen länsirannikolta käsin. Taivaanvahtiin on saapunut noin 30 raporttia tapahtumasta. Ilmiö havaittiin myös Norjassa ja Tanskassa. Arvioitu putoamisalue on Ruotsin rannikon tuntumassa muutaman kymmenen kilometrin päässä Tukholmasta. 

Kirkkaita tulipalloja

12.10. nähtiin suuressa osassa maata komea tulipallo. Lento tallentui myös Mikkelin Ursan tulipallokameraan. (kuva: Aki Taavitsainen) 14.10. iltapäivällä nähtiin Lapissa erittäin harvinainen päivätulipallo. Havaintoja poikkeuksellisen näyttävistä 'tähdenlennoista' kerätään edelleen tulipallolomakkeella

Revontulia Helsingissä asti

9.10. Kolmena yönä revontulia on näkynyt aivan eteläisintä Suomea myöten. Öistä keskimmäinen, 7./8.10., oli erityisen laaja ja kirkas revontulinäytelmä (kuva: Seija Ropponen).

Ilmasotaharjoituksessa soihtuja

5.10. Ilmavoimien vuoden pääharjoitus LIVEX 2015 järjestetään välillä 5.-9. lokakuuta. Harjoituksessa voidaan käyttää soihtuja, jotka näkyvät laajoilla alueilla maata valopalloina tai ilotulitusmaisina kohteina. Soihduilla harjoitellaa infrapunaohjautuvien ohjusten torjuntaa. (kuva: Joni Malkamäki/Ilmavoimat)

Kuunpimennys näkyi paikoin

28.9. täydellistä kuunpimennystä seurattiin ainakin Rauman, Tampereen ja Oulun seudulla. Pilvet peittivät taivaan isossa osassa maata. Raportteja kerätään edelleen pimennyslomakkeella. Jos sää esti näkymisen, voit valita havainnon otsikoksi "Pimennyksen maksimi pilvien takana". (Kuva: Eila Lehtovaara).

Harvinaisia haloja päivätaivaalla

Iltapäivällä 9.9. havaittiin harvinaisia haloja (mm. Wegenerin kaari, sinijuova, 120 asteen sivuaurinko, Parryn kaari) erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Tavallisempia haloja havaittiin pitkin päivää, mutta huippuhetket kestivät kuitenkin useimmilla havaintopaikoilla vain lyhyen aikaa. Kuva: Matias Takala.

Revontulinäytelmä valaisi yötä

7/8.9. nähtiin koko maassa revontulia. Vaikka pilviverho haittasi paikoin havainnointia, päästiin revontulia ihailemaan yön kuluessa aina Helsinkiä ja Tanskaa myöten. Revontulten mahdollisuus on tavallista suurempi myös 9/10.9. välisenä yönä. (kuva: Tuukka Järvenpää)

Kirkas tulipallo Lapissa

Lapissa näkyi kirkas tulipallo keskiviikkoyönä 2.9. noin klo 23.44. Samaan aikaan havaitsijoita ilahdutti pieni revontulinäytelmä. Eteläisessä Suomessa tulipallo jäi pilvien peittoon. Tulipallon nähneitä pyydetään kirjaamaan havainto tulipallolomakkeella. (kuva: Markus Kiili)

Ajoittain kirkastuva hieno revontulinäytelmä

28.8.-29.8. etelärannikolle asti oli näkyvissä revontulinäytelmä. Eteläisimmässä Suomessa näytelmä oli suurimman osan aikaa himmeähkö, mutta aina välillä tuli alimyrsky, jossa esiintyi aktiivisia vöitä ja paljain silmin hyvinkin kirkkaita revontulia värillisinä.  

Revontulia ja valaisevia yöpilviä

15/16.8. oli ihailtavissa harvinainen näytös: kesäöiselle taivaalle ilmestyi samaan aikaan sekä vihreitä revontulia että valaisevat yöpilvet. Selkeä sää suosi taivaan tarkkailua pohjoista Lappia kukuunottamatta ja Taivaanvahtiin on saapunut yöltä yli 100 havaintoa (kuva: Mikko Lönnberg).

Perseidien maksimista kerätään havaintoja

Perseidien meteoriparven maksimi oli 12./13.8. Parven aktiivisuudesta kerätään tietoja aurinkokuntalomakkeella (kohteeksi 'Meteoriparvi'). Havaintoon voi liittää kuvan parveen kuuluvasta meteorista tai kertomuksen tähdenlentojen määrästä tietyllä aikavälillä (kuva: Janne Alatalo).

Aldebaran peittyi Kuun taakse

9.8. Vähenevä kuunsirppi peitti Aldebaranin noin klo 1.30-2.20 välillä. Taivaanvahtiin saatiin havaintoja sekä peittymisestä että esiintulosta (kuva: Kylli Pöyhönen).

Yöpilvikesän parhaimmistoa

Kahtena peräkkäisenä yönä 22./23. ja 23./24.7. nähtiin tähän mennessä kesän parhaimmat yöpilvinäytelmät. Molemmissa yöpilvet kipusivat paikoin huomiotava herättävän kirkkaiksi. Jälkimmäinen näytelmä oli kuitenkin laaja-alaisempi ja monimuotoisempi (kuva: Peter von Bagh).

Kirkkaita pyramidihaloja Etelä-Suomessa

25.7. Iltapäivällä noin klo 16 Etelä-Suomessa nähtiin harvinainen ja kirkas pyramidikiteiden synnyttämä halonäytelmä (kuva: Olli Hintikka). Paras näytelmä nähtiin pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa, vaikka havaintoja Taivaanvahtiin tuli muualtakin.

Venus ja Jupiter kohtasivat

Kahden kirkkaimman planeetan kohtaamista on seurattu ahkerasti niin ilta- kuin päivätaivaaltakin. Parhaimmat otokset saatiin kuitenkin eteläisemmiltä leveysasteilta. Oheisen kuvan otti Ari Ollikainen Plataniaksessa Kreetalla.

Yöpilvikausi avattu

Suomen ensimmäiset tämän kesän yöpilvihavainnot on tehty. Kauden avasi Juuso Nurmio Turussa (ks. kuva). Yöpilviä näkyi muuallakin maan lounaisosissa, mutta idempänä havaitsemista haittasi muu pilvisyys ja pohjoisempana taivaan vaaleus. Yöpilvien raportointiin voi käyttää Harvinaiset pilvityypit -lomaketta.

Taivaanvahdin Android -clientistä uusi versio

19.5. Arto Oksasen kehittämästä havaintojen selailusovelluksesta on julkaistu uusi versio. Tuoreessa versiossa parannukset keskittyvät erityisesti kuvien selailuominaisuuksiin. Sovellus on ilmaiseksi ladattavissa Android-käyttöjärjestelmää ajaviin laitteisiin.

Näyttävä tulipallo

3.5. noin klo 23 paikkeilla nähtiin Keski-Suomessa poikkeuksellisen komea tulipallo. Tulipallo tallentui myös Mikkelin Ursan taivaskameraan (Kuva Aki Taavitsainen). Havaintoja ilmiöstä toivotaan tulipallolomakkeella. Tulipallon reitti on saatu mallinnettua.

Vesa Vauhkoselta maailman uusin halolöytö

Noin vuoden takaisesta Vesa Vauhkosen havainnosta on löytynyt maailman ensimmäiset valokuvat 168 vuotta sitten teoreettisesti ennustetusta halomuodosta. Vauhkosen kuvaama kaari on jatkoa suomalaisten viime vuosikymmenien menestyksekkäälle työlle uusien haloilmiöiden dokumentoinnissa. 

Halohuhtikuu alkaa

Kevään tullen valoisa aika lisääntyy ja olosuhteet erilaisten haloilmiöiden esiintymiselle ovat usein hyvät. Tänäkin vuonna huhtikuussa järjestetään erityinen Halohuhtikuu-niminen havaintokampanja. Sekä kuvallisia että kuvattomia havaintoja  kerätään halolomakkeelle.

Havaintopalvelun huippuviikko

Tähtiharrastuksen "superviikon" aikana 16.3.-22.3. Taivaanvahdissa rikottiin ennätykset revontulimyrskyn, tulipallon ja auringonpimennyksen vuoksi. Seitsemän päivän aikana havaintopalvelua hyödynsi 54 287 käyttäjää yhteensä 79 987 istuntoon. Yksittäisiä sivun katseluita kertyi 415 314. (Kuva Satu Juvonen)  

Säät suosivat auringonpimennystä

20.03. Huonolta näyttäneiden ennusteiden jälkeen säät suosivat osittaista auringonpimennystä ja suurimmassa osassa maata päästiin tapahtumaa ihailemaan vähintään ohuen pilviharson lävitse. Taivaanvahdissa pimennys on kruunannut mahtavan havaintoviikon. Kuva: Jani Poikela

Kirkas tulipallo havaittiin laajalla alueella

18.3. iltataivaalla nähtiin upea, pitkäkestoinen tulipallo. Taivaanvahtiin on saapunut ilmiöstä yli 400 havaintoa. Havaintoja kappaleen lennosta vastaanotetaan tulipallolomakkeella. (Kuva Warkauden Kassiopeia)

Revontulet valaisivat koko Suomen

17/18.3. yönä koko maassa (kartta) nähtiin poikkeuksellisen komeat revontulet. Revontulinäytelmä alkoi auringon laskusta ja jatkui auringon nousuu sisältäen useita alipurkauksia. Loimotus ulottui Helsingissäkin parhaimmillaan eteläiseen horisonttiin asti. (Kuva Jani Varpujärvi)

Aurinko pimenee osittain perjantaina 20.3.

20.3. nähdään keskipäivällä osittainen auringonpimennys. Pimennystä ei pidä tarkkailla ilman turvallista suodinta (rakennusohje,filtterilasit). Havaintoja kerätään pimennyslomakkeella. Pilvien alle jääneet voivat valita otsikoksi "Pimennyksen maksimi pilvien takana". Kuvausvinkkejä 1 ja 2. (Kuva J. Mannermaa)

Venus ja Jupiter iltataivaalla

9.3. Auringonlaskun suunnassa loistava kirkas kohde on planeetta Venus. Korkealla etelätaivaalla puolestaan loistaa Jupiter. Asiasta on tullut ylläpidolle lukuisia ilmoituksia. Tähtitaivaalla juuri nyt näkyviä kohteita voi tunnistamaan myös Ursan tähtikartan avulla. (Kuva: Mikko Peussa)

Tulipallo valaisi Etelä-Suomea

24.2. Hieman ennen iltayhdeksää nähtiin Suomen yllä poikkeuksellisen kirkas tulipallo. Ilmiön nähneitä pyydetään jättämään havainto tulipallolomakkeella.

Huoltokatko torstaina 12.2.

Torstaina 12.2. Taivaanvahti-palvelussa on muutaman tunnin huoltokatko. Järjestelmään tehdään pieniä muutoksia. Uutena ominaisuutena on luvassa mm. paljon kaivattu monen havaitsijan tuki havaintolomakkeille.

Komeetta Lovejoy näkyy yhä

10.2. Komeetta C/2014 Q2 (Lovejoy) on edelleen kiikarikohde iltataivaallaTapio Lahtinen ja Toni Veikkolainen tekivät komeetasta Taivaanvahdin ensihavainnot jo joulukuun lopulla. Kuvattomia havaintoja komeetasta kerätään, jos sisältönä on huolellinen kuvaus kohteesta tai muita tietoja, kuten kirkkausarvio.

Talven ensimmäiset helmiäispilvet havaittu

25.12.2014 Mikkelissä ja 31.12.2014 Oulussa on havaittu talven ensimmäiset helmiäispilvet. Oulun kuvissa on II-tyypin helmiäisiä, joissa havaittavissa kirkkaita värejä. Nyt kannattaa muuallakin pitää silmät auki näiden varalta auringon nousun ja laskun aikaan. Oulun helmiäiset on kuvannut Marja Marttila.

Venäjän rakettilaukaisu näkyi Suomen Lapissa

Venäjän uuden Angara 5 -raketin laukaisu havaittiin aamulla 23.12. Suomen Sallasta. Rakettilaukaisupilven onnistui valokuvaamaan Antti Mikkola. Raskas Angara 5 -raketti vei ensilaukaisussaan Plesetskistä onnistuneesti hyötykuorman suoraan geostationaariselle radalle.  

Geminidien maksimi 14.12.

14.12. illalla näkyi runsaasti geminidi-tähdenlentoja klo 21 jälkeen. Planeetta Venusta kirkkaammista meteoreista toivotaan havaintoja tulipallolomakkeella. Parven aktiivisuutta mittaa tähdenlentojen määrä tunnissa, josta voi kertoa aurinkokuntalomakkeella valiten kohteeksi meteoriparvi. (Kuva K. Autto)

Auringossa huikean suuri pilkku

30.10. Auringon pinnalla oli lokakuussa poikkeuksellisen komea auringonpilkku. Pilkku on nyt toisella puolen Aurinkoa, mutta se saattaa tehdä paluun. Aurinkon katseluun tarvitaan aina 14 DIN hitsaajanlasi tai aurinkohavainnointii tarkoitettu suojakalvo. (Kuva: Kari Kuure)

Revontulia Etelä-Suomea myöten

14./15.10.2014 nähtiin komeita revontulia Maamme etelärannikkoa myöten. Eteläisimmät havainnot revontulista saatiin Turun seudulta ja Helsingistä, pohjoisimmat Muoniosta. Kuva: Mikko Peussa.

Komea tulipallo valaisi Pohjois-Suomea

25.9. Kuhmo-Oulu -linjalla nähtiin aamulla klo 6:15 paikkeilla poikkeuksellisen näyttävä tulipallo. Muualla maassa harvinaisuus jäi pilvien taakse. Lue Kalevan uutinen tulipallosta. Havaintoja ilmiöstä kerätään edelleen tulipallolomakkeella.

Kiikarikomeetta C/2014 E2 (Jacques)

Komeetta C/2014 E2 (Jacques) on kiikareilla näkyvissä Joutsenen tähtikuviossa. Vaaleat yöt vaikeuttavat vielä havainnointia, mutta kohteen ikuistaminen onnistuu jo järjestelmäkameralla. (Kuva Rauno Päivinen)

Ursan havaintoverkon ensimmäinen meteoriitti löytyi!

Suurhalonäytelmä laajalla alueella

24.6. Itä- ja Keski-Suomessa esiintyi poikkeuksellisen hieno laaja-alainen halonäytelmä (kuva Ville Kuittinen). Mukana oli selvästi paljain silmin näkyneitä harvinaisia halomuotoja, kuten mm. sinijuova, Wegenerin ja Trickerin vasta-aurinkokaaret, ala-aurinkokaari ja Lowitzin kaaret.

Yöpilvikausi avattu

10.6. Kesän ensimmäiset valaisevat yöpilvet havaittiin 8./9.6. ja 9./10.6. Mainittuina öinä yöpilvet olivat vielä himmeitä. Ensimmäisen havainnon teki Toni Veikkolainen Järvenpäässä.  Negativiisia havaintoja on tehty jo toukokuulta lähtien. (Kuva Juuso Nurmio)

Windows -puhelimella voi lähettää havaintoja

30.5. Sasken Finlandin Taivaanvahti-sovelluksesta on nyt ladattavissa uusi versio Microsoftin kaupasta. Se antaa mahdollisuuden havaintojen ja kuvien lähetykseen suoraan kentältä. Saskenin ilmainen Taivaanvahti-ohjelma toimii Windows Phone Nokia/Microsoftin Lumia-puhelimissa.

Myrskykausi alkoi komeasti

19.5. Laaja ukkosrintama rymisti yli eteläisen Suomen. Ukkospilvien yhteydessä havaittiin voimakkaita tuulia, runsasta salamointia, rakeita ja poikkeuksellisen komeita pilvimuotoja. (Kuva Markus Lindblom)

Kirkkaita haloilmiöitä koko maassa

14.5. Näyttävät haloilmiöt (Kuva Olli Hintikka) ovat herättäneet huomiota ympäri Suomea. Kirkkaiden perusmuotojen lisäksi joukossa on ollut myös harvinaisia halomuotoja kuten 120 asteen sivuauringot, sinijuova, harvinaisia vasta-aurinkokaaria sekä ala-aurinkokaari (esiintyvät vain Auringon vastapuolella).

Koivun siitepölykehät ilmestyivät

27.4. Koivun siitepölyn aiheuttamat kehät ilmestyivät Etelä-Suomen taivaalle huhtikuun lopulla. Ensimmäisen havainnon teki Ismo Luukkonen Turussa jo 20.4. Laajemmin ja kirkkaammin kehät ilmestyivät näkyville 27.4. (Kuva Veikko Mäkelä)

Suuri tulipallo Kuolan niemimaan suunnalla

19.4. Murmanskin ja Suomen Lapin taivailla on aamuyöllä noin klo 1.14 nähty huomattava tulipallo. Lisää havaintoja kaivataan tulipallolomakkeella. Ilmiöstä on saatu tallenteita autokameroilla Murmanskista, kuten tämä video. Lapista ilmiöstä on tehty useita kymmeniä havaintoja Taivaanvahtiin. 

Aalto-yliopiston tiimi voitti Taivaanvahdin haasteen

Ursa ry  osallistui Spaceship -tapahtumaan omalla haasteella. Taivaanvahdin kisan voitti Sky Watchers-tiimin HTML5 -sovellus, joka tarjoaa laiteriippumattoman, yksinketaisen, tavan havainnon lähetykseen. Onnittelut Milja Asikaiselle, Eero Lehtoselle, Heikki Pulkkiselle, Enna Ranelle ja Antti Rantalalle!

Eksoplaneetan ylikulku tallennettiin Tampereella

8.4. Tampererelainen tähtiharrastaja Tapio Lahtinen tallensi eksoplaneetta Qatar 2b ylikulun emotähden editse. Eksoplaneetta on taivaankappale joka kiertää jotain muuta tähteä kuin Aurinkoa. Myös harrastajat voivat havaita näitä kohteita mittaamalla muutoksia emotähden valokäyrässä.

Huoltokatko ohi

8.4. Taivaanvahtiin suoritettiin huoltotöitä klo 12-15 välillä. Järjestelmä oli muutosten aikana muutaman tunnin poissa käytöstä.

Halohuhtikuu

4.4. Ilmakehäjaoston perinteinen halohuhtikuu -havaintokampanja on taas alkanut. Havaintokampanjan tavoitteena on havainta kuukauden aikana näkyviä halomuotoja mahdollisimman kattavasti. (Kuva: Mauri Korpi)

Rakettilaukaisun pilvi havaittiin Suomesta

24.3. Plesetskin kosmodromilta laukaistiin Suomen aikaa klo 00.53 Sojuz 2-1b-raketti, jonka hyötykuormana oli Glonass-M-navigointisatelliitti. Hieman ennen aamuviittä valaisevia yöpilviä muistuttava rakettilaukaisun pilvi havaittiin Suomessa mm. Helsingissä ja Vilppulassa.

Taivaanvahti haastaa kooderit kisaan

Ursa ry  osallistuu Spaceship -tapahtumaan omalla haasteella. Tavoitteena on tehdä mobiilihavainnoinnista sujuvampaa. Kokoa tiimi ja tee sovellus havaintojen lähetykseen! Spaceship -tapahtumassa Tampereella vastataan 11.-13.4. myös NASAn Space Apps -haasteisiin.

Kirkas tulipallo näkyi Keski-Suomen yllä

10.3. maanantai-iltana nähtiin hieman ennen kahdeksaa kirkas tulipallo. Ilmiöstä on tullut runsaasti havaintoja Taivaanvahtiin. Jos näit kappaleen lennon, voit kirjata oman havaintosi tulipallolomakkeella. Itärajan yllä hajonnut tulipallo tallentui Voitto Pitkäsen ja Timo Kantolan kameroiden kuviin.

Suuria pilkkuryhmiä

3.3. Tähtemme pinnalla on useita suuria pilkkuryhmiä. Mikäli pilkkujen alueella yhä tapahtuu hiukkaspurkauksia, voi lähipäivinä seurata uusia revontulinäytelmiä. Auringon turvalliseen tarkkailuun ja valokuvaukseen tarvitaan aurinkosuodin. Suotimen voi myös rakentaa itse. (Kuva Vesa Vauhkonen)

Itä-Suomessa nähtiin iso revontulimyrsky

27.2.-28.2. suuri revontulimyrsky ulottui jopa Britteinsaarilla asti. Suomessa näky jäi lähes koko maassa pilvipeitteen taakse, mutta Savonlinna-Joensuu-akselilla nautittiin harvinaisen hienosta pohjanpalosta. Parhaan kuvasaaliin näytelmästä saivat Karri PasanenSatu Juvonen ja Kari Kuninkaanniemi

Oksanen ja Kehusmaa löysivät gammapurkauksen

6.2. Suomalaisten tähtiharrastajien Arto Oksasen ja Petri Kehusmaan tänä aamuna löytämä kohde on varmistunut gammapurkauksen jälkihehkuksi. Kyseessä on vasta kolmas harrastajien löytämä jälkihehku. Edelliset kirjattiin eteläafrikkalaiselle Berto Monardille vuonna 2003 ja Oksaselle vuonna 2007.

Tulipallon välähdys erottui pilvipeitteen läpi

2.2. Sunnuntaina klo 7.40 Etelä-Suomessa havaittiin voimakas välähdys pilvipeitteen läpi. Lohjan suunnalla oli selkeää, ja siellä havaitsijat näkivät itse tulipallon lennon. Kyseessä on ollut verraten kookkaan kappaleen putoaminen, josta toivotaan lisää havaintoja tulipallolomakkeella. (Kuva Esko Lyytinen)

Supernova syttyi galaksiin M82

26.1. Ison karhun tähdistön galaksissa M82 ("Sikarigalaksi") on havaittu kirkas supernova, jolle on annettu tunnus SN 2014J. Supernova (Kuva: Samuli Ikäheimo) saavutti maksimikirkkautensa (10.5 mag) 31.1.2014. 

Tiistaina 28.1. käyttökatko Taivaanvahdissa

Taivaanvahti-havaintopalvelussa oli huoltokatko tiistaina 28.1. klo 9-11. Samalla julkaistiin muutamia uusia ominaisuuksia järjestelmään. 

Kylmyys toi mukanaan haloilmiöt

14.1. Talvipakkasten saavuttua haloilmiöitä on saatu ihastella ympäri Suomea. Tavanomaisten keinovalopilarien lisäksi tarjolla on ollut myös harvinaisuuksia kuten ellipsihaloja. Sauli Koski havaitsi Lapissa 15.1. huippukirkkaan ja Jari Luomanen Nokialla 13.1. kookkaan ellipsin. Kuva: Jaakko Kuivanen.

Selaa Taivaanvahdin havaintoja Jolla-älypuhelimella

15.12. Taivaanvahdin sisältöä pääsee nyt selaamaa Kalle Vahlmanin kehittämällä upo-uudella Jolla-sovelluksella. SailfishOS-puhelimen omistajat voivat ladata ilmaisen ohjelman suoraan Jolla Storesta.

Komeetta ISON tuhoutui

29.11. Etukäteen paljon julkisuutta saanut pyrstötähti ISON hajosi ja lopulta tuhoutui Auringon ohituksessa. Ohituksesta selvisi lyhytaikaisesti ytimen jäänne, joka kehitti kaasu- ja pölypyrstöä, muitta katosi sittemmin jäljettömiin. Kuva Nasa.

26.11.-4.12. Lentosotaharjoitus

27.11. Menossa on laaja lentosotaharjoitus, jossa käytetyt soihdut aiheuttavat valoilmiöitä ympäri maata. Soihdut näkyvät yötaivaalla ryppäinä liikkuvia valoja. Soihtuja ammutaan lentokoneista harjoiteltaessa lämpöohjautuvien ohjusten torjuntaa. (Kuva Ilmavoimat)

Kiikarikomeetta Lovejoy

26.11. Komeetta C/2013 R1 (Lovejoy) näkyy aamuyön taivaalla pitkälle vuoden 2014 puolelle. Se erottuu hyvissä olosuhteissa paljain silminkin, mutta on parhaimmillaan kiikarilla tai kaukoputkella. Lovejoy liikkuu kaukana Auringosta, joten se erottuu pimeällä yötaivaalla. Kuva: Toni Veikkolainen. 

[Lentokoneen jättövana]

Lentokoneen vana ei ole komeetta
26.11. Viime päivinä on tullut havaintoja, joissa korkealla auringonlaskun valossa lentävän lentokoneen tiivistymisvana (ks. viereinen kuva) on tulkittu komeetaksi tai tulipalloksi. Näitä kohteita ei yleensä näy valoisalla, ja toistaiseksi ISON-komeetta on ollut hyvin himmeä. Komeetta liikkuu taivaalla hyvin hitaasti. Tulipallo kestää vain sekunteja.

[Tulipallo 20.11./Jarmo Moilanen]

20.11 Tulipallo
20.11. klo 21.53 havaittiin pitkästi ilmakehää viistänyt "Earth grazer" -meteori, jonka lento ilmakehässä näkyi noin 600 km matkan. Kuva kappaleen matkasta tarttui useaan tulipallokameraan (kuva Jarmo Moilanen).
>>Katso havainnot tulipallosta kartalla

[Kahdeksan kuvaa]

Kahdeksan kuvaa havaintoon
1.11. lähtien Taivaanvahdin havaintoon voi liittää kahdeksan kuvaa. Uusi mahdollisuus helpottaa erityisesti havainnon kirjaamista harvinaisista ja monimuotoisista ilmiöistä. Aiemmin Taivaanvahdin havaintoon on voinut liittää maksimissaan neljä valokuvaa.

Kartta 

Tulipallo nähtiin laajalti Suomessa
21.10. noin klo 19.45 illalla Lapista Etelä-Suomeen saakka nähtiin kirkas tulipallo. Ilmiöstä on saapunut Taivaanvahtiin jo yli 150 havaintoa. Arvio kappaleen lentoradasta on valmistunut. Tapauksesta toivotaan silti lisää havaintoja tulipallolomakkeella.
>>Katso havainnot kartalla

Komeetta C/2012 S1 (ISON) 24.9.2013 / Rauno Päivinen

Pyrstötähti C/2012 S1 ISON lähestyy Aurinkoa
24.9. Komeetta ISON (Kuva Rauno Päivinen) jatkaa kirkastumistaan ja syyskuun aikana siitä on tullut harrastajalaittein erottuva kohde. Marras-joulukuussa pyrstötähden arvioidaan kirkastuvan paljain silmin nähtäväksi. Lähimmillään Aurinkoa ISON on 28.11., silloin sen löytäminen voi tosin olla haasteellista.
>>Katso kuvalliset havainnot komeetasta

Nova 2013 Del 15.8.2013 / Arto Oksanen

Paljain silmin näkyvä nova Delfiinin tähdistössä
16.8. Koichi Itagaki löysi toissapäivänä novan Delfiinin tähdistöstä. Tähden (kuva Arto Oksanen) kirkkaus on nyt +5.0 tai vähemmän ja se saattaa kirkastua edelleen. Nova onkin mahdollista nähdä jopa paljain silmin Suomessa.
>>Katso havainnot novasta

Salama 13.8.2013 / Jani Poikela

Yöllistä salamointia rannikolla
13.8. Kuluneina öinä on merellä ja rannikkoalueilla liikkunut ukkostavia kuuropilvien muodostelmia (kuva Jani Poikela), jotka varsinkin yöaikaan ovat olleet erittäin näyttäviä. Monen havaitsijan perseidien tarkkailuyö onkin laajentunut myös salamoiden kuvaamiseen.
>>Katso kuvalliset myrskyhavainnot

Perseidi / Jorma Koski

Elokuun yöt parasta aikaa havaita tähdenlentoja
12.8. Viikon alkuyöt ovat parasta aikaa havainnoida perseidien tähdenlentoparveen kuuluvia meteoreja. Taivaanvahtiin havainnot kirjataan Tähdet ja aurinkokunta -lomakkeella valitsemalla kohteen tyypiksi meteoriparvi. (Kuva Jorma Koski)
>>Katso perseidien meteoriparveen liittyviä havaintoja

Halo 8.7.2013 / Marko Mikkiö

Suomalaisharrastaja löysi uuden halomuodon
10.7. Marko Mikkilä kuvasi 8.7. Nivalassa haloja yläpilvissä ja kiinnitti huomionsa kuvassa zeniitinympäristön sekä 22 asteen ylläsivuavan kaaren välissä näkyvään ilmiöön. Kyseessä on aiemmin tuntematon halomuoto. Näytelmässä oli mukana myös muita harvinaisia haloja.
>>Katso Marko Mikkilän havainto

Kirkkaita pyramidihaloja Helsingin seudulla
19.6. Aamulla Helsingin taivaalla oli nähtävissä pyramidikiteiden synnyttämä halonäytelmä, jonka selvimmin erottuvat piirteet olivat 18 asteen parheliat sekä 23 asteen ylempi parhelia (kuva Panu Lahtinen). Mukana oli myös muita harvinaisia halomuotoja kuten 9, 20 ja 35 asteen renkaat sekä 9 alempi parhelia.
>>Katso havainnot halonäytelmästä

Rakeet 4.6.2013 / Tero Pajala

Ukkoskuurot rytisivät Länsi-Suomessa
4.6. helteen keskelle syntyneet ukkoset rysäyttivät jopa 3,5 cm raesateen Jokioisissa (kuva Tero Pajala). Lisäksi voimakkaasta salamoinnista saatiin useita havaintoja, mm. Jukka Tainiolta näyttävä lähisalama.
>> Katso kuvalliset myrskyhavainnot

Halo 3.6.2013 / Mirko Lahtinen

Hienoja pyramidihalonäytelmiä
3.6. Helteiden myötä on monin paikoin eteläisessä ja keskisessä Suomessa havaittu pyramidipäisten jääkiteiden synnyttämiä haloja. Parhaat näytelmät koettiin 3.6. Turun seudulla ja Jämsässä (kuva Mirko Lahtinen), joissa nähtiin mm. useita aurinkokeskisiä renkaita.
>> Katso kuvalliset halohavainnot 2.–3.6.

Pölypyörre 28.5. / Anni Pihlaja-Kuhna

Näyttäviä pölypyörteitä
28.5. Lämmin ilma on luonut hyvät edellytykset pölypyörteiden syntymiselle avoimille paikoille. Anni Pihlaja-Kuhna (kuva) näki 10-metrisen pyörteen Vähässäkyrössä 28.5. ja Tuukka Järvenpää vastaavan Karvialla 25.5.  Hienoista pölypyörteistä voit raportoida Myrskyilmiöt-lomakkeella.
>> Katso toukokuun pölypyörrehavainnot

Siitepölykehä 28.5.2013 / Eero Savolainen

Männyn siitepölykehiä Etelä-Suomessa
28.5. Etelä-Suomessa monin paikoin näkynyt hienoja männyn siitepölyn aiheuttamia kehiä (kuva Eero Savolainen). Koivun siitepölyn kausi jäi sen sijaan tänä vuonna vaisuksi. Siitepölykehiä voit raportoida Muu ilmiö -lomakkeella.
>> Katso kuvalliset siitepölykehien havainnot
>> Katso alkuvuoden siitepölykehät

Valaisevia yöpilviä 13.5. / Aki Taavitsainen

Valaisevien yöpilvien havaintokausi alkanut
26.5. Valaisevia yöpilviä on jo havaittu kahtena yönä toukokuussa. Ensimmäiset näki Aki Taavitsainen Mikkelissä 12./13.5. (kuva) sekä toiset 24./25.5. Harry ja Aarni Lehto Paraisilla ja Tom Eklund Akaassa.
>> Seuraa kesän yöpilvihavaintoja
>> Evästyksiä yöpilvikaudelle (YouTube)

Yösalamointia 19.5.2013 / Emma Herranen

Ukkoskauden ensimmäiset kunnon rytinät
21.5. Viikonvaihde 17.–21.5. toi Suomeen kevään ensimmäiset kunnon ukkoset. Varsinkin 18./19.5. iltayö oli näyttävää salamointia Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa (kuva Emma Herranen).
>> Katso viikonvaihteen myrskyhavainnot

Yläilmakehän salama 17.5.2013 / Panu Lahtinen

Kevään ensimmäiset yläsalamat havaittu
17.5. Espoolaisen Panu Lahtisen taivaskamera vangitsi kauden ensimmäiset yläsalamat. Korkealle leiskuvat harvinaisuudet syntyivät ukkospilvessä Venäjän yllä. Viikonloppu avasi myrskybongauskauden myös monin paikoin Etelä- ja Itä-Suomea.
>> Katso kuvalliset myrskyhavainnot

