Taivaanvahti - Ursan havaintojärjestelmä: Tee havainto

You can send an observation about different kinds of deep sky (outside our solar system) objects by filling out this form.

Also starscape images are within this observation program.

You need to have a picture attached to qualify your observation. If you don't have a camera, also hand-drawn images are ok.

Havaintoaika

* Päivämäärä

Tähän ilmoitetaan se päivämäärä ja kellonaika, jolloin alun perin näit ilmiön taivaalla. Päivämäärä on myös valittavissa viereisestä kalenterikuvakkeesta. Päivämäärä ja kellonaika ilmoitetaan havaintopaikan paikallisajan mukaan.

Jos et ole varma minä ajankohtana havaitsit, pyydämme että ilmoitat sen ajankohdan mitä pidät todennäköisimpänä eli ns. parhaan arvauksen. Tällöin olisi hyvä, että kerrot ajankohdan epävarmuudesta lisää vapaamuotoisen tekstin kentässä eli havaintokertomuksessa.

Mikäli havainnossasi on kyse on pitkällä valotuksella otetusta tähtikuvasta, jota on saatettu valottaa jopa useina eri öinä, ilmoita ajankohdaksi viimeisin valotusajankohta.
* Kellonaika

Havainnon alku
—

Havainnon loppu
Jos havaitsit ilmiön vain hetkellisesti (esim. pari minuuttia), pelkkä alkuaika riittää.
Havaintoajan pikavalinnat
Ilmiö näkyy yhä • ilmiö näkyi 30 min sitten • ilmiö näkyi 1 h sitten

Havaintopaikka

Anna havaintopaikkasi sijainti napsauttamalla se hiirellä
viereiseen karttaan.

Kun napsautat hiirellä karttaa, järjestelmä poimii automaattisesti valitsemasi paikan koordinaatit ja maa-alueilla yleensä myös kyseisen paikan nimen.

Jos ensimmäinen hiiren napsautus kartalla meni väärään paikkaan, voit siirtää paikanmerkkiä napsauttamalla uudestaan. Kartan suurentaminen kartan vasemmassa reunassa olevalla liukusäätimellä tai hiiren keskirullalla auttaa paikan saamisessa tarkemmaksi.

Jos jostain syystä et halua antaa liian tarkasti havaintopaikkaasi, voit sijoittaa havaintopaikan merkin kartalla esimerkiksi lähimmän pienen taajaman keskustaan. Yleensä 1-3 kilometrin tarkkuus riittää havaintopaikan ilmoituksessa.

* Paikkakunnan nimi

Käyttäjien toivotaan ensin antavan havaintopaikan napsauttamalla se karttaan noin 1-3 kilometrin tarkkuudella mikäli mahdollista. Tällöin alle ilmestyy automaattisesti kunnan tarkkuudella havaintopaikka, mikäli kyse on Suomen maa-alueilla tehdystä havainnosta.

Google maps -karttasovellus ei tunnista kaikkia ulkomaisia havaintopaikkoja eikä merellä tehtyjä havaintoja. Näissä tapauksissa olisi hyvä, että kirjoitat tähän havaintopaikan.

Voit myös kartan napsautuksen sijasta kirjoittaa havaintopaikan suoraan kunnan tarkkuudella "Paikkakunnan nimi" -kenttään. Tällöin järjestelmä sijoittaa havaintosi satunnaiseen paikkaan ko. kunnan keskustassa. Useimpia ilmiöitä koskien tämäkin on riittävä ilmoitustarkkuus.

Mikäli et tiedä, minkä kunnan alueella havaintosi on tehty, kuten esimerkiksi, jos olit liikkuvassa kulkuvälineessä, pyydämme että kuvailet sijaintisi vapaamuotoisesti. Esimerkiksi "Kouvolan ja Mikkelin välillä" tai "Lentokoneessa Itämeren yllä".

Jos merkitsit sijainnin karttaan, tämä kohta täyttyi automaattisesti

Havaitsijan yhteystiedot

+ Lisää havaitsija

Voit ilmoittaa havainnollesi myös muita havaitsijoita, mikäli he olivat samalla havaintopaikalla, ovat suostuneet yhteishavaintoon ja ilmoitat heidän oikean nimensä ja sähköpostiosoitteensa. Vain sinulla päähavaitsijana on oikeus muokata havaintoa ja vain sinulle kirjautuu mahdollisten valokuvien tai piirrosten copyright.
* Oikea nimi

Anna oikea nimi muodossa etunimi ja sukunimi. Havaintoja ei voida hyväksyä nimimerkeiltä tai vajailta nimiltä (esim. K. Virtanen). Mikäli et halua, että nimesi on näkyvillä internetissä havaintosi yhteydessä, voit ottaa rastin pois tätä kysyvästä kohdasta, joka on seuraavalla rivillä.
Nimeni voi näkyä havaintoni yhteydessä

Edellä kirjoitettu nimesi ei tule näkyviin internetissä havaintosi ja mahdollisten kuviesi yhteydessä, mikäli otat rastin pois tästä kohdasta. Jos otat rastin pois, havainnon nimikentässä lukee internetissä "Ei näkyvillä". Tällöin henkilöllisyytesi jää vain Ursan ja ilmiön tutkijoiden tietoon.

Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni havaitsija sallii nimensä olevan esillä havaintonsa ja mahdollisten kuviensa yhteydessä. Näin menetellen noudatetaan tärkeäksi koettua luonnontieteellisen havaitsemisen perinnettä.
* Sähköpostiosoite

Sähköpostiosoitteen tulisi olla toimivassa perusmuodossa ilman ylimääräisiä tekstejä, välilyöntejä tai sulkeita. Esimerkiksi:james.t.kirk@gfail.com

Jos haluat myöhemmin täydentää, korjata tai poistaa havaintosi, tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla. Muokkauslinkki lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille.
Puhelinnumero
Miksi yhteystietoja pyydetään?

Yhteystietosi eivät tule julkisesti näkyville eikä niitä luovuteta kaupallisiin tarkoituksiin.

Tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaiden havaintojen yhteydessä on tärkeää, että tutkijat tai Ursa voi ottaa yhteyttä havaitsijaan kysyäkseen lisätietoja tai valokuvia tai kiittääkseen havainnosta.

Sähköpostiosoitteesi avulla voit itse myöhemmin hakea omat havaintosi järjestelmän hakutoiminteella. Sähköposti on parempi hakutapa kuin nimi, koska usealla havaitsijalla voi olla sama nimi.

Moni havaitsija on halunnut mahdollisuuden myöhemmin täydentää tai korjata havaintoaan. Tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla, joka lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille.

Kuvaus

* Havainnon kohde

Mistä kohteesta havainto on tehty? Tässä vetovalikossa on eri tähtitieteellisiä ja yötaivaan kohteita.

Tähtikuvalla tarkoitetaan valokuvaa tähtitaivaasta, esimerkiksi yhdestä tai useammasta tähdistöstä. Kuvassa ei ole pääosassa mikään yksittäinen kohde, kuten planeetta tai syvän taivaan kohde.

Maisematähtikuva on kuin tähtikuva, mutta siinä merkittävää roolia näyttelee myös maisema.

Syvän taivaan kohteilla tarkoitetaan tähtisumuja, galakseja, avonaisia ja pallomaisia tähtijoukkoja (jne), jotka ovat perinteisiä tämän alan harrastajien valokuvaus- ja piirroskohteita. Jos aiot tehdä syvän taivaan havainnon, muista avata lomakkeen alareunasta "Lisätiedot"-kenttä, jossa on laaja syvän taivaan kohteiden havainto-ohjelma. Sen voi täyttää siltä osin kuin itse koet mielekkääksi.

Valitse nova, supernova, gammapurkaus, muuttuva tähti tai eksoplaneetta mikäli havaitsit jotain näistä kohteista.
Kirjoita kohteen nimi

Käytä mieluummin virallisia lyhenteitä, Messierin kohteet ilman välilyöntiä (esim. M47) ja NGC-kohteet välilyönneilllä (esim. NGC 1543).
* Kohteen näyttävyys

Pyydämme, että otat kantaa havaitsemasi ilmiön näyttävyyteen. Oliko ilmiö taivaalla heikosti tai erittäin heikosti näkyvissä? Vai oliko se näyttävä tai peräti erittäin näyttävä?

Mikäli havainnon olennaisin sisältö on valokuva, toivomme että käytät luokittelua näin:

I: Kohde on kuvasta vain vaivoin erotettavissa.

II: Kohde on kuvassa himmeä ja/tai pienialainen.

III: Kohde on keskitasoisesti kuvassa näkyvissä.

IV: Kohde on verraten laaja-alaisesti ja/tai kirkkaasti esillä kuvassa.

V: Kohde on hyvin laaja-alaisesti ja/tai kirkkaasti esillä kuvassa.

Minkä tähtiyhdistyksen jäsen olet?

Tähän voit ilmoittaa tähtiharrastusyhdistyksen, jonka jäsen olet. Mikäli olet useamman yhdistyksen jäsen, pyydämme että ilmoitat sen yhdistyksen, joka on havaintotoiminnassa sinulle merkityksellisin.

Suomen suurin tähtiyhdistys, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry runsaalla 15 000 jäsenellään on tässä jaettu aluetiimeihin, jotka ovat "Ursa (Etelä-Suomi)", "Ursa (Helsinki)", "Ursa (Itä-Suomi)", "Ursa (Länsi-Suomi)" ja "Ursa (Pohjois-Suomi)". Pohjois-Suomen tiimin alueella ovat Oulun ja Lapin lääni. Etelä-Suomen tiimin alueeseen kuuluvat myös pääkaupunkiseudun kunnat paitsi Helsinki.

Havaintokertomus

Toivomme, että kerrot vapaamuotoisesti ilmiön näkemisestä. Jos olet kiireinen, vain yhden tai kahdenkin lauseen lyhyt kuvailu ilmiöstä auttaa hahmottamaan, mitä olet nähnyt. (Mikäli haluat antaa teknisiä tietoja, niille on oma paikka)

Tähän voit kertoa vapaamuotoisesti ilmiöstä ja sen näkemisestä. Tilaa on 1200 merkkiä. Esimerkiksi kuinka huomasit ilmiön? Miltä se näytti? (jne).

Jos taivaanilmiöt eivät ole sinulle entuudestaan tuttuja, koeta kuvailla ilmiötä monipuolisesti.

Jos olet alan spesialisti toivomme, että kirjoitat siten, että havaintokertomus on edes suurimmalta osaltaan ymmärrettävä uusille aiheesta kiinnostuneille. Olisi hyvä jos välttäisit harvojen käytössä olevia termejä, slangia ja lyhenteitä.

Mikäli kirjoitat tähän vaikka vain parinkin lauseen mittaisen havaintokertomuksen ja liität havaintoosi vähintään yhden kuvan, havainto pääsee julkaistuna havaintojärjestelmän Kuvat ja kertomukset -sivulle.

merkkiä jäljellä

Lisää kuva ilmiöstä

Voit liittää 1-8 kuvaa tai videota ilmiöstä (jpg, gif, png tai mp4). Järjestelmä ei ota vastaan yli 50 megatavun tiedostoja. Toivomme, että suosit kuvia ja videoita, joiden koko on korkeintaan 15 Mt.

Kuvia voi liittää enintään 8 kappaletta. Toivomme että liität useita kuvia vain, mikäli ne esittelevät ilmiön eri puolia tai eri vaiheita tai muutoin täydentävät toisiaan. Mikäli kuvasi ovat käytännössä täysin identtisiä, pyydämme että liität havaintoosi vain yhden parhaan kuvan.

Järjestelmä näyttää automaattisesti suurikokoiset kuvat koossa, jossa kuvan pisin sivu (joko vaaka- tai pystyulottuvuus) on 1000 pikseliä pitkä.

Tiedostojen koon yläraja on 50 megatavua Tätä isompia kuvia Taivaanvahti ei ota vastaan. Kannattaa suosia kuvia, joiden koko on korkeintaan 15 Mt.

Sallitut kuvaformaatit ovat jpg, jpeg, gif ja png. Järjestelmä ei ota vastaan esimerkiksi tif-kuvia tai pdf-tiedostoja.
Main image
Toivon, että havainnon ilmiötunnistukset tarkistetaan ennen havainnon julkaisua

Laittamalla rastin tähän pyydät, että ylläpidon asiantuntijat tarkistavat havainnon ilmiötunnistukset erityisen huolellisesti ja/tai kriittisesti ennen havainnon julkaisua.

Mikäli tunnistuksissa havaitaan jotain ongelmallista, havainto ei mene julkaisuun ennen kuin ylläpito on korjannut tunnistukset ja/tai sinuun on otettu yhteyttä.

Lomakkeen lähettäminen edellyttää tähdellä (*) merkittyjen kenttien täyttämistä.

Lisätiedot

Tähdistö

Jos tiedät missä tähdistössä kohde on tai mikä tähdistö näkyy parhaiten kuvassa?

Tähdistön valitseminen helpottaa kohteiden hakua tähdistön perusteella. Erityisen tärkeää tähdistön valinta on, kun olet havainnut syvän taivaan kohdetta, mutta voit halutessasi ilmoittaa tähdistön myös muille avaruuden kohteille.

Myös silloin kun olet ottanut esteettisen maisematähtikuvan tai tähtikuvan, jossa ei ole mitään erityistä avaruuden kohdetta näkyvillä, voi olla hyvä idea ilmoittaa tietokantaan mikä yksi tähdistö erottuu parhaiten kuvassa.

Esimerkiksi haulla "maisematähtikuva" ja "Orion" voi löytyä sopivia kuvia lehdissä tai kirjoissa julkaistavaksi kyseisestä tähdistöstä, jolloin kiinnostunut taho voi ottaa sinuun yhteyttä lehdistön yhteydenottolomakkeen kautta kuvalupaa pyytääkseen.

Jos tähdistö ei ole olennainen havainnollesi tai mikään yksi tähdistö ei näy erityisen hyvin kuvassa, tämän kohdan voi tarpeettomana jättää täyttämättä.
Kirkkaus magnitudeina

Arvioi kirkkaus, mikäli se on merkityksellistä tälle kohteelle.

Kirkkauden arviointi on olennaista etenkin niille kohteille, joiden kirkkaus vaihtelee. Toisaalta jos et koe mielekkääksi arvioida kohteen kirkkautta, sen tekeminen ei ole tarpeellista.

Kirkkaus annetaan magnitudiarvona. Voit verrata kirkkautta esimerkiksi tunnettujen tähtien magnitudiarvoihin.

Huomaa, että pintakohteen kirkkautta ei voi verrata pistemäiseen kohteeseen, vaan vertailutähti tulee ensin epätarkentaa kohteen kokoiseksi läikäksi.
Näkökentän läpimitta

Numeroarvo

Näkökentän läpimitta on olennainen vain syvän taivaan kohteiden havainto-ohjelmassa. Muissa havainnoissa se ei yleensä ole merkityksellinen.

Jos okulaarin näkökenttäsi oli esimerkiksi 35 kaariminuuttia, kirjoita ensimmäiseen kenttään "35" ja valitse oikealta mittayksiköksi "kaariminuuttia".

Mittayksikkö

Valitse vetovalikosta mittayksikkö, jota käytät arvioinnissa. Se voi olla asteita, kaariminuutteja tai kaarisekunteja.
Suurennus

Tähän voit halutessasi ilmoittaa havaitessa kaukoputkella käyttämäsi suurennuksen.

Tekniset tiedot

Tähän voit halutessasi antaa havaintovälineen tai valokuvauksen tekniset tiedot

Sää

Tähän voit halutessasi lyhyesti kuvailla sääolosuhteita havaintohetkellä.

Taustataivaan tummuus

Seeing

Rajamagnitudi

Kohteen lajityyppi

Jos et tunne näitä ilmiöitä, perehdy infonappien ohjeisiin. Taivaanvahdin asiantuntijat voivat tarvittaessa korjata tunnistuksia.

