Glooria on havaitsijan pään varjon ympärillä näkyvä spektrivärinen rengas tai niiden sarja. Ilmiö syntyy kun havaitsijan varjo projisoituu vesisumuun.
Gloorian kanssa havaitaan tavallisesti samoista pienistä sumupisaroista syntyvä sumukaari. Jos sumu verhoa myös Aurinkoa, nähdään Auringon ympärillä lisäksi kehä, joka on olemukseltaan paljolti gloorian kaltainen ilmiö.
Gloorian näyttävyys on pääasiassa kiinni pisaroiden kokojakaumasta. Mikäli jakauma on laaja, eli sumu koostuu monenkokoisista pisaroista, ilmiö on väreiltään hailakka spektrirengas. Jos taas kokojakauma on kapea, eli sumupisarat ovat kaikki suurinpiirtein samankