Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Fogbow - 9.10.2021 at 09.35 Vaasa Observation number 101753

Visibility II / V

Timo Alanko, Vaasan Andromeda

It was originally a difficult phenomenon to describe. My mavic has no panorama function. Now it would have been of use. The fog arc was really wide. Well, let's try it.

Edit.

I lifted Mavic into the air again, and then a pretty gloria had appeared :)


Additional information
  • Lightsource of the phenomenon
    • Sunlight
  • Common atmospheric phenomena
    • Fogbow info

      A fogbow (or mistbow) is a mainly pale white arc visible on the opposite the light of the light source. A faint redness may appear on the edges. The phenomenon is visible either in the fog or within a cloud of mist just above the ground.

      There is theoretically no clear border between the fog arc and the rainbow, but the rainbow gradually turns into a fog arc as the droplet size decreases. The smaller the droplets, the smaller the radius of the arc, the thicker it is and the more white begins to dominate it.

      Usually, making a distinction between a fog arc and a rainbow is easy, but intermediate shapes can sometimes appear. If the main arc has a clear colors of the spectrum and isn't white, it is a rainbow. If, on the other hand, the arc is dominated by white and some of the colors in the spectrum are missing, it can be interpreted as a fogbow.

      Two fogbows have been observed - the primary fogbow and the secondary fogbow. Usually only the main fogbow is visible. One or very rarely more interference arcs can sometimes occur inside the main fog arc. They can be more colorful than the main arch.

      Fogbows are seen even in frost in winter, as small mist droplets can be in liquid form up to -40 ° C.

      From time to time, an arc resembling a fogbow stands out in a distant clouds. In this case, we are talking about a cloudbow. The cloudbow is considerably rarer than the fogbow and has its own phenomenon identification in the Skywarden's list of rare light phenomena.

      Fogbow in faiding mist. Image by Mauri Korpi.

       

      Fogbow. Photo by Päivi Kuljunlahti.

       

      This image is an ecellent example that shows how fogbow can be seen around the watcher's head at antisolar point. Image my Olli Sälevä. 

       

      An even fogbow showing a slight supernumerary bow inside the darker inner zone of the arc. Photo by Seija Ropponen.

       

      Fogbow at winter time. Image by Mikko Peussa.

       

      A bright fogbow on mist floating abowe the ground. An outer secondary fowbow is present above the primary arc. Photo by Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      The sharp lines of the arc form shows that the nist driplets must have been relatively big in size.  Image by Antti Peuna.

       

      A rainbow or a fogbow? The sun below the horizon gives a red shade to the arc. The redness hides the original colors of the arc, which makes the classification hard. The observer describes small droplets that appeared on the car's windshield at the temperature of -15 C. Image by Olli Sälevä.

    • Glory on air info

      Gloorian värilliset renkaat on helposti nähtävissä lentomatkoilla kun lentokoneen alapuolella on pieniä vesipisaroita sisältäviä pilviä. Glooria havaitaan lentokoneen varjon ympärillä, mutta varjo on usein kutistunut näkymättömiin kaukaisissa pilvissä.

      Glooria lentokoneesta -kategoriaan raportoidaan myös muut ilmasta käsin valokuvatut glooriat, kuten koptereilla ja laskuvarjohypyillä saadut otokset.

      Gloorian näyttävyys on pääasiassa kiinni pisaroiden kokojakaumasta. Mikäli sumu koostuu monenkokoisista pisaroista, ilmiö on väreiltään hailakka spektrirengas tai pelkkä vaalea pallukka lentokoneen varjon ympärillä. Jos taas sumupisarat ovat suurinpiirtein samankokoisia, glooria näkyy sarjana voimakkaasti värjäytyneitä spektrirenkaita.

      Huonosti kehittynyt vaalea gloorian pallo on helposti tulkittavissa alavasta-auringoksi joka on jääkiteistä syntyvä harvinainen halo. Aina ei ole mahdollista saada valokuviakaan tutkimalla selvyyttä kummasta ilmiöstä on kyse. Jos pallukan näkyessä Auringon puolella taivasta on haloja, tämä voi puoltaa alavasta-auringon tulkintaa.

       

       

      Glooria. Kuva Jari Luomanen.

       

      Glooria cumulus-pilven reunalla. Kuva Laurin Kangas.

       

      Glooria. Kuva Olli Sälevä.