Galaksit
Spiraaligalaksi Spiraaligalaksi on tähtijärjestelmä, jossa pyöreähköstä (spiraaligalaksit) tai sauvamaisesta (sauvaspiraaligalaksit) keskustiivistymästä suuntautuu ulospäin spiraalimuodossa kaareutuvia kierteishaaroja. Spiraaligalaksien näennäinen muoto riippuu siitä, miltä suunnalta niitä katsomme. Päältäpäin ne ovat melko pyöreitä. Sivulta galaksi ovat linssimäisiä, jossa on keskellä pullistuma. Spiraalihaarojen näkeminen vaatii yleensä suurehkon havaintovälineen, hyvät sääolosuhteet ja havaintokokemusta. Yleensä spiraaligalaksit näyttävät ututäpliltä. Kolmion tähdistössä sijaitseva spiraaligalaksi M33. Kuva Tero Turunen. Andromedan galaksi M31. Kuvassa näkyvät myös galaksit M110 (oikeassa yläkulmassa) ja M32 (vasemmassa alakulmassa). Kuva Pekka Peura. M101 eli Tuulimyllygalaksi sijaitsee Ison Karhun tähdistössä. Kuva Samuli Vuorinen. Spiraaligalaksi IC 342 eli Hidden Galaksy sijaitsee kirahvin tähdistössä. Kuva Timo Inkinen. Piirros spiraaligalaksista NGC 7331 Pegasuksen tähdistössä. Kuva Juha Ojanperä.
Elliptinen galaksi Elliptinen galaksi on soikea tai pyöreähkö kaukainen tähtijärjestelmä, jossa ei ole kierteishaaroja. Kaukoputkilla nämä näkyvät utumaisina täplinä. Kuvan keskellä olevaa elliptistä galaksia Centaurus A eli NGC 5128 halkoo pölyjuova. Kuva Toni Veikkolainen.
Epäsäännöllinen galaksi Epäsäännöllinen galaksi on tähtijärjestelmä, jolla ei ole selvää järjestäytynyttä rakennetta. Epäsäännöllinen galaksi IC10 Kassiopeian tähdistössä. Kuva Rauno Päivinen. Suuri Magellanin pilvi on meitä kolmanneksi lähin galaksi. Kuva Toni Veikkolainen.
Aktiivinen galaksi Aktiivinen galaksi OJ 287 ravun tähtikuviossa. Tämä aktiivinen galaksi sisältää suurimman tunnetun mustan aukon. Kuva Arto Oksanen.
Galaksijoukko Galaksijoukossa on kymmeniä tai satoja galakseja. Tyypillisesti galaksijoukkojen näkeminen vaatii melko suuren havaintovälineen. Neljästä galaksista koostuva galaksijoukko Hickson 44 sijaitsee Leijonan tähdistössä. Kuva Timo Inkinen.

Sumut
Emissiosumu Emissiosumussa lähistön kuumat tähdet saavat kaasun hehkumaan. Sitä ei tule sekoittaa heijastussumuun, joka on kaasua, jota lähistöllä olevat tähdet vain valaisevat. Ulkonäöltään kaasusumu on epäsäännöllisen muotoinen kohde ja sumun himmeät osat vaativat näkyäkseen suurehkoja havaintovälineitä. Heijastussumuja Kefeuksen tähdistössä. Isompi osa koostuu sumuista Cederblad 214 (Ced214) ja NGC 7822. Alempi pyöreä sumu on nimeltään Sharpless 170 (Sh2-170). Kuva J-P Metsävainio. Orionin kaasusumu. Kuva Samuli Vuorinen. Tähän noin 4 asteen kuvakenttään mahtuu emissiosumut SH2-157, SH2-158, SH2-159, SH2-161 ja SH2-162 (tai NGC 7635 eli Kuplasumu) sekä avonaiset tähtijoukot M52 sekä NGC7510. Kuva Juha Kepsu. NGC 281 eli Pacman-sumu. Kohde sijaitsee Kassiopeian tähdistössä. Kuva J-P Metsävainio. NGC 896 on Kassiopeiassa sijaitsevan Sydänsumun (IC 1805) kärkinipukka. Kuva Timo Inkinen.
Heijastussumu Heijastussumu on kaasua, jota lähistöllä olevat tähdet vain valaisevat. Sitä ei tule sekoittaa emissiosumuun, joka on kaasua, jonka lähistön kuumat tähdet saavat hehkumaan. Toisaalta heijastussumuja näkyy paikoin emissiosumujen kanssa samoilla alueilla. Ulkonäöltään heijastussumut ovat yleensä epäsäännöllisen muotoisia ja useat niistä vaativat näkyäkseen suurehkoja havaintovälineitä. Heijastussumut hohtavat sinisinä Seulasten tähtien ympärillä. Kuva Juha Parvio. Kirkkaan tähden ympärillä sinisenä hehkuva heijastussumu NGC 1333 sijaitsee Perseuksen tähdistössä. Kuva Timo Inkinen. Sinertävä heijastussumu NGC 2023 näkyy Hevosenpääsumusta vasemmalle alaviistoon. Itse Hevosenpääsumu on pimeä sumu punaista emissiosumua IC 434 vasten. Vasemmassa laidassa on NGC 2024, eli Liekkisumu. Kuva Samuli Vuorinen. NGC 7538 Kefeuksen tähdistössä on sekoitus heijastus- ja emissiosumua. Kuva Timo Inkinen. Heijastussumuja (LBN 550, 552 ja 555) ja pimeitä sumuja (LDN 1228) Kefeuksen tähdistössä. Kuva Juha Kepsu. Heijastussumu vdB 141 Kefeuksen tähdistössä. Kuva Tero Turunen.
Planetaarinen sumu Planetaarinen sumu on kuolleen tähden jäänne. Se voi olla rengasmainen, kiekkomainen tai melko epäsäännöllisesti levittäytynyt. Muutamia lähimpiä kohteita lukuunottamatta planetaariset sumut ovat näennäiseltä läpimitaltaan pieniä ja vaativat näkyäkseen suurehkon havaintovälineen. Planetaarinen sumu M27 eli Nostopainosumu sijaitsee Ketun tähdistössä. Kuva Juha Parvio. Perseuksen tähdistöstä näkyvä M76 eli Pieni nostopainosumu. Kuva Rauno Päivinen.
Supernovajäännös Supernovajäännös on supernovaräjähdyksessä kuolleen suuren tähden jäänne. Supernovajäännökset ovat muodoltaa melko epäsäännöllisiä. Melko monissa niistä nähdään rengasmaista rakennetta. Supernovajäännökset vaativat näkyäkseen tyypillisesti melko suuria havaintovälineitä ja mahdollisesti erikoissuodattimia. Rapusumu M1 syntyi tähden räjähtäessä vuonna 1054. Tämä on taivaan helpoiten havaittava supernovajäännös. Kuva Tero Hirvikoski. Supernovajäännös Simesis 147 sijaitsee Härän ja Ajomiehen tähdistöissä. Kuva J-P Metsävainio. Harsosumu on taivaalla laaja-alainen supernovajäännös Joutsenen tähdistössä. Rajatusta alueesta on alla yksityiskohtakuva. Kuva J-P Metsävainio. Yksityiskohta Harsosumusta alueelta joka tunnetaan nimellä Pickeringin kolmio (Pickering's Triangle). Kuva J-P metsävainio. Kaistale Harsosumua. Kuva Rauno Päivinen.
Pimeä sumu Pimeät sumut ovat avaruudessa olevaa pölyä, jotka estävät taustalla olevien tähtien ja valoisien tähtisumujen näkymisen. Näin pimeät sumut näkyvät avaruudessa tummina pilvinä. Hevosenpääsumu on pimeä sumu. Kuva Arto Murtovaara. Pimeä sumu LDN 1235 Kefeuksen tähdistössä. Kuva Juha Kepsu. Pimeä sumu LDN 1302. Kuva Tero Turunen. NGC 1333 on heijastussumu jossa on myös pimeitä sumuja. Kuva Samuli Vuorinen.

Tähtijoukot ja asterismit
Avoin tähtijoukko Avonainen tähtijoukko on joidenkin kymmenien tai satojen tähtien muodostama epäsäännöllinen joukko. Se voi näkyä erillisinä tähtinä tai pienellä havaintovälineella hiukan utumaisena täplänä. Kuvan oikeassa laidassa on avonainen tähtijoukko M52. Punainen emissiosumu on Kuplasumu. Kuva Jyrki Grönroos. Avoin tähtijoukko M45 eli Seulaset. Kuva Juha Parvio. Avonaisten tähtijoukkojen NGC 869 ja NGC 884 pari Misam Perseuksen tähdistössä. Kuva Lauri Kangas. Myös M34 on Perseuksessa sijaitseva avoin tähtijoukko. Kuva Teppo Laitinen. Villihanhijoukko M11 on poikkeuksellisen tiivis avoin tähtijoukko. Kuva Jaakko Asikainen. Ptolemaioksen joukko M7 sijaitsee runsastähtisessä Linnunradan osassa Jousimiehen tähdistössä. Kuva Toni Veikkolainen.
Pallomainen tähtijoukko Pallomainen tähtijoukko on tuhansien tähtien muodostama pallomaisesti järjestäytynyt joukko. Tyypillisesti se näkyy pyöreänä ututäplänä. Suuremmilla havaintovälineillä osa pallomaisen tähtijoukon tähdistä voi erottua erillisinäkin. Tukaanin tähdistössä sijaitsevat pallomainen tähtijoukko 47 Tucanae. Kuva Arto Oksanen. Pallomainen tähtijoukko M13 sijaitsee Herkuleksen tähdistössä. Kuva Rauno Päivinen. Pallomainen tähtijoukko M2 Vesimiehen tähdistössä. Kuva Timo Inkinen.
Asterismi Asterismi on tähtien muodostama joukko tai kuvio, jossa tähdet vain näyttävät olevan yhdessä joukossa lähellä toisiaan, mutta todellisuudessa ne kuitenkin sijaitsevat kaukana toisistaan. Asterismin tähdet eivät siis ole painovoiman vuoksi yhteydessä toisiinsa, kuten avonaisten ja pallomaisten joukkojen tähdet ovat. Ne vain näyttävät olevan lähellä toisiaan, koska ne maapallolta nähtynä sattumalta sijaitsevat samassa suunnassa. Orionin vyön kolme tähteä muodostavat yhdenlaisen asterismin. Kuva Voitto Pitkänen.

Tähdet
Kaksoistähti Kaksoistähdet ovat sellaisia tähtiä, joissa kaksi tähteä on vierekkäin lähellä toisiaan. Kaksoistähdet jaetaan optisiin- ja fyysisiin kaksoistähtiin. Optisissa kaksoistähdissä kaksi tähteä näyttää olevan lähellä toisiaan, mutta ne sijaitsevat kuitenkin kaukana toisistaan eri etäisyyksillä. Fyysisissä kaksoistähdissä tähdet ovat painovoiman vuoksi sidoksissa toisiinsa ja ne kiertävät toisiaan. Tähtijärjestelmiä, joissa on useampi kuin kaksi tähteä, kutsutaan moninkertaisiksi tähdiksi. Joutsenen tähtikuvion kaksoistähti Albireo koostuu sinisestä ja keltaisesta tähdestä. Ei ole tiedossa onko kyse fyysisestä kaksoistähdestä. Kuva Jim Spinner.
Moninkertainen tähti Moninkertainen tähtijärjestelmä on sellainen, jossa kolme tai useampi tähteä on painovoiman vuoksi sidoksissa toisiinsa. Tähdet kiertävät yhteistä massakeskipistettä. Jos tähtiä, jotka kiertävät toisiaan, on vain kaksi kappaletta, tällaista järjestelmää kutsutaan kaksoistähdeksi.

Tähdet

Kaksoistähti

Moninkertainen tähti

Lähettämällä havainnon vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.

Desktop version of the site Show the mobile version
Site development by the Taivaanvahti team, E. Bruus and Sasken Finland Oy
© 2011- 2020 Astronomical association Ursa. All rights reserved.
Privacy policy