Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Half-sky auroras - 9.11.2021 at 01.00 - 9.11.2021 at 01.20 Hankasalmi, Murtoinen Observation number 102126

Visibility III / V

Arto Oksanen, Jyväskylän Sirius

In the north, an arc of northern lights, in the southern sky two green spots and a small red area next to another spot. A snippet of SAR?

All night timelapse: https://www.youtube.com/watch?v=F8TARqeReWk

#sarg



More similar observations
Additional information
  • Aurora brightness
    • Dim auroras
  • Observed aurora forms
    • Arc info

      ARC The arcs are wider than the bands and do not fold as strongly. The arcs are normally neither very bright nor active.

      The arc is probably the most common form of aurora. When aurora show is a calm arc in the low northern sky it often doesn’t evolve to anything more during night. In more active shows the arc is often the first form to appear and the last to disappear.

      The lower edge of the arc is usually sharp but the upper edge can gradually blend into the background sky. As activity increases rays and folds normally develop, and the arcs turn gradually into bands.

      An aurora arc runs across the picture. Vertical shapes are rays. Photo by Atacan Ergin.

      Aurora Arc. Photo by Mauri Korpi.

      Aurora Arc. Photo by Anna-Liisa Sarajärvi.

      Aurora Arc. Photo by Matti Asumalahti.

    • Band info

      Bands are usually narrower, more twisty at the bottom, brighter, and more active than arches. Bands usually develop from arches.

      Bands can form J and U shapes, sometimes even full spirals. The corona can also arise from bands. Bands are a fairly common form of aurora.

      Aurora band. Photo by Merja Ruotsalainen.

      Aurora band. Photo by Matias Takala.

      Aurora band. Photo by Lea Rahtu-Korpela.

      Aurora bands. Photo by Lauri Koivuluoma.

      Aurora band. Photo by Matias Takala.

    • Rays info

      The raysare parallel to the lines of force of the magnetic field, i.e. quite vertical, usually less than one degree thick light streaks. The rays can occur alone or in connection with other shapes, mainly with arcs and bands. Short rays are usually brightest at the bottom but dim quickly. The longest rays, even extending almost from the horizon to the zenith, are usually uniformly bright and quite calm, and unlike the shorter rays, most often occur in groups of a few rays or alone. Rays, like bands, are a very typical form of aurora.

      Artificial light pillars, which are a halo phenomenon visible in ice mist, can sometimes be very similar to the rays of aurora. Confusion is possible especially when the lamps that cause the artificial light pillars are far away and not visible behind buildings or the forest. The nature of the phenomenon is clear at least from the photographs.

      Rays. Picture of Tom Eklund.

      Rays. Photo by Mika Puurula.

      Two beams rise from the aurora veil. Photo by Anssi Mäntylä.

      Two radial bands. Show Jani Lauanne.

      Radial band and veil. Photo by Jussi Alanenpää.

      Two rays. Photo by Aki Taavitsainen.

      It may be possible to confuse such rays with artificial light columns. Compare the image below. Picture of Tom Eklund.

      There is no aurora in this image, but all the light poles - including the wide and diffuse bar seen at the top left - are artificial light pillars born of ice mist. Photo by Sami Jumppanen.

      Aurora and artificial light pillars. All the radial shapes in the picture above are probably artificial light pillars that coincide appropriately with the aurora band. In the image below, the aurora band has shifted and does not overlap with the pillars produced by the orange bulbs. There is no orange in auroras. Photo by Katariina Roiha

    • Form not identifiable info

      Form not identifiable
      Sometimes auroras have to be observed in such poor conditions that it is not possible to reliably identify the shape even if for example the structure and conditions could be recognized. Such a situation could be the outcome of for example alight background sky, cloud cover or a covered horizon.

    • Stable Auroral Red (SAR) arc info

      The Stable Auroral Red arcs (SAR arcs)  are usually clearly distanced to the south from the aurora oval and is a very opaque and normally red ribbon. In most cases SAR arcs are only visible in the photo or on the liveview screen of the SLR camera. Using a camera with very high sensitivity is the best method for capturing these faint arcs. The arch usually settles between east and west.

      A stable red arc of aurora is a rare phenomenon. In some rare occasions, several SAR arcs may be simultaneously visible.

      The first SAR arcs of the Skywarden were observed on nights between November 3-4. and 4-5. days in 2015 in the latitudes of central Finland.   

      SAR
      SAR arc photographed by Lasse Nurminen 2018. Observation of the Skywarden 79113.

Technical information

Alcor System OMEA-1.3M-HCA AllSky camera

Comments: 7 pcs
Veikko Mäkelä - 11.11.2021 at 22.22 Report this

Muistui noista läisikistä mieleen tapaus takavuosilta Imatralta, joilloin näin juuri tuollaisen (sykkivän) läiskän lounaassa.  Muistaakseni senaikaisen tietämyksen valossa kyseessä oli harvinaisempi jälkimyrskyyn liittynyt revontuli-ilmiö.   En tiedä, mitä nykytutkimus näistä sanoo.

Tero Sipinen - 11.11.2021 at 22.29 Report this

Onpas metkat nuo läiskät! videolla, kohdasta 0.50 aivan kuin ensimmäinen läiskä puhaltaisi SAR-pätkän liikkeelle, kohti hetken päästä syttynyttä toista läiskää. Se nyt vielä jäi puuttumaan, että toinen läiskä olisi ottanut kopin SAR:sta :) Tai palauttanut ekalle läiskälle :D

Mutta selkeästi näyttäisi SAR ja läiskä liittyvän toisiinsa.

Emma Bruus - 11.11.2021 at 22.53 Report this

Joo katselin kanssa Villen havaintoa, että siellä on todella naftinpieni SAR-kaaren pätkä.

Näistä erilaisista SAR-kaarista viherryksellä on olemassa havaintoja 18 yöltä. Tälle on jokseenkin semivakiintunut termi blop aurora, vaikka ilmiön synty on edelleen vailla selitystä.

Ensimmäiset (tietääkseni) hyvin dokumentoidut havainnot aiheesta teki norjalainen Carl Stormer. Stormer myös mittasi läiskien korkeudeksi n. 110 km kahden eri paikasta otetun filmivalokuvan ja taustataivaan tähtien perusteella. Stormerin historiallisia havaintoja on jonkin verran kaivellut Michael Hunnekulh Saksasta.

Myös suomalaisten havaintojen kautta voidaan päästä samaan lopputulokseen, että läiskät ovat 100 km korkeudella. Matti Helin muistaakseni muisti Pirjo Kosken ja Matias Takalan havainnot yöltä 7.10.2018. Niissä näkyy revontulidyynejä läiskien alaosassa. Ja 7.10.2018 dyynien esiintymiskorkeuden on puolestaan laskenut tähän paperiin Maxime Grandin Helsingin yliopistosta. Niinpä palleroiden korkeusalue on ainakin melko hyvin tunnettu.

Näitä tosiaan näyttää ilmestyvän SAR-kaarista ainakin silmämääräisesti katsoen alle. SAR-kaaret ovat joskus läiskiin verrattuna niin himmeitä, että niitä on hankalaa erottaa.

Eero Karvinen - 11.11.2021 at 23.29 Report this

Saman punaisen/vihreän laikun kuvasin. Se punainen emissio muistuttaa kovasti atomaarisen hapen emissiota 630 nm. Se, että onko tuo pätkä SAR-kaarta vai jonkin muun mekanismin luomaa, niin menee arvaukseksi.

Veikko Mäkelä - 12.11.2021 at 00.03 Report this

Laitoin Tähtikallion havainnon näkyville myös.  Siinä kolme läiskän sarja noin 0.49-1.16 välillä itään, länteen ja itään.   Toinen vähän samanlainen toistuu klo 3.30-3.55 välillä.

Hankasalmella menee ikävästi tukkoon juuri ennen klo 3.30:a, jotta nuo jälkimmäiset näkyisivät Arton koostamassa Youtube-videossa.

Pekka Parviainen - 14.11.2021 at 21.24 Report this

Onpas jännää! Kuvasin tuohon aikaan Kustavissa mm. pohjoiseen kalansilmällä time-lapsea, ja klo 00.58-01.06 oikeaan yläkulmaan Ison Karhun pään kohdille 22 ruutuun kirkastui ja himmeni vihreä läiskä - aivan reposen näköä, jossa kirkkaimmalla hetkellä oli vähän rakennetta. Sattumalta juuri samoihin aikoihin vaan en koko tuota aikaa hääräsin toisen kameran kanssa 20 metrin päässä "kalansilmän vastakkaisessa kulmassa", jossa näkyy välillä taskulampun valoa. Saattoi epäillä, että joku linssiheijastuma olisi saanut vihreän aikaan, mutta loppupäätelmäni oli, että ei sitten ehkä kuitenkaan. Lampun himmeähkö valo on valkoinen, se ei koskaan osoittanut suoraan kameraan päin, se ei ollut tarkkaan vastakkaisessa kulmassa suhteessa läiskään, ja erikoisesti vihreä läiskä ei "ollut tyypillisen linssiheijastuman näköinen" ja läiskä oli näkyvissä ennen lampun valoja ja sen jälkeen. Sen jätin talteen ja merkinnöissäni se sai määreen "outo". Yön aiemmat mukavat reposet olivat himmenneet pieneksi hehkuksi alas pohjoiseen.

Pekka Parviainen - 14.11.2021 at 21.37 Report this

Vielä tarkistin tuon yön time-lapsen 8-millisen näkemänä. Alkuillasta eli noin klo 19-20 pohjoiseen voisi kuvitella hyvin himmeää SAR:a, mutta sitten ilmahehku alkoi keittää ja mahdollinen reponen jäi sen jalkoihin. Harmillisesti juuri vihreän läiskän aikaan olin purkamassa 8-millistä, eli se oli jo menossa laukkuun juuri tuohon aikaan. Viimeisissä kuvissa juuri ennen läiskää (vimppa kuva kameran tarkistamattoman kellon mukaan oli valotettu 00.57) ei näkynyt läiskää. Ne aiemmat kunnon reposet olivat silloin jo himmenneet alas pohjoiseen, mutta selvästi viimeisissä kuvissa lähes koko taivaalle lehahti hyvin himmeä punertava vivahde.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.