Päivätulipallo 8.5. / kartta

Kirkas päivätulipallo
8.5. Taivaanvahtiin on saapunut noin 300 havaintoa merkittävästä päivätulipallosta. Ilmiö on näkynyt Etelä- ja Länsi-Suomessa noin klo 15.25, ja siihen on liittynyt yliäänijyrinä ja -pamaus. Ursan tulipallotyöryhmän arvion mukaan kappaleesta on pudonnut noin 5kg meteoriitti 10 km Huittisten keskustasta etelään.
>>Katso havainnot kartalla

Osittainen kuunpimennys 25.4.-26.4.
25.4. Kuu pimeni osittain Suomessa. Sää suosi pimennystä ja tapahtumasta saapui yli 50 havaintoa. Pimennyshavaintoja kerätään edelleen Taivaanvahtiin. Voit raportoida myös negatiivisen havainnon, jos Kuu jäi pilvien taakse.
> > Selaa havaintoja osittaisesta kuunpimennyksestä

Komeetta C/2011 L4 (PanSTARRS) ja M31 / Tapio Lahtinen

Komeetta PANSTARRS ohittaa Andromedan galaksin
3.4. Komeetta C/2011 L4 (PANSTARRS) kulkee taivaalla näennäisesti Andromedan galaksin (M31) lähettyviltä. Lähimmillään galaksia komeetta on 3.4.-5.4., jolloin kohteet voi erottaa kiikarilla tai hyvissä olosuhteissa paljain silmin (kuva Tapio Lahtinen).
>>Katso kuvalliset havainnot

Hieno koko taivaan halonäytelmä Pohjanmaalla
25.3. Pohjanmaalla mm. Kurikassa ja Ilmajoella havaittiiin harvinaisia halomuotoja sisältänyt koko taivaan halonäytelmä (kuva Marko Myllyniemi). Mukana olivat mm. 120 asteen sivuauringot, yläkovera Parryn kaari, Lowitzin kaaren eri muotoja, vasta-aurinko sekä Wegenerin ja Trickerin vasta-aurinkokaaret.
>>Katso kuvalliset havainnot halonäytelmästä

Haloilmiöt tarkkailuun huhtikuussa
Kevät on runsasta haloilmiöiden aikaa. Ursan ilmakehän optisten ilmiöiden jaosto järjestää huhtikuun ajan kestävän tehostetun halojen tarkkailutempauksen kaikille Taivaanvahdin havaitsijoille. Voit julkaista havaintosi ja valokuvasi haloilmiölomakkeella.
>>Katso halohuhtikuun havaintoja

Perjantai-iltana havaittiin kirkas tulipallo
22.3. kello 19.43 Etelä- ja Keski-Suomen taivaalla nähtiin kirkas tulipallo, josta on jätetty Taivaanvahtiin jo 50 havaintoa. Pirkanmaan yllä lentäneen kappaleen ratamallinnus on kesken. Voit kirjata havaintosi tulipallolomakkeella.
>>Havainnot 22.3. tulipallosta

Revontuliin liittyviä äänihavaintoja kerätään
18.3. Unto K. Laineen tutkimusryhmä Aalto-yliopistolla kerää revontuliin liittyviä äänihavaintoja. Mikäli olet havainnut ääniä revontulien yhteydessä, voit halutessasi täyttää Aalto-yliopiston sivuilla olevan havaintolomakkeen. (Kuva Janne Kari)
>>Linkki äänihavaintojen lomakkeelle

Erittäin näyttävä revontulinäytelmä
17.3. Auringosta 15.3. lähtenyt koronan massapurkaus saavutti Maan sunnuntaina 17.3. noin klo 8 Suomen aikaa. Illan pimennyttyä nähtiin erittäin voimakkaat revontulet (kuva Vesa Vauhkonen) aivan eteläisintä Suomea myöten. Useat havaitsijat näkivät revontulet myös yhdessä komeetta PANSTARRSin kanssa.
>>Kuvalliset revontulihavainnot 17.3.-18.3.

Komeetta PANSTARRS iltataivaalla
11.3-16.3. Komeetasta C/2011 L4 (PANSTARRS) tekivät Suomessa ensimmäiset havainnot 11.3. Esko Lyytinen ja Aki Taavitsainen. Komeetta näkyy nyt iltataivaalla himmeänä paljain silmin, tosin kiikari auttaa etsimistä. Komeetan pyrstö (kuva Erkki Rauhala) erottuu nyt parhaimmillaan asteen mittaisena.
>>Katso havainnot komeetasta

Maan läheltä ohittanut asteroidi
16.2. Sää ei suosinut Suomessa Maan lähiohituksen tehneen asteroidin 2012 DA14 tarkkailua, mutta suomalaiset harrastajat Markku Nissinen ja Arto Oksanen onnistuivat havaitsemaan kohteen käyttämällä etäohjattuja kaukoputkia. (Kuva M. Nissinen)
>>Katso havainnot asteroidista

Vuoden ensimmäiset revontulinäytelmät
20.1. Auringosta lähteneet massapurkaukset ovat saaneet aikaan revontulinäytelmiä kolmena peräkkäisenä yönä. Havaintoja on tullut paljon, sillä monin paikoin on ollut selkeää. Illan 17.1. näytelmästä ilmoitti ensimmäisenä Jaakko Kuivanen, 18.1. Jukka Oravasaari ja 19.1. Arja-Sisko Airila. (Kuva H. Mahlamäki)
>>Katso revontulihavainnot

Selaa Taivaanvahdin havaintoja Windows-älypuhelimilla!
14.1. Tamperelainen ohjelmistotalo Sasken Finland on julkaissut Taivaanvahti-sovelluksen Windows-älypuhelimille. Uudella Taivaanvahti -clientillä havaintoja voi ihailla Lumioille mobiilioptimoidussa selailunäkymässä.
>>Tutustu Taivaanvahti Windows Phone -sovellukseen

Harvinaisten halojen yö Pohjois-Suomessa
25.12. Tapio Koski kuvasi upean Kuun pyramidihalonäytelmän. Tämä on jo toinen kerta, kun Koski on onnistunut havaitsemaan harvinaisen Sturmin kaaren eli 35 asteen parhelian. Suurin osa alan harrastajista ei ole nähnyt sitä koskaan. Pyhäjoella Pauliina Raivio havaitsi huippukirkkaan ellipsihalon
>> Aamuyön 25.12. haloja

Aatonaaton tulipallo päätyi Venäjälle
23.12. noin klo 16 havaittiin tulipallo Itä-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen arvion mukaan kappale päätyi kauas Venäjälle. Ilmiö tallentui noin 400 kilometrin etäisyydeltä Mikkelin Ursan tulipallokameraan (kuva Aki Taavitsainen).
>> Havainnot 23.12. tulipallosta

Helmiäispilviä Itä-Suomessa ja Lapissa
17.-24.12. Talven ensimmäinen laaja helmiäispilvien esiintyminen on käynnissä. Ketju alkoi 17. päivänä, jolloin Marko Riikonen havaitsi helmiäisiä Joensuussa. Ilmiö on ollut nähtävissä lähinnä niillä Itä-Suomen ja Lapin alueilla, joilla alapilvisyys ei ole peittänyt taivasta. (Kuva Vesa Vauhkonen)
>> Kuvalliset valoilmiöhavainnot 17.-24.12.

Tähtijoukkoja, heijastussumu ja pimeä sumu
Tero Turunen tallensi Kankaanpäässä avonaisen tähtijoukon NGC 225. Otokseen päätyivät myös avoin tähtijoukko Stock 24 ja heijastussumu vdB4 ja pimeä sumu LDN1302. "Pimeät sumut ja heijastussumut ovat mukavaa katseltavaa ja haastavaa kuvattavaa!" kommentoi havaintoa Samuli Vuorinen.
>>Katso Tero Turusen havainto

Kirkas tulipallo nähtiin läntisessä Suomessa
10.12. noin klo 16.21 Suomen yllä nähtiin tulipallo. Järjestelmään on saapunut yli 130 havaintoa kappaleen lennosta. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen mukaan putoamisalue näyttää sijaitsevan karkeasti Huittisten ja Toijalan suunnalla. Havaintojen lisääntyessä arvioitu alue on siirtynyt etelämmäksi.
>>Havaintosi tarkentavat radan määritystä - kirjaa havainto

Pohjois-Suomessa havaittiin kirkas tulipallo
28.11. illalla noin klo 21.48 nähtiin merkittävä tulipallo. Ilmiöstä on tullut havaintoja lähinnä entisten Lapin ja Oulun läänien alueelta. Tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen mukaan kappale on liikkunut pohjoisesta etelään ja päätynyt Oulun leveyspiirin tuntumaan.
>>Havaintosi auttavat radan määritystä - kirjaa havainto

Kuun puolivarjopimennys näkyi Pohjois-Pohjanmaalla
28.11. Kuun puolivarjopimennys jäi lähes koko maassa pilvien taakse. Ensimmäiset havainnot saapuivat Voitto Pitkäseltä Kuusamosta ja Jaakko Visurilta (kuva) Oulusta. Tapahtuma suosi Pohjois-Pohjanmaata ja Pohjois-Karjalaa. Suurimmassa osassa maata oli pilvistä.
>>Katso kuvalliset havainnot

Ensihavainto pyrstötähdestä Taivaanvahdissa
14.11. Syyskuun lopulla löydetyn pyrstötähden C/2012S1 ISON ennustetaan kehittyvän loppuvuodesta 2013 mahdollisesti paljain silmin näkyväksi komeetaksi. Rauno Päivinen onnistui kuvaamaan toistaiseksi erittäin himmeän kohteen observatoriossaan.
>>Katso Rauno Päivisen komeettahavainto

Värikkäitä revontulia 12-13.11. ja 13-14.11.
14.11. Kahtena yönä peräkkäin on Suomessa nähty koronan massapurkauksesta alkunsa saaneita hienoja revontulinäytelmiä Etelä-Suomea myöten. Yleisimmän vihreän värin lisäksi on nähty myös poikkeuksellisen paljon punaista väriä.
>>Katso revontulihavaintoja

Täydellinen auringonpimennys
14.11. Suomalaiset havaitsijat ovat menestyksekkäästi havainneet täydellistä auringonpimennystä Australiassa. Voit lähettää onnistuneen havaintosi pimennyslomakkeella. Ilmiön jääminen pilvien taakse kirjataan negatiivisena havaintona.
>>Havainnot auringonpimennyksestä

Rovaniemen upea haloilmiö
28.10. Olli Sälevä saalisti poikkeuksellisen halonäytelmän lokakuun lopulla. Rovaniemen taivaalla näyttäytyi lukuisia harvinaisia halomuotoja: mm. alavasta-aurinkokaari ja Liljequistin sivuauringot. Samana päivänä hienoja haloja esiintyi etenkin Pohjois-Suomessa.
>>Rovaniemen kolme halohavaintoa 28.10.

Harvinaiset keijusalamat kuvattiin syystaivaalla
26.10. Ukkospilvestä ylös kokoavat keijusalamat tallentuivat espoolaisen tähtiharrastaja Panu Lahtisen taivaskameran kuviin. Torstai-illan lumisateiden aikaan Viron yllä saatiin nauttia myöhäisistä ukkosista, joiden yläsalamat näkyivät meren yli Etelä-Suomeen saakka.
>>Katso keijusalamahavainto

Kirkas tulipallo havaittu Etelä-Suomessa
18.10. noin puoli seitsemältä aamulla havaittiin hyvin kirkas tulipallo. Havainnot keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Lennon kesto oli maksimissaan noin 7 sekuntia. Taivaanvahtiin tulleissa havainnoissa tulipalloa luonnehdittiin mm. kipunoivaksi. Panu Lahtinen sai kohteen kuvattua Espoossa.
>> Tulipallohavainnot 18.10.

Harsosumu IC 1340
15.10. J.-P. Metsävainio avasi Oulussa syvän taivaan havaintokauden kuvaamalla Joutsenen tähdistössä sijaitsevan supernovajäänteen Harsosumun IC 1340 itäistä osaa. J.-P. on kuvannut kohdetta kapeakaistasuodattimilla niin, että vedyn, rikin ja hapen emissiot ovat omilla kanavillaan.
>> Metsävainion havainto Harsosumusta

Komeetta Hergenrother kulkee Pegasuksessa
14.10. Jo pienellä kaukoputkella ja isolla kiikarilla näkyvä komeetta Hergenrother kulkee tällä hetkellä Pegasus-neliön vasemmassa yläkulmassa. Sen kirkkaus on noin 9,5 magnitudia. Isommilla putkilla otetuissa kuvissa sillä erottuu pyrstöäkin, kuten Markku Nissisen etäkäytöllä valotetussa kuvassa.
>> Tuoreimmat komeettahavainnot syys-lokakuussa

Satelliitit kulkevat Auringon kohdalta
12.-13.10. Hankasalmen radioteleskoopilla on tehty viime päivinä erikoisia havaintoja. Geostationääristen satelliittien Auringon ylitykset erottuvat tähän aikaan vuodesta aurinkohavainnoissa. Arto Oksasen havainnoissa satelliittien lähettämät signaalit näkyvät 10-11 GHz taajuusalueella.
>>Arto Oksasen satelliittihavainnot radioteleskoopilla 12.-13.10.

Selaa Taivaanvahdin havaintoja Android-laitteilla!
2.10. Kokenut aktiiviharrastaja Arto Oksanen Jyväskylän Siriuksesta on julkaissut Taivaanvahdin mobiiliselailuun tarkoitetun ohjelman. Sovellus toimii Android-käyttöjärjestelmän laitteissa. Ohjelmalla voi katsella uusimpia havaintoja ja se on ladattavissa ilmaiseksi Google Play-sivustolla.
>> Tutustu sovellukseen

Erittäin kirkas tulipallo
21.9. aamuyöstä hieman puoli neljän jälkeen tulipallokamerat ja silminnäkijät havaitsivat erittäin kirkkaan tulipallon (kuva Jarmo Moilanen). Aki Taavitsaisen mukaan kyseessä on aito tulipallo eikä se liity Ilmavoimien Ruska 2012 -harjoituksessa käytettäviin soihtuihin. Kappale paloi loppuun ilmakehässä.
>>Havainnot tulipallosta

Kirkkaita revontulia suurimmassa osassa Suomea
3.9. klo 15 Maan magneettikentän saavutti Auringosta lähtenyt massapurkaus. Sen jälkimainingeissa Suomen etelärannikkoa myöten havaittiin näyttäviä revontulia (Kuva Atacan Ergin). Pohjoisin havainto tuli Pelkosenniemeltä ja eteläisin Malminkartanosta Helsingissä.
>> Revontulihavainnot yöltä 3.9.-4.9.

Kauden ensimmäiset laajalti nähdyt revontulet
16.8.-17.8. välisenä yönä havaittiin ympäri Suomea revontulia. Ensimmäisenä ja vielä näytelmän kestäessä ilmiöstä raportoi Taivaanvahtiin Voitto Pitkänen Kuusamosta. Tätä kirjoitettaessa havaintoja on saapunut kuudelta paikkakunnalta. Eteläisimmät havainnot tulivat Akaasta.
>> 16.8.-17.8. revontulihavainnot listalla

Perseidien maksimi
Yöllä 12.8.-13.8. koettiin perseidien tähdenlentoparven maksimi. Tänä vuonna Kuu ei käytännössä haitannut perseidien ihailua. Tulevina öinä parven esiintyminen heikkenee nopeasti. Havainnot voi kirjata valitsemalla lomakkeelta kohteeksi Meteoriparvi. (Kuva Jari Luomanen)
>> Kuvalliset havainnot ajalta 10.8.-13.8.

Kirkkaita valaisevia yöpilviä
Yöllä 2.8.-3.8. esiintyi kesän tähän asti kirkkain yöpilvinäytelmä (Kuva Pentti Arpalahti). Ensimmäisenä ilmiöstä raportoi Heikki Kauppinen. Osissa maata yöpilvet olivat nähtävissä edes johonkin aikaan yöstä tavanomaisten pilvien haitasta huolimatta. Oulun seudun leveysasteilla näytelmä täytti suuren osan taivaasta.
>> Kuvalliset yöpilvihavainnot 2.8.-3.8.

Näyttäviä yöukkosia
Yöllä 28.7.-29.7. sekä 29.7.-30.7. koettiin voimakkaita rajuilmoja eri puolilla Etelä-Suomea (ks. havainnot kartalla). 10 nähdyn salaman raja ylittyi reippain lukemin monilla paikkakunnilla (kuva vasemmalla Miikka Mäkinen). Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne tallensivat maailman pohjoisimman värikuvan keijusalamasta.
>> Kuvalliset myrskyhavainnot 28.7.-30.7.

Vesipatsaita havaittu merellä
21.7. Itämerellä tehtiin havaintoja vesipatsaista eli veden yllä näkyvistä trombeista. Tuomas Pelto havaitsi vesipatsaan Jurmon pohjoispuolella ja Olli Vesanto Gotlannin itäpuolella. Kummassakin havainnossa ilmiö yltää pilvestä vedenpintaan asti siten että alin osa patsaasta näkyy himmeästi taustaa vasten.
>> Lauantain 21.7. myrskyhavainnot kartalla

Suuri päivätulipallo nähty Pohjanmaan suunnalla
17.7. noin klo 17.13-17.15 Suomen taivaalla lensi poikkeuksellisen näyttävä päiväaikainen tulipallo. Etupäässä Pohjanmaalta saapui parissa tunnissa runsaasti havaintoja ilmiöstä. Nyt raportteja on yli 100 (ks. kartalla). Ursan tulipallotyöryhmä kaipaa lisää havaintoja mallintamisen avuksi.
>> Lähetä havaintosi tulipallolomakkeella

Jupiterin peitto 15.7.2012 / Jorma Mäntylä

Jupiterin peitto havaittiin
15.7. aamulla Jupiter peittyi kuunsirpin taakse Auringon ollessa jo horisontin yläpuolella. Sekä planeetan peittyminen että esiintulo onnistuttiin havaitsemaan tapahtuman haasteellisuudesta huolimatta. Peittoa havaitsivat mm. Jorma Mäntylä ja Vesa Vauhkonen ja Juha Järvenpää. (Kuva Jorma Mäntylä)
>>Katso Jupiterin peiton havainnot

Valaisevat yöpilvet 11./12.7. / Matias Takala

Valaisevien yöpilvien paras aika lähenee
11.7.-12.7. Etelä-Suomessa havaittiin laaja-alaista yöpilvinäytelmää. Ensimmäisenä Taivaanvahtiin ilmiöstä raportoi Harry Lehto. Tätä kirjoitettaessa näytelmästä on tullut seitsemän havaintoa. Kauden odotetaan huipentuvan 20.7.-5.8., jolloin esiintyvät muutamat kirkkaimmat yöpilvet. (Kuva Matias Takala)
>>Kuvalliset yöpilvihavainnot

Kaksi hyvin dokumentoitua suppilopilveä
Myrskybongareille kesä on toistaiseksi tarjonnut verraten vähän nähtävää. Ainoat varmat valokuvatut suppilopilvet tältä kesältä ovat Matti Helinin Liedossa 28.6. ja 18.7. havaitsemat. Viime päivien ukonilmoista on raportoitu salamointeja ja mm. neljä vyörypilveä (Suvi Karhu, Marko Myllyniemi, anonyymi ja Jorma Koski).
>>Kuvalliset myrskyhavainnot tältä kesältä

Pääkaupunkiseudulla havaittiin kirkkaita sateenkaaria
28.6. kuuropilven sateisiin liittyvät kirkkaat sateenkaaret herättivät laajalti huomiota pääkaupunkiseudulla. Kaaria havaitsivat mm. R. Järvinen, P. Lahtinen, J. Niemelä, A. Chauveau, S. Vuorinen, V. Mäkelä, M. Takala ja M. Poutanen. Lahtisen kuvissa oli himmeänä harvinainen heijastussateenkaari.
>>Katso havainnot sateenkaaresta

Valaisevien yöpilvien kausi alkoi
8.6. aamuyöllä viisi havaitsijaa saalisti kesän ensimmäisen valaisevien yöpilvien näytelmän. Ensimmäisenä tapahtumasta Taivaanvahtiin raportoi Aki Taavitsainen Mikkelin Ursasta. Seuraavaksi saapuivat havainnot J. Tahkoniemeltä, J. Ojanperältä, K. Kuurelta ja M. Peussalta.
>>Katso havainnot kartalla

Venuksen ylikulku näkyi lähes koko maassa
6.6. Venuksen ylikulkua seurattiin useilla paikkakunnilla menestyksekkäästi. Sää haittasi mm. pääkaupunkiseudulla havaintojen tekemistä. Eetu Saarti onnistui kuvaamaan Venuksen ja auringonsiltaa ylittävän joutsenen. Havaintoja voi edelleen kirjata tällä lomakkeella. Kohteeksi valitaan "Venuksen ylikulku".
>>Katso havainnot kartalla

Vuoden ensimmäiset yläilmakehän salamat
22.5. klo 0.58-1.19 Panu Lahtinen taltioi automaattikamerallaan Espoossa tämän vuoden ensimmäiset yläsalamat Suomen taivailta. Yläilmakehän salamat olivat syttyneet Riianlahdella olevien ukkossolujen ylle ja niiden tunnistuksen varmisti tutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

>> Katso havainto Riianlahden pylväskeijuista

Kiloluokan meteoriitti menetettiin Laatokkaan
23.5. aamuyöllä klo 1.43 havaittiin pitkäkestoinen tulipallo. Kohde oli näkyvissä yhteensä jopa 14 sekunnin ajan. Matemaatikko Esko Lyytisen mallinnuksen mukaan kyseessä oli kiloluokan meteoriitti, joka putosi Laatokkaan. Voit syöttää oman havaintosi tällä lomakkeella. (Kuva Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne)

>> Katso havainnot tulipallosta

Osittainen auringonpimennys nähtiin
21.5. osittaisesta auringonpimennyksestä saapui ensimmäinen havainto Taivaanvahtiin Etelä-Koreasta. Jyväskylän Siriuksen Petri Lahtinen havainnoi pimennystä Gyeongsangnam-Dossa. Voit kirjata oman havaintosi Taivaanvahdin pimennyslomakkeella. Pimennyksen näkymisalue sivusi aamuyöllä pohjoisinta Suomea.

>> Katso havainto Etelä-Koreasta

Myrskykausi on taas lähempänä
17.5. Etelä-Suomeen saapui ukkosoluja. Yksittäiset välähdykset saavuttivat 10 nähdyn salaman määrän Mikkelissä, jossa automaattikamera tallensi kalevantulia. Vähintään 10 salamaa on kesäajan minimiraja salamointihavainnolle Taivaanvahdissa. Lisäksi Kotkassa valokuvattiin vyörypilvi. (Kuva Matias Takala)

>> Katso 17.5. myrskyhavainnot

Heijastuneet pilvisäteet vastapuolen taivaalla
15.5. Siilinjärvellä havaittiin epätavallisia tyynen järven pinnasta heijastuneita pilvisäteitä. Heijastussäteet sijaitsivat Auringon sijaintiin nähden vastapuolen taivaalla ja muodostivat siellä ristin, mikä on erityisen harvinaista. (Ilmiön valokuvaajan nimi ei ole näkyvillä internetissä).

>> Katso havainto heijastuneista pilvisäteistä

Auringossa aktiivinen pilkkuryhmä ja protuberansseja
13.5. aamupäivällä havaitsivat Kari A. Kuure ja Rauno Päivinen komeita protuberansseja Auringon laidoilla h-alfa-valon kaukoputkilla. Auringossa on nyt myös aktiivinen pilkkuryhmä AR 1476 vielä hyvin esillä, ennen kuin se siirtyy päivätähden oikealle reunalle. (Kuva Kari A. Kuure)

>> Viime päivien aurinkohavaintoja

Tulipallo päätyi Hankasalmen suunnalle
10.5. klo 01.11. nähdystä tulipallosta saapui kolme näköhavaintoa. Tulipallotyöryhmän Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne, Mika Järvinen, Esko Lyytinen ja Johan Lindén saivat kuvattua ilmiön. Lyytisen alustavan mallinnuksen mukaan kohteesta on selvinnyt useiden satojen grammojen meteoriitti Hankasalmen kuntaan.

>> Havainnot 10.5. tulipallosta

Siitepölykehiä Kuopion korkeudella asti
9.5. Jaakko Alakopsan havainto osoitti, että siitepölykehät ovat levinneet jo ainakin Kuopion korkeudelle asti. Edellisinä päivinä havainnot keskittyivät Suomen lounaisosiin. Voit täydentää karttaa omalla havainnollasi. Rasti siitepölykehälle löytyy muiden valoilmiöiden lomakkeen alaosan kohdasta "Lisätiedot".

>> Valoilmiöt kartalla 7.5.-9.5.

Siitepölykehien kausi alkoi
7.5.-8.5. Etelä-Suomessa alkoi näkyä siitepölykehiä. Maanantaina ilmiön havaitsivat ensimmäisinä Panu Lahtinen Helsingissä ja Ismo Luukkonen Turussa. Tiistai-iltana ilmiö huipentui Lahdessa Ari Laineen (kuva vasemmalla) ja Marja Wallinin auringonlaskuotoksissa.

>> Kehät muiden valoilmiöiden haun joukossa

Venus näkyy kaukoputkella päivälläkin
6.5. Arto Oksanen kuvasi planeetta Venuksen sirpin päivätaivaalta. Havainnossa käytössä oli Jyväskylän Siriuksen Hankasalmen observatorion järeä 40-senttinen RC16-teleskooppi. Planeetta on kuvattu kaukoputken polttotasolta. Seuraavina viikkoina Venuksen sirppi tulee kapenemaan.

>> Katso havainto

Superkuu ikuistettiin kuviin
5.5. illalla Kuu oli lähimpänä maapalloa ja oli pinta-alaltaan noin 16 prosenttia laajempi kuin kauimmaisessa pisteessä ollessaan. Kuuhun oli etäisyyttä noin 357 000 kilometriä. Tapahtumasta saapui havaintoja ja valokuvia Taivaanvahtiin lähinnä Etelä- ja Keski-Suomesta. (Kuva Vesa Vauhkonen)

>> Katso Kuvat ja kertomukset

Pieni tulipallo nähtiin Etelä-Suomessa
2.5. klo 23.04 etelärannikolla havaittiin noin -5 magnitudin tulipallo. Ainoa valokuva löytyi Panu Lahtisen automaattikamerasta (vasemmalla). Samuel Nymanin ja Riku Rinnekankaan näköhavainnoissa kohteen lento kesti vain 2 sekuntia, minkä perusteella kappale todennäköisesti paloi loppuun ilmakehässä.

>> Havainnot 2.5. tulipallosta

Laaja-alainen halonäytelmä vapunaattona
30.4. seurattiin eri puolilla maata haloilmiötä. Vain pari harvinaista halomuotoa käväisi taivaalla. Juhani Mänttäri Mikkelissä (kuva vasemmalla) ja Heikki Mahlamäki Jyväskylässä valokuvasivat Wegenerin vasta-aurinkokaaret. Espoossa Mikko Koivisto saalisti yläkoveran Parryn kaaren.

>> Katso kuvat ja kertomukset

Kevään kenties viimeiset revontulet
29.4. klo 01.05 Tom Eklund havaitsi pimeiden kevättaivaiden toistaiseksi viimeiset revontulet. Lyhytaikainen ja lyhyt revontulikaari tallentui Eklundin kuviin Valkeakoskella. Vielä on mahdollista, että joinain toukokuun sydänöinä pohjanpaloja erottuisi taivaalta.

>> Katso huhtikuun loppupuolen revontulet

Kesäkausi lähenee - ensimmäiset myrskyt saapuivat
27.4. illalla Itä- ja Länsi-Suomessa liikkui yksittäisiä ukkossoluja. Tapahtumaa havainnoivat Ikaalisissa Arja-Sisko Airila ja Mikkelissä Aki Taavitsainen (kuva vasemmalla), Jani Lauanne ja Sami Jumppanen. Samassa yhteydessä valokuvattiin myös hyvin kehittyneitä sateenkaaria Siilinjärveä myöten.

>> Katso Kuvat ja kertomukset

Kirkas tulipallo osui ilta-aikaan
22.3. havaittiin huomiotaherättävä tulipallo Suomen yllä. Ihanteellisesti ilta-aikaan klo 20.28. näkyneestä ilmiöstä tuli useita kymmeniä havaintoja. Kaukaisimmat havainnot saatiin Märketin majakalta ja Pohjois-Ruotsista. Esko Lyytisen mukaan kohde paloi käytännössä loppuun ilmakehässä.

>> Katso havaintolista

Revontulet valaisivat taivaan
7.3. nähtiin alkukevään toinen suuri revontulinäytelmä. Noin klo 22-23 revontulet ilahduttivat katsojia aina eteläistä Suomea myöten. (Kuva Emma Herranen)

>> Katso kuvat ja kertomukset

Revontulia näkyi laajalti Suomessa
27.2. klo 19-22 koko maan alueella havaittiin kirkkaita ja värikkäitä revontulia. Markku Ruonala (otos vasemmalla) ja monet muut ikuistivat loimun lukuisiin kuviin.

>> Katso kuvat ja kertomukset

Tulipallo Saarenmaan-Hiidenmaan suunnalla
7.2. klo 23.16 Etelä-Suomessa havaittiin kirkas tulipallo. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mukaan kohde paloi pääosin loppuun ilmakehässä. (Kuva Aki Taavitsainen).

>> Havainnot 7.2. tulipallosta

[24.1.-25.1.] Aurinkomyrsky toi revontulia
Auringon massapurkaus sai aikaan revontulinäytelmän Keski- ja Pohjois-Suomen leveysasteille. Oulussa Pekka Kokko kuvasi ilmiön videolle.

>> Kuvat ja kertomukset revontulinäytelmästä

[6.1.-9.1.] Kylmyysjakso toi harvinaiset halot
 Jääsumuhaloja on näkynyt eri puolilla Suomea. Jukka Ruoskanen näki Hyvinkäällä huippuharvinaisen alakoveran Parryn kaaren ja Heikki Mahlamäki havaitsi rariteetteja Kauhajoella.

>> Hyvinkään näytelmä

[3.1.] Suuri tulipallo näkyi eteläisessä Suomessa
3.1. klo 20.18 näkyneestä merkittävästä tulipallosta saapui Taivaanvahdin lomakkeella yli 300 havaintoa. Tulipallosta päätyi meteoriitteja Jämsään. Kuva Jukka Hölttä.

>> Saapuneet havainnot kartalla

[27.12. klo 14.50] Talven ensimmäiset helmiäispilvet
Marko Riikonen hälytti 27.12. helmiäispilviin mahdollisesti liittyvästä Bishopin renkaasta Joensuussa. Varmistus tuli Ivalosta, jossa Panu Lahtinen havaitsi helmiäisiä.

>> Havainto Ivalosta

[10.12.] Kuunpimennys pilvien takana
Täydellinen kuunpimennys jäi lähes koko maassa paksun pilvipeitteen taakse. Juha Parvio Helsingissä ja Henri Peltola Espoossa onnistuivat näkemään pilviraosta täydellisen vaiheen juuri ennen sen päättymistä.

>> Täydellisen vaiheen havainnot kartalta

[6.12.] Kuun halo havaittiin laajalti
Itsenäisyyspäivän halonäytelmästä tuli järjestelmän tähän asti parhaiten havaittu ilmiö. Illan ainoan rariteetin,  9° renkaan valokuvasi Harry Lehto.

>> Ilmiö keskittyi Suomen lounaisosiin

[29.11.] Hieno revontulinäytelmä
Viime viikkojen parhaat revontulet esiintyivät aamuyöllä 29.11. Näytelmää seurasivat mm. Matias Takala, Tom Eklund ja Pekka Kokko.

>> Katso havainnot

[20.11.] Jääsumukausi alkoi Lapissa
Talven ensimmäisen merkittävän jääsumuhalonäytelmän havaitsi Olli Sälevä. Marraskuun 20. päivänä Rovaniemellä näkyi useita harvinaisia halomuotoja. 

>> Katso 20.11. halohavainto

[17.11.] Pikkuruinen meteoriitti Kärsämäelle
Suomen yllä näkyi tulipallo 17.11. Esko Lyytisen mallinnuksen mukaan kyseessä oli n. 100-150-grammaisen meteoriitin putoaminen Kärsämäelle.

>> Havainnot hämärätaivaan tulipallosta

[11.11.] Taivaanvahti avattiin
Ursan havaintojärjestelmä otettiin kokeilukäyttöön. Kaikki taivaanilmiöistä kiinnostuneet ovat tervetulleita lähettämään havaintojaan.    

>> Katso esim. Kuvat ja kertomukset