Tällä lomakkeella voit tehdä havainnon jostain aurinkokunnan ulkopuolisesta eli etäisen avaruuden kohteesta tai voit julkaista tähtikuvan tai maisematähtikuvan. 

Onhan sinulla kuva? Syvän avaruuden havaintoon tarvitset ottamasi valokuvan tai tekemäsi piirroksen.

Havaintoaika

Milloin näit tai kuvasit ilmiön?

  • *
    info

    Tähän ilmoitetaan se päivämäärä ja kellonaika, jolloin alun perin näit ilmiön taivaalla. Päivämäärä on myös valittavissa viereisestä kalenterikuvakkeesta. Päivämäärä ja kellonaika ilmoitetaan havaintopaikan paikallisajan mukaan.

    Jos et ole varma minä ajankohtana havaitsit, pyydämme että ilmoitat sen ajankohdan mitä pidät todennäköisimpänä eli ns. parhaan arvauksen. Tällöin olisi hyvä, että kerrot ajankohdan epävarmuudesta lisää vapaamuotoisen tekstin kentässä eli havaintokertomuksessa.

    Mikäli havainnossasi on kyse on pitkällä valotuksella otetusta tähtikuvasta, jota on saatettu valottaa jopa useina eri öinä, ilmoita ajankohdaksi viimeisin valotusajankohta.

  • *
    Havainnon alku
    —  
    Havainnon loppu
  • Jos havaitsit ilmiön vain hetkellisesti (esim. pari minuuttia), pelkkä alkuaika riittää.
  • Havaintoajan pikavalinnat
    Ilmiö näkyy yhä • ilmiö näkyi 30 min sitten • ilmiö näkyi 1 h sitten
Havaintopaikka

Missä olit kun teit havainnon?

  • Anna havaintopaikkasi sijainti napsauttamalla se hiirellä
    viereiseen karttaan.

    info

    Kun napsautat hiirellä karttaa, järjestelmä poimii automaattisesti valitsemasi paikan koordinaatit ja maa-alueilla yleensä myös kyseisen paikan nimen. 

    Jos ensimmäinen hiiren napsautus kartalla meni väärään paikkaan, voit siirtää paikanmerkkiä napsauttamalla uudestaan. Kartan suurentaminen kartan vasemmassa reunassa olevalla liukusäätimellä tai hiiren keskirullalla auttaa paikan saamisessa tarkemmaksi.

    Jos jostain syystä et halua antaa liian tarkasti havaintopaikkaasi, voit sijoittaa havaintopaikan merkin kartalla esimerkiksi lähimmän pienen taajaman keskustaan. Yleensä 1-3 kilometrin tarkkuus riittää havaintopaikan ilmoituksessa. 

  • * info

    Käyttäjien toivotaan ensin antavan havaintopaikan napsauttamalla se karttaan noin 1-3 kilometrin tarkkuudella mikäli mahdollista. Tällöin alle ilmestyy automaattisesti kunnan tarkkuudella havaintopaikka, mikäli kyse on Suomen maa-alueilla tehdystä havainnosta.

    Google maps -karttasovellus ei tunnista kaikkia ulkomaisia havaintopaikkoja eikä merellä tehtyjä havaintoja. Näissä tapauksissa olisi hyvä, että kirjoitat tähän havaintopaikan. 

    Voit myös kartan napsautuksen sijasta kirjoittaa havaintopaikan suoraan kunnan tarkkuudella "Paikkakunnan nimi" -kenttään. Tällöin järjestelmä sijoittaa havaintosi satunnaiseen paikkaan ko. kunnan keskustassa. Useimpia ilmiöitä koskien tämäkin on riittävä ilmoitustarkkuus.

    Mikäli et tiedä, minkä kunnan alueella havaintosi on tehty, kuten esimerkiksi, jos olit liikkuvassa kulkuvälineessä, pyydämme että kuvailet sijaintisi vapaamuotoisesti. Esimerkiksi "Kouvolan ja Mikkelin välillä" tai "Lentokoneessa Itämeren yllä".


