Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Several halo forms - 19.10.2021 at 23.20 - 19.10.2021 at 23.35 Taipalsaari Observation number 101910

Visibility III / V


22 degree perimeter to hear and I do not know I just imagine, but is also the inner perimeter? I'll leave it to the Savior to decide if. Photo taken at 11:32 p.m.

Edit. Another image added. This was taken a little earlier than that first put picture. 23.20



More similar observations
Additional information
  • The halo was caused by lightsource:
    • Moonlight
  • Where are the ice crystals of the halo located?
    • Upper clouds
  • Yleiset halomuodot (kuunvalo)
    • 22° halo info

      22° rengas on 22 asteen säteinen rengas valonlähteen ympärillä. Usein tästä halosta nähdään vain osa.

      Silloin tällöin 22° renkaan sisäpuoli on silmiinpistävän tumma. Näin käy kun halon aiheuttavat jääkiteet ovat optisesti hyvälaatuisia, jolloin ne eivät sirota juurikaan valoa renkaan sisäpuolelle.

      Talvella 22° rengas on mahdollista löytää varsin usein lumihangelta, missä se näkyy yleensä verraten harvojen kiteiden muodostamana spektrivärien kimalluksena. Sitä ei kannata sekoittaa väreiltään vieläkin näyttävämpään 46° renkaaseen, joka lumihangella on myös varsin tavallinen.

      Ulkovalaisimilla jääsumussa näkyvä 22° rengas ilmenee kolmiulotteisena sikarimaisena pintana, joka koostuu lukemattomien kiteiden välkähdyksistä. Lumen pinnalla tästä sikarista nähdään leikkauspinta, jolloin 22° rengas voi katsojan ja valon keskinäisestä sijainnista riippuen olla hyvin omituisen näköinen. Yleensä ulkovalaisimet ovat liian korkealla pinta-22° renkaan havaitsemiseksi ja siksi sen yleensä joutuu luomaan omalla valaisimella. 

      22° rengas on yleisin haloilmiö, sen voi taivaalla havaita noin 150 päivänä ja yönä vuodessa. 

       

      Yläpilveen syntynyt, osittainen 22° rengas Kuun valossa. Kuva Eetu Saarti.

       

      22° rengas yläpilvessä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Täysi 22° rengas yläpilvessä. Kuva Jari Luomanen.

       

      22° rengas lumen pinnalla, yllä yksittäisessä kuvassa, alla 97 kuvan pinossa. Pintahalot osoittautuvat tyypillisesti pettymykseksi yksittäisissä ruuduissa. Pinoamalla päästään lähemmäksi visuaalista vaikutelmaa ja jopa sen yli. Pintahalosta otetaan useita kuvia niin että vaihdetaan paikkaa joka kuvan välillä esimerkiksi metrin verran. Otetut kuvat pinotaan tietokoneella yhdeksi summakuvaksi. Kuva Marko Riikonen. 

       

      Lampun valossa lumen pinnan 22° rengas ei välttämättä ympäröi valonlähdettä, kuten käy ilmi ylemmästä kuvasta, jossa se muodostaa lumelle suljetun silmuka. Alla kaavio selvittää miksi näin käy: ulkovalaisimilla 22° rengas on teoriassa sikarin muotoinen kolmiulotteinen pinta ja lumen pinnalla näemme tästä sikarista leikkauksen, joka kaaviossa on kuvattu punaisella. Lampun ja havaitsijan keskinäinen sijainti määrää millaisena 22° renkaan poikkileikkaus ilmenee. Kaavio Walt Tape.    

       

      Lampun valossa lumen pinnan 22° rengas ei välttämättä ympäröi valonlähdettä, kuten tässä kuvassa näkyy. Ylempänä oleva kaavio selvittää tilannetta. Vaihtamalla kaaviossa lampun ja havaitsijan paikkaa, päästään lähemmäksi tässä kuvassa ilmenevää tilannetta. Lampun ja havaitsijan keskinäinen asema määrää millaisena 22° renkaan poikkileikkaus ilmenee. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Lumen tai jään pinnalla näkyvä 22° rengas on silloin tällöin toispuoleinen, kuten tässä kuvassa. Kyse ei ollut siitä että toisella puolella ei olisi ollut sopivia jääkiteitä, sillä ilmiö näkyi samanlaisena kaikialla jäällä. Toispuoleisuuden voi selittää sillä, että pinnalle kasvaneet jääkiteet osoittavat kaikki suurinpiirtein samaan suuntaan. Kuva Marko Riikonen.

    • Sundog info

      Sundog (or 22° parhelia) ovat värillisiä valoläikkiä Auringon molemmin puolin. Niiden etäisyys Auringosta muuttuu Auringon korkeuden mukaan. Matalalla Auringolla ne ovat 22 asteen etäisyydellä siitä. Mitä korkeammalle Aurinko nousee, sitä kauempana sivuauringot näkyvät ja sitä himmeämmiksi ne myös muuttuvat.

      Sivuaringot katoavat kun valonlähde nousee yli 60 asteen korkeudelle - Suomessa sekä Aurinko että Kuu pysyvät aina tätä matalammalla.  

      Jääsumussa sivuauringot ovat joskus häikäisevän kirkkaita. Tällöin on hyvät mahdollisuudet nähdä tuplasti kauempana Auringosta sijaitsevat, hyvin harvinaiset 44° sivuauringot.

      Sivuaurinkoja havaitaan jääsumussa myös ulkovalaisimilla. Tällöin ne ovat kaukaa katsottuna horisonttirengasmaisia valoviiruja, jotka ulottuvat korkeintaan 22 asteen etäisyydelle lampusta. Lähellä lamppua sivuauringot taipuvat kidevälkkeestä muodostuneena kolmiulotteisena pintana havaitsijan silmiin. Valokuvissa tämä vaikutelma ei kuitenkaan toistu, vaan näkyvillä on pelkät horisonttirengasmaiset viirut.

      Erikoinen paikka havaita sivuauringot on auton kuurainen tuulilasi. Haloille sopivia kiteitä muodostuu auton pinnoille varsin helposti. Parhaiten tällaiset halonäytelmät saadaan esiin pimeällä taskulampun valossa.

      Sivuaurinko on yleinen halo, jonka voi havaita noin 100 kertaa vuodessa. Usein se näkyy taivaalla varsin lyhyen aikaa.

       

      Sivuaurinkoja nähdään varsinkin kun Aurinko on matalalla. Kuva Mikko Peussa.

       

      Lyhytaikainen, yksinäinen sivuaurinko syttyy monesti pieneen pilvikuituun. Näin syntyneet sivuauringot voivat olla toisinaan hyvin kirkkaita. Kuva Marko Riikonen. 

       

      Kuun poikki kulkevalla kapealla lentokoneen jättövanalla näkyvät sivuauringot. Ne ovat yleisin jättövanoilla havaittava halo. Kuva Eetu Saarti.

       

      Kun jääsumussa loistavat näin kirkkaat sivuauringot, silloin kannattaa katsoa myös tuplasti kauemmaksi Auringosta. Siellä on hyvät mahdollisuudet nähdä harvinaiset 44° sivuauringot. Kuva Toivo Kiminki.

       

      Erillisissä kiteissä kimalteleva sivuaurinko. Kuva Sara Riihiaho.

       

      Suurella valonlähteen korkeudella sivuauringot ovat selvästi etääntyneet samaan aikaa näkyvästä 22° renkaasta. Kuva Jari Luomanen.

       

      Pilareita ja sivuaurinkoja laskettelurinteen lampuilla. Sivuauringot ovat lampuista vaakatasossa lähteviä valojuovia. Kuva Mika Aho.

       

      Halonäytelmä tuulilasissa. Sivuauringot on merkitty nuolilla. Värikäs kaari kuvan oikeassa alareunassa on zeniitinympäristönkaari. Valona on tuulilasin toisella puolella oleva led-lamppu. Kuva Jari Luomanen.

Comments: 10 pcs
Timo Alanko - 22.10.2021 at 11.11 Report this

Tämä on jäänyt kommentoimatta. Kyllä tuossa minun mielestäni on selvästi kehää sisempänäkin.

Eero Karvinen - 23.10.2021 at 19.05 Report this

Olisiko tuossa kuvassa mukana 9. asteen rengas?

Terhi Törmälä - 23.10.2021 at 20.01 Report this

Kiitos kommenteista, Timo ja Eero! Kun minustakin siinä on jotain. Ja tuota Eeron mainitsemaa 9° veikkaan kanssa. En vain tiedä, miten sen saisi lisättyä havainnon tietoihin.

Marko Riikonen - 23.10.2021 at 20.04 Report this

Vähän oudolta näyttää. Rawia revittelemällä saattaisi olla mahdollista saada parempi näkemys asiaan.

Terhi Törmälä - 23.10.2021 at 20.21 Report this

Kiitos kommenteista kaikille. Itsekin tuota Eeron ehdottamaa 9° rengasta uumoilin.

Voin yrittää saada halon/halot näkymään paremmin, jos nyt jotain saisin aikaiseksi.

Mikko Peussa - 24.10.2021 at 11.44 Report this

Tässä havainnossa on myös ongelmia tietokantapuolella. 120° sivuaurinko tulee itsestään havaintoon ja lomakkeelle vaikka mitä muotoja. Ongelma on tiedossa ja korjaus käynnissä. 

Mitä tulee pienempään "kehään", niin nopeasti vilkaisten se näyttää epäsymmetriseltä ollakseen 9° rengas ja renkaan sädekään ei oikein täsmää haloon?

Tero Sipinen - 24.10.2021 at 11.44 Report this

Kokeilin kumpaankin kuvaan USM-käsittelyä ja sillä riikosen mainitsema outous vahvistui: sisempi rinkula on muhkurainen. On kyllä naturellikuvassa hämäävästi ysin näköinen, mutta itse ainakin tukitsen artefaktiksi.

USM paljasti kakkoskuvasta pitkähäntäisen sivuauringon. Melkein jo voisi ruksia horisonttirenkaana.

Mutta juuri nyt on valitettavasti joku häikkä, kun tunnisteet käyttäytyy hieman oudosti. Mutta ehkä nuo tällä hetkellä havainnossa näkyvät puolensataa 120-sauria korvaavat sen ettei normisauri näy listalla :D (Häiriö on tutkinnassa, toivottavasti löytyy pian korjaus)

Terhi Törmälä - 24.10.2021 at 15.16 Report this

Kiitos tiedosta! Ihmettelinkin mikä 120° sivuaurinko änkesi mukaan havaintoon vaikken sitä ruksinut. Toivottavasti ongelma ratkeaa.

Tero Sipinen - 24.10.2021 at 23.32 Report this

Häiriö tunnisteissa (ylimääräinen 120sa) on nyt korjattu. Peukut Emmalle!

Terhi Törmälä - 25.10.2021 at 01.01 Report this

Mainiota! Kiitokset todellakin Emmalle. Nyt näyttää järkevältä taas. Ja kiitos teille muille, että ratkaisitte tuon ysin arvoituksen.

Tuo yö oli kyllä tapahtumarikas noin ilmiötasolla. En ole aiemmin tuota 120° sivuaurinkoa (jota näissä kuvissa ei ole) mikä löytyy toisesta havaintoilmoituksestani. Kaikkea jännää näkee kun jaksaa valvoa myöhään :D

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.