Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Rauhallinen revontulivyö - 17.1.2013 klo 21.15 - 17.1.2013 klo 23.00 Kaarina, Pikkiö, Hepojoki Havainto numero 10297

Näyttävyys: II / V

edtoitu.29.1.2013

Ekassa kuvassa pohjoistaivasta

Tunnistamaton muoto oli zeniitin vieressa aivankuin pieni vihrea täpläjono, joiden kirkkaus vaihteli valilla himmeten ja kirkastuen ja naytti silta etta liikkuin länteen.

Havaistsijana myös ensikertalaisena Clint Dawson, Floridasta. Teki samallapakkkas ennatyksensä -23C.

Kuvia editoidessa huomasin tuossa keskimäisen kuvan tilanteessa että täpläjonon yläpuolella (pohjoispuolella) on myös punainen vaakasuuntainen kaistale. Se oli aivan aistein aavistuksen rajalla. Tausta melko oranssihtava taustasta johtuen. Kooste kuvassa kuvat 50 sekunnin välein.

Eka kuva noin 2140 ja jalkimmaiset 223417-223607.

Ovatko täplät suoraan alta näkyviä. Olinko hiukkassuhkussa?


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Himmeät revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Tunnistamaton info

      Tunnistamaton muoto (englanniksi form not identifiable). Joskus revontulia joutuu havaitsemaan niin huonoissa oloissa, ettei muodon varma tunnistaminen ole mahdollista, vaikka esimerkiksi rakenteen ja tilan voisi havaitakin. Tällainen tilanne voi olla seurausta esimerkiksi vaaleasta taustataivaasta, pilvisyydestä, tai peitteisestä horisontista.

    • Läiskiä info

      Läiskät (englanniksi patch) ovat himmeitä ja melko harvinaisia, yleensä revontulimyrskyjen yhteydessä aamuyöllä havaittavia revontulimuotoja. Revontuliläiskissä havaitaan usein sykkimistä. Sykkiminen tarkoittaa tilannetta, jossa läiskä kirkastuu ja himmenee tasaisin väliajoin. Sykkimisen jakso voi olla sekunnin kymmenyksistä useisiin minuutteihin. Tällöin näyttää siltä, että läiskä ikäänkuin sammuisi, ja syttyisi sitten taas uudestaan.

      Läiskät voivat käsittää hyvin laajoja alueita taivaasta. Läiskät ovat paljain silmin havaittuna varsin himmeitä, mutta tulevat yleensä hyvin esiin valokuvissa. Sykkiviä revontuliläiskiä havaitaan useimmiten voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen aikana aamuyön tunteina.

  • Muita erityispiirteitä
    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen yläosat punaiset info

      Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

      Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

       

      Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

       
       

      Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

    • Liehuvia revontulia (streaming) info

      Liehuva (streaming). Liehuvissa revontulissa esiintyy homogeenisten muotojen vaakasuoraa ulottuvuutta pitkin nopeasti eteneviä kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja.

Tekniset tiedot

Canon 1DIII + sigman 8mm kalasilma ja sigman 17-35mm laajakulma

Kommentteja: 11 kpl
Mauri Korpi - 5.2.2013 klo 10.25 Ilmianna

Tämähän on aivan ainutlaatuinen havainto.  Säteisen revontulivyön voisi olettaa näyttävän tällaiselta katsottuna melkein suoraan alapuolelta.  Kumma, ettei tätä muut ole kommentoineet.

Matias Takala - 5.2.2013 klo 10.30 Ilmianna

Mielenkiintoisen näköinen muodostelma! Olisikohan syynä vähäisiin kommentteihin se, että havaintoa on muokattu jälkeenpäin ja se ei kenties silloin palaudu julkaisujärjestyksessä kärkeen?

Harry Lehto - 5.2.2013 klo 10.49 Ilmianna

Hämmentävän muotoisia revontulia ei tulekaan hirveän usein vastaan. Olet Matias aivan oikeassa, että meni vähän aikaa ennekuin ehdin ladata kuvat, ja silloin se tipahti just ja just pois pääsivulta. Osoittaa että vaikka pohjoisessa loimuaisi niin kannattaa Etelä-Suomessakin katsoa suoraan ylos.

Tapio Lahtinen - 5.2.2013 klo 10.50 Ilmianna

Revontuliltahan nuo näyttää mutta olisiko Kaarinan leveysasteella näkynyt suoraan alta ?

Harry Lehto - 6.2.2013 klo 12.21 Ilmianna

Täpläjono kuvista ja kelloajoista voi laskea sen minkä kalansilmäkuvastakin näkee että ovat melkolailla zeniitissä. Näin arvioisin että ylsivät 82 asteen korkeudelle horisontista, eli 8 asteen päässä zeniitistä. Ja jos ne ovat pystyssa niin aikalailla alla oltaisiin. Niin ja tuo punainen huntu tms oli jo eteläpuolella taivasta. Vähän paremmalla ajalla voisi etsiskellä löytyiskö taivaanvahdista Turun Itäpuolelta, vaikka Helsingin seudulta samoihin aikoihin länsitaivaalla havaittuja reposia. 

Jaakko Kuivanen - 6.2.2013 klo 13.33 Ilmianna

Aikaleiman mukaan puolisen tuntia aiemmin samasta näytelmästä havaitsin myös samanlaisen täpläjonon http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/10421 . Olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten nuo voisi kategorisoida? Lähestulkoon zeniitissä olivat omassakin havainnossani.

Ilmo Kemppainen - 6.2.2013 klo 21.30 Ilmianna

Todella erikoisen näköinen muodostelma. Harmi ettei itsellä ollut tuolta päivältä kuvia, ilmeisesti taivas oli pohjoisessa ummessa tuona iltana. Kieltämättä olisi mielenkiintoista mihin kategoriaan nuo menevät. Tuolta päivältä ei näyttäisi olevan pohjoisen havaintoja ollenkaan.

Hienosti täplät ja etenkin punainen juova erottuvat myös Jaakon kuvissa.

Harry Lehto - 6.2.2013 klo 21.55 Ilmianna

Koko taivas (2. kuva) ja pohjoistaivas (Kuva 1) olivat tuolla hetkella selkeitä havaintopaikalla. Pohjoisessa oli kylla revontulia. Jos muistan oikein Bz oli selvästi negatiivinen nurmijärvellä. ACE:n tiheys oli varsin alhainen. Aurinkotuulen nopeutat en muista.

Eero Karvinen - 15.10.2019 klo 18.27 Ilmianna

Picket-Fence, joka liitetään STEVE:n kanssa samaan ilmiöön.

Harry Lehto - 15.10.2019 klo 18.35 Ilmianna

Kiitos Eero, tuohan on mielenkiintoinen uutsinen. Nyt kun katselin vähän hämärässä onkohan tuon picketin päällä ja siitä vasempaan suntaan SAR kaarta?

 

Harry Lehto - 15.10.2019 klo 19.34 Ilmianna

Tuolla yllä olevasta Jaakko Kuivasen havainnon linkistä johtaa myös reitti muihin havaintoihin. Niissä näkyy Picket-Fencen lisäksi STEVEn näköinen kaaren pätkä. Ehkä tuo mitä arvelin SARiksi onkin STEVEN häntää itäänpäin. Se on zentiiin eteläpuolella ja kuvassa ylempänä kuin tämä Picket-Fence.

 

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.