    Jos merkitsit sijainnin karttaan, tämä kohta täyttyi automaattisesti

Havaitsijan yhteystiedot
  • + Lisää havaitsija info

    Voit ilmoittaa havainnollesi myös muita havaitsijoita, mikäli he olivat samalla havaintopaikalla, ovat suostuneet yhteishavaintoon ja ilmoitat heidän oikean nimensä ja sähköpostiosoitteensa. Vain sinulla päähavaitsijana on oikeus muokata havaintoa ja vain sinulle kirjautuu mahdollisten valokuvien tai piirrosten copyright.

  • info

    Anna oikea nimi muodossa etunimi ja sukunimi. Havaintoja ei voida hyväksyä nimimerkeiltä tai vajailta nimiltä (esim. K. Virtanen). Mikäli et halua, että nimesi on näkyvillä internetissä havaintosi yhteydessä, voit ottaa rastin pois tätä kysyvästä kohdasta, joka on seuraavalla rivillä.

  • info

    Edellä kirjoitettu nimesi ei tule näkyviin internetissä havaintosi ja mahdollisten kuviesi yhteydessä, mikäli otat rastin pois tästä kohdasta. Jos otat rastin pois, havainnon nimikentässä lukee internetissä "Ei näkyvillä". Tällöin henkilöllisyytesi jää vain Ursan ja ilmiön tutkijoiden tietoon. 

    Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni havaitsija sallii nimensä olevan esillä havaintonsa ja mahdollisten kuviensa yhteydessä. Näin menetellen noudatetaan tärkeäksi koettua luonnontieteellisen havaitsemisen perinnettä.



  • info

    Sähköpostiosoitteen tulisi olla toimivassa perusmuodossa ilman ylimääräisiä tekstejä, välilyöntejä tai sulkeita. Esimerkiksi:james.t.kirk@gfail.com

    Jos haluat myöhemmin täydentää, korjata tai poistaa havaintosi, tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla. Muokkauslinkki lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille. 

  • Miksi yhteystietoja pyydetään?

    info

    Yhteystietosi eivät tule julkisesti näkyville eikä niitä luovuteta kaupallisiin tarkoituksiin.

    Tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaiden havaintojen yhteydessä on tärkeää, että tutkijat tai Ursa voi ottaa yhteyttä havaitsijaan kysyäkseen lisätietoja tai valokuvia tai kiittääkseen havainnosta.

    Sähköpostiosoitteesi avulla voit itse myöhemmin hakea omat havaintosi järjestelmän hakutoiminteella. Sähköposti on parempi hakutapa kuin nimi, koska usealla havaitsijalla voi olla sama nimi.   

    Moni havaitsija on halunnut mahdollisuuden myöhemmin täydentää tai korjata havaintoaan. Tämä on mahdollista muokkauslinkin avulla, joka lähetetään antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta se ei pääse perille. 

Kuvaus
  • *
    info

    Mistä kohteesta havainto on tehty? Tässä vetovalikossa on eri tähtitieteellisiä ja yötaivaan kohteita. 

    Tähtikuvalla tarkoitetaan valokuvaa tähtitaivaasta, esimerkiksi yhdestä tai useammasta tähdistöstä. Kuvassa ei ole pääosassa mikään yksittäinen kohde, kuten planeetta tai syvän taivaan kohde. 

    Maisematähtikuva on kuin tähtikuva, mutta siinä merkittävää roolia näyttelee myös maisema. 

    Syvän taivaan kohteilla tarkoitetaan tähtisumuja, galakseja, avonaisia ja pallomaisia tähtijoukkoja (jne), jotka ovat perinteisiä tämän alan harrastajien valokuvaus- ja piirroskohteita. Jos aiot tehdä syvän taivaan havainnon, muista avata lomakkeen alareunasta "Lisätiedot"-kenttä, jossa on laaja syvän taivaan kohteiden havainto-ohjelma. Sen voi täyttää siltä osin kuin itse koet mielekkääksi. 

    Valitse nova, supernova, gammapurkaus, muuttuva tähti tai eksoplaneetta mikäli havaitsit jotain näistä kohteista.



  • Käytä mieluummin virallisia lyhenteitä, Messierin kohteet ilman välilyöntiä (esim. M47) ja NGC-kohteet välilyönneilllä (esim. NGC 1543).

  • *
    info

    Pyydämme, että otat kantaa havaitsemasi ilmiön näyttävyyteen. Oliko ilmiö taivaalla heikosti tai erittäin heikosti näkyvissä? Vai oliko se näyttävä tai peräti erittäin näyttävä?

    Mikäli havainnon olennaisin sisältö on valokuva, toivomme että käytät luokittelua näin:

    I: Kohde on kuvasta vain vaivoin erotettavissa.

    II: Kohde on kuvassa himmeä ja/tai pienialainen.

    III: Kohde on keskitasoisesti kuvassa näkyvissä.

    IV: Kohde on verraten laaja-alaisesti ja/tai kirkkaasti esillä kuvassa.

    V: Kohde on hyvin laaja-alaisesti ja/tai kirkkaasti esillä kuvassa.


  • info

    Tähän voit ilmoittaa tähtiharrastusyhdistyksen, jonka jäsen olet. Mikäli olet useamman yhdistyksen jäsen, pyydämme että ilmoitat sen yhdistyksen, joka on havaintotoiminnassa sinulle merkityksellisin.  

    Suomen suurin tähtiyhdistys, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry runsaalla 15 000 jäsenellään on tässä jaettu aluetiimeihin, jotka ovat "Ursa (Etelä-Suomi)", "Ursa (Helsinki)", "Ursa (Itä-Suomi)", "Ursa (Länsi-Suomi)" ja "Ursa (Pohjois-Suomi)". Pohjois-Suomen tiimin alueella ovat Oulun ja Lapin lääni. Etelä-Suomen tiimin alueeseen kuuluvat myös pääkaupunkiseudun kunnat paitsi Helsinki.      


  • Toivomme, että kerrot vapaamuotoisesti ilmiön näkemisestä. Jos olet kiireinen, vain yhden tai kahdenkin lauseen lyhyt kuvailu ilmiöstä auttaa hahmottamaan, mitä olet nähnyt. (Mikäli haluat antaa teknisiä tietoja, niille on oma paikka)

    info

    Tähän voit kertoa vapaamuotoisesti ilmiöstä ja sen näkemisestä. Tilaa on 1200 merkkiä. Esimerkiksi kuinka huomasit ilmiön? Miltä se näytti? (jne).

    Jos taivaanilmiöt eivät ole sinulle entuudestaan tuttuja, koeta kuvailla ilmiötä monipuolisesti.  

    Jos olet alan spesialisti toivomme, että kirjoitat siten, että havaintokertomus on edes suurimmalta osaltaan ymmärrettävä uusille aiheesta kiinnostuneille. Olisi hyvä jos välttäisit harvojen käytössä olevia termejä, slangia ja lyhenteitä.  

    Mikäli kirjoitat tähän vaikka vain parinkin lauseen mittaisen havaintokertomuksen ja liität havaintoosi vähintään yhden kuvan, havainto pääsee julkaistuna havaintojärjestelmän Kuvat ja kertomukset -sivulle.

    merkkiä jäljellä

  • Voit liittää 1-8 kuvaa ilmiöstä (jpg, gif tai png). Järjestelmä ei ota vastaan yli 50 megatavun kuvia. Toivomme, että suosit kuvia, joiden koko on korkeintaan 15 Mt.

    info

    Kuvia voi liittää enintään 8 kappaletta. Toivomme että liität useita kuvia vain, mikäli ne esittelevät ilmiön eri puolia tai eri vaiheita tai muutoin täydentävät toisiaan. Mikäli kuvasi ovat käytännössä täysin identtisiä, pyydämme että liität havaintoosi vain yhden parhaan kuvan.

    Järjestelmä näyttää automaattisesti suurikokoiset kuvat koossa, jossa kuvan pisin sivu (joko vaaka- tai pystyulottuvuus) on 1000 pikseliä pitkä.  

    Tiedostojen koon yläraja on 50 megatavua Tätä isompia kuvia Taivaanvahti ei ota vastaan. Kannattaa suosia kuvia, joiden koko on korkeintaan 15 Mt.

    Sallitut kuvaformaatit ovat jpg, jpeg, gif ja png. Järjestelmä ei ota vastaan esimerkiksi tif-kuvia tai pdf-tiedostoja.

  • Havainnon pääkuva









  • info

    Laittamalla rastin tähän pyydät, että ylläpidon asiantuntijat tarkistavat havainnon ilmiötunnistukset erityisen huolellisesti ja/tai kriittisesti ennen havainnon julkaisua.

    Mikäli tunnistuksissa havaitaan jotain ongelmallista, havainto ei mene julkaisuun ennen kuin ylläpito on korjannut tunnistukset ja/tai sinuun on otettu yhteyttä.   



Lomakkeen lähettäminen edellyttää tähdellä (*) merkittyjen kenttien täyttämistä.

Lisätiedot

  • Jos tiedät missä tähdistössä kohde on tai mikä tähdistö näkyy parhaiten kuvassa? Mitkään näistä lisätietokentän tiedoista eivät ole tarpeellisia täyttää, kun osallistut #bongaalinnunrata-haasteeseen.

    info

    Tähdistön valitseminen helpottaa kohteiden hakua tähdistön perusteella. Erityisen tärkeää tähdistön valinta on, kun olet havainnut syvän taivaan kohdetta, mutta voit halutessasi ilmoittaa tähdistön myös muille avaruuden kohteille.

    Myös silloin kun olet ottanut esteettisen maisematähtikuvan tai tähtikuvan, jossa ei ole mitään erityistä avaruuden kohdetta näkyvillä, voi olla hyvä idea ilmoittaa tietokantaan mikä yksi tähdistö erottuu parhaiten kuvassa.

    Esimerkiksi haulla "maisematähtikuva" ja "Orion" voi löytyä sopivia kuvia lehdissä tai kirjoissa julkaistavaksi kyseisestä tähdistöstä, jolloin kiinnostunut taho voi ottaa sinuun yhteyttä lehdistön yhteydenottolomakkeen kautta kuvalupaa pyytääkseen.

    Jos tähdistö ei ole olennainen havainnollesi tai mikään yksi tähdistö ei näy erityisen hyvin kuvassa, tämän kohdan voi tarpeettomana jättää täyttämättä.  


  • Arvioi kirkkaus, mikäli se on merkityksellistä tälle kohteelle.

    info

    Kirkkauden arviointi on olennaista etenkin niille kohteille, joiden kirkkaus vaihtelee. Toisaalta jos et koe mielekkääksi arvioida kohteen kirkkautta, sen tekeminen ei ole tarpeellista.

    Kirkkaus annetaan magnitudiarvona. Voit verrata kirkkautta esimerkiksi tunnettujen tähtien magnitudiarvoihin.

    Huomaa, että pintakohteen kirkkautta ei voi verrata pistemäiseen kohteeseen, vaan vertailutähti tulee ensin epätarkentaa kohteen kokoiseksi läikäksi.


  • Numeroarvo

    info

    Näkökentän läpimitta on olennainen vain syvän taivaan kohteiden havainto-ohjelmassa. Muissa havainnoissa se ei yleensä ole merkityksellinen.

    Jos okulaarin näkökenttäsi oli esimerkiksi 35 kaariminuuttia, kirjoita ensimmäiseen kenttään "35" ja valitse oikealta mittayksiköksi "kaariminuuttia".

    Mittayksikkö

    info

    Valitse vetovalikosta mittayksikkö, jota käytät arvioinnissa. Se voi olla asteita, kaariminuutteja tai kaarisekunteja.


  • info

    Tähän voit halutessasi ilmoittaa havaitessa kaukoputkella käyttämäsi suurennuksen.


Tähän voit halutessasi antaa havaintovälineen tai valokuvauksen tekniset tiedot

info

Tähän voit halutessasi eritellä havainnossa käyttämäsi havaintovälineen ja valokuvauksen tekniset tiedot. Käytettävissä on 1200 kirjainmerkkiä.

Havaintovälineen voi antaa esimerkiksi näin: 127 mm peilikaukoputki, F1300 mm.

Valokuvaustiedot voi antaa esimerkiksi näin: Kameramerkki, 50 mm, f/2,8, ISO 100.


Tähän voit halutessasi lyhyesti kuvailla sääolosuhteita havaintohetkellä.

info

Tähän voit halutessasi lyhyesti kuvailla sääolosuhteita havaintohetkellä.


info

Taustataivaan tummuuden arviointi on tarpeellista vain syvän taivaan kohteiden havainto-ohjelmassa, esimerkiksi jos havaitsit kaukoputkella spiraaligalaksia ja teit siitä piirrokset. 

Arviointi tehdään asteikolla 1-5, jossa 1 on paras ja 5 huonoin. Vetovalikossa nämä perinteiset numerolyhenteet on kirjoitettu auki käytön helpottamiseksi.

 


info

Seeing on ilmakehän rauhallisuutta kuvaava suure. Mitä terävämpänä kohde näkyy, sitä parempi on seeing.Seeingin arviointi on tarpeellista vain syvän taivaan kohteiden havainto-ohjelmassa, esimerkiksi jos havaitsit kaukoputkella spiraaligalaksia ja teit siitä piirrokset. 

Arviointi tehdään asteikolla 1-5, jossa 1 on paras ja 5 huonoin. Vetovalikossa nämä perinteiset numerolyhenteet on kirjoitettu auki käytön helpottamiseksi.


info

Rajamagnitudi on havaintohetkellä himmeimmän paljain silmin silmin näkyvän tähden kirkkaus.


Jos et tunne näitä ilmiöitä, perehdy infonappien ohjeisiin. Taivaanvahdin asiantuntijat voivat tarvittaessa korjata tunnistuksia.

Galaksit
info

Spiraaligalaksi on tähtijärjestelmä, jossa pyöreähköstä (spiraaligalaksit) tai sauvamaisesta (sauvaspiraaligalaksit) keskustiivistymästä suuntautuu ulospäin spiraalimuodossa kaareutuvia kierteishaaroja.

Spiraaligalaksien näennäinen muoto riippuu siitä, miltä suunnalta niitä katsomme. Päältäpäin ne ovat melko pyöreitä. Sivulta galaksi ovat linssimäisiä, jossa on keskellä pullistuma.

Spiraalihaarojen näkeminen vaatii yleensä suurehkon havaintovälineen, hyvät sääolosuhteet ja havaintokokemusta. Yleensä spiraaligalaksit näyttävät ututäpliltä.

 

Kolmion tähdistössä sijaitseva spiraaligalaksi M33. Kuva Tero Turunen.

 

Andromedan galaksi M31. Kuvassa näkyvät myös galaksit M110 (oikeassa yläkulmassa) ja M32 (vasemmassa alakulmassa). Kuva Pekka Peura.

 

M101 eli Tuulimyllygalaksi sijaitsee Ison Karhun tähdistössä. Kuva Samuli Vuorinen.

 

Spiraaligalaksi IC 342 eli Hidden Galaksy sijaitsee kirahvin tähdistössä. Kuva Timo Inkinen.

 

Piirros spiraaligalaksista NGC 7331 Pegasuksen tähdistössä. Kuva Juha Ojanperä.

info

Elliptinen galaksi on soikea tai pyöreähkö kaukainen tähtijärjestelmä, jossa ei ole kierteishaaroja. Kaukoputkilla nämä näkyvät utumaisina täplinä.

 

Kuvan keskellä oleva utuinen läikkä on elliptinen galaksi Centaurus A eli NGC 5128. Kuva Toni Veikkolainen.

info

Epäsäännöllinen galaksi on tähtijärjestelmä, jolla ei ole selvää järjestäytynyttä rakennetta.

 

Epäsäännöllinen galaksi IC10 Kassiopeian tähdistössä. Kuva Rauno Päivinen.

 

Suuri Magellanin pilvi on meitä kolmanneksi lähin galaksi. Kuva Toni Veikkolainen.

info

Aktiivinen galaksi OJ 287 ravun tähtikuviossa. Tämä aktiivinen galaksi sisältää suurimman tunnetun mustan aukon. Kuva Arto Oksanen.

info

Galaksijoukossa on kymmeniä tai satoja galakseja. Tyypillisesti galaksijoukkojen näkeminen vaatii melko suuren havaintovälineen.

 

Neljästä galaksista koostuva galaksijoukko Hickson 44 sijaitsee Leijonan tähdistössä. Kuva Timo Inkinen.

Sumut
info

Emissiosumussa lähistön kuumat tähdet saavat kaasun hehkumaan. Sitä ei tule sekoittaa heijastussumuun, joka on kaasua, jota lähistöllä olevat tähdet vain valaisevat.

Ulkonäöltään kaasusumu on epäsäännöllisen muotoinen kohde ja sumun himmeät osat vaativat näkyäkseen suurehkoja havaintovälineitä.

 

Heijastussumuja Kefeuksen tähdistössä. Isompi osa koostuu sumuista Cederblad 214 (Ced214) ja NGC 7822. Alempi pyöreä sumu on nimeltään Sharpless 170 (Sh2-170). Kuva J-P Metsävainio.

 

Orionin kaasumu. Kuva Samuli Vuorinen.

 

Tähän noin 4 asteen kuvakenttään mahtuu emissiosumut SH2-157, SH2-158, SH2-159, SH2-161 ja SH2-162 (tai NGC7635 eli Kuplasumu) sekä avonaiset tähtijoukot M52 sekä NGC7510. Kuva Juha Kepsu.

 

NGC 281 eli Pack-Man-sumu. Kohde sijaitsee Kassiopeian tähdistössä. Kuva J-P Metsävainio.

 

NGC 896 eli IC 1795 eli The North Bear -sumu on Kassiopeiassa sijaitsevan Sydän-sumun (IC1805) kärkinipukka. Kuva Timo Inkinen.

info

Heijastussumu on kaasua, jota lähistöllä olevat tähdet vain valaisevat. Sitä ei tule sekoittaa emissiosumuun, joka on kaasua, jonka lähistön kuumat tähdet saavat hehkumaan.

Ulkonäöltään kaasusumu on epäsäännöllisen muotoinen kohde ja sumun himmeät osat vaativat näkyäkseen suurehkoja havaintovälineitä.

 

Heijastussumut hohtavat sinisinä Seulasten tähtien ympärillä. Kuva Juha Parvio.

 

Kirkkaan tähden ympärillä sinisenä hehkuva heijastussumu NGC 1333 sijaitsee Perseuksen tähdistössä. Kuva Timo Inkinen.

 

Sinertävä heijastussumu NGC 2023 näkyy hevosenpääsumusta vasemmalle alaviistoon. Itse hevosenpääsumu on pimeä sumu punaista emissiosumua IC 434 vasten. Oikeassa laidassa on NGC 2024, eli Liekkisumu. Kuva Samuli Vuorinen.

 

NGC 7538 Kefeuksen tähdistössä on sekoitus heijastus- ja emissiosumua. Kuva Timo Inkinen.

 

Heijastussumuja (LBN 550, 552 ja 555) ja pimeitä sumuja (LDN 1228) Kefeuksen tähdistössä. Kuva Juha Kepsu.

 

Heijastussumu vdB 141 Kefeuksen tähdistössä. Kuva Tero Turunen.

info

Planetaarinen sumu on kuolleen tähden jäänne. Se voi olla rengasmainen, kiekkomainen tai melko epäsäännöllisesti levittäytynyt.

Muutamien lähimpiä kohteita lukuunottamatta planetaariset sumu on näennäiseltä läpimitaltaan pieniä ja vaativat näkyäkseen suurehkon havaintovälineen.

 

Planetaarinen sumu M27 eli Nostopainosumu sijaitseee Ketun tähdistössä. Kuva Juha Parvio.

 

Perseuksen tähdistöstä näkyvä M76 eli Pieni nostopainosumu. Kuva Rauno Päivinen.

info

Supernovajäännös on supernovaräjähdyksessä kuolleen suuren tähden jäänne. Supernovajäännökset ovat muodoltaa melko epäsäännöllisiä. Melko monissa niistä nähdään rengasmaista rakennetta.

Supernovajäännökset vaativat näkyäkseen tyypillisesti melko suuria havaintovälineitä ja mahdollisesti erikoissuodattimia.

 

Supernovajäännös Simesis 147 sijaitsee Härän ja Ajomiehen tähdistöissä. Kuva J-P Metsävainio.

 

Harsosumu on taivaalla laaja-alainen supernovajäännös Joutsenen tähdistössä. Rajatusta alueesta on alla yksityiskohtakuva. Kuva J-P Metsävainio. 

 

Yksityiskohta Harsosumun alueesta joka tunnetaan nimellä Noidan luuta (Witch's Broom). Kuva J-P Metsävainio.

 

Yksityiskohta Harsosumusta alueelta joka tunnetaan nimellä Pickeringin kolmio (Pickering's Triangle). Kuva J-P metsävainio.

 

Kaistale Harsosumua. Kuva Rauno Päivinen.

info

Pimeät sumut ovat avaruudessa olevaa pölyä, jotka estävät taustalla olevien tähtien ja valoisien tähtisumujen näkymisen. Näin pimeät sumut näkyvät avaruudessa tummina pilvinä.

 

Hevosenpääsumu on pimeä sumu. Kuva Arto Murtovaara.

 

Pimeä sumu LDN 1235 Kefeuksen tähdistössä. Kuva Juha Kepsu.

 

Pimeä sumu LDN 1302. Kuva Tero Turunen.

 

NGC 1333 on heijastussumu jossa on myös pimeitä sumuja. Kuva Samuli Vuorinen.

Tähtijoukot ja asterismit
info

Avonainen tähtijoukko on joidenkin kymmenien tai satojen tähtien muodostama epäsäännöllinen joukko. Se voi näkyä erillisinä tähtinä tai pienellä havaintovälineella hiukan utumaisena täplänä.

 

Kuvan oikeassa laidassa on avonainen tähtijoukko M52. Punainen emissiosumu on Kuplasumu. Kuva Jyrki Grönroos.

 

Avoin tähtijoukko M45 eli Seulaset. Kuva Juha Parvio.

 

Avonaisten tähtijoukkojen pari Misam Perseuksen tähdistössä. Kuva Lauri Kangas.

info

Pallomainen tähtijoukko on tuhansien tähtien muodostama pallomaisesti järjestäytynyt joukko. Tyypillisesti se näkyy pyöreänä ututäplänä. Suuremmilla havaintovälineillä osa pallomaisen tähtijoukon tähdistä voi erottua erillisinäkin.

 

Tukaanin tähdistössä sijaitsevat pallomainen tähtijoukko 47 Tucanae. Kuva Arto Oksanen.

 

Pallomainen tähtijoukko M13 sijaitsee Herkuleksen tähdistössä. Kuva Rauno Päivinen.

 

Pallomainen tähtijoukko M2 Vesimiehen tähdistössä. Kuva Timo Inkinen.

info

Asterismi on tähtien muodostama joukko tai kuvio, jossa tähdet vain näyttävät olevan yhdessä joukossa lähellä toisiaan, mutta todellisuudessa ne kuitenkin sijaitsevat kaukana toisistaan.

Asterismin tähdet eivät siis ole painovoiman vuoksi yhteydessä toisiinsa, kuten avonaisten ja pallomaisten joukkojen tähdet ovat. Ne vain näyttävät olevan lähellä toisiaan, koska ne maapallolta nähtynä sattumalta sijaitsevat samassa suunnassa.

 

Orionin vyön kolme tähteä muodostavat yhdenlaisen asterismin. Kuva Voitto Pitkänen.

Tähdet
info

Kaksoistähdet ovat sellaisia tähtiä, joissa kaksi tähteä on vierekkäin lähellä toisiaan. Kaksoistähdet jaetaan optisiin- ja fyysisiin kaksoistähtiin.

Optisissa kaksoistähdissä kaksi tähteä näyttää olevan lähellä toisiaan, mutta ne sijaitsevat kuitenkin kaukana toisistaan eri etäisyyksillä.

Fyysisissä kaksoistähdissä tähdet ovat painovoiman vuoksi sidoksissa toisiinsa ja ne kiertävät toisiaan. Tähtijärjestelmiä, joissa on useampi kuin kaksi tähteä, kutsutaan moninkertaisiksi tähdiksi.

 

Joutsenen tähtikuvion kaksoistähti Albireo koostuu sinisestä ja keltaisesta tähdestä. Ei ole tiedossa onko kyse fyysisestä kaksoistähdestä. Kuva Jim Spinner.  

info

Moninkertainen tähtijärjestelmä on sellainen, jossa kolme tai useampi tähteä on painovoiman vuoksi sidoksissa toisiinsa. Tähdet kiertävät yhteistä massakeskipistettä. 

Jos tähtiä, jotka kiertävät toisiaan, on vain kaksi kappaletta, tällaista järjestelmää kutsutaan kaksoistähdeksi.