       

      Pohjois-Ranskasta Helsinkiin saakka lentokoneesta näkyi valkea pallukka, joka tuli tulkituksi pitkään alavasta-aurinkona. Kyse on kuitenkin heikosti kehittyneestä glooriasta ja yhdessä vaiheessa lentoa siinä oli näkyvillä myös heikosti spektriväristä rengasta. On luultavaa ettei todellinen jääkiteistä syntyvä alavasta-aurinko voisi näkyä näin pitkää aikaa lentokoneesta. Glooriasta vasemmalle jatkuu lentokoneen tiivistymisvanan tumma ja kapea varjo. Kuva Marko Riikonen.

       

      Huonosti kehittynyt gloorian pallukka näkyy hiukan kuvan keskiosasta vasemmalle. Tällainen tilanne jossa maan varjo näkyy yhä lentokoneen alapuolella vaikka Aurinko on jo noussut saattaa hämätä luulemaan varjon yläosaa horisontiksi. Ja tämän seurauksena glooria näyttää sijaitsevan vasta-aurinkopisteessä, eikä alavasta-aurinkopisteessä. Kuvassa on heikosti näkyvillä myös rengasta gloorian ydinpallukan ympärillä, mutta visuaalisesti havaittavissa oli vain ydin. Ylempänä on kuva samasta glooriasta myöhemmin, tällöin selkeästi horisontin alapuolella. Kuva Marko Riikonen.   

       

      Gloorian kanssa voi näkyä myös pilvikaari. Tässä kuvassa se näkyy paksuna valkeana kaarena kuvan oikeassa reunassa. Kuva Jari Luomanen.  

Comments: 12 pcs
Lasse Nurminen - 9.10.2021 at 17.25 Report this

Aika napakka glooria tosiaan.

Timo Alanko - 9.10.2021 at 22.53 Report this

Ihmettelin, miten tuo kaari voi olla noin suuri. Noista kuvista, joissa asutus näkyy, huomaa, miten lähelle kaari piirtyy. Ei voi oikeastaan verrata haloihin. 

Timo Alanko - 10.10.2021 at 21.11 Report this

Ylläpito. Uusimpien havaintojen lista ei päivity. Tätäkään havaintoa ei siellä näy kaivamatta esiin. Kommentoiduissa kyllä näkyy. 

Tero Sipinen - 10.10.2021 at 23.16 Report this

Kyllä tämä havainto ainakin minulla näkyy esim. Havainnot / uusin julkaisu ensin -näkymässä nyt kuudentena ja Havainnot / uusin havainto ensin -näkymässä ykkössijalla. Ja etusivulla myös ensimmäisenä.

Mitä kaaren kokoon tulee, niin eiköhän se ihan standardikokoinen sumukaari ole. Lajempaa optiikkaa vaan Mavicin kyytiin niin alkaa mahtua :D

(Ja jos joku on jäänyt miettimään tuota mainintaa lähelle piirtymisestä, niin ei: korkeammalta kuvaaminen ei auta, kaaren säde on sama läheltä ja kaukaa kuvattuna ;)

Tero Sipinen - 11.10.2021 at 00.12 Report this

Jaa niin, tosiaan, tuo vasemman laidan Uusimmat havainnot -lista näyttää hyytyneen.

Timo Alanko - 11.10.2021 at 05.57 Report this

Sitä juuri tarkoitin. 

Timo Alanko - 11.10.2021 at 11.21 Report this

Pikku ongelma välimuistissa, kuulemma. Nyt toimii taas. 

Tero Sipinen - 11.10.2021 at 15.13 Report this

\o/

Timo Alanko - 11.10.2021 at 19.38 Report this

Paitsi, että ei toimi sittenkään. Taas kolme havaintoa päivittymättä sille listalle. Paulaltakin Turusta päin kaksi :((

Timo Alanko - 11.10.2021 at 21.50 Report this

Ylläpito työskentelee asian kimpussa :) 

Tapio Lahtinen - 14.10.2021 at 21.57 Report this

Saahan niistä kuvista panoraaman kasattua jälkeenpäin.

Timo Alanko - 15.10.2021 at 06.02 Report this

Ehdotapa joku hyvä ohjelma siihen. Canonin photo stichillä en ainakaan hääppöistä ole saanut aikaiseksi... 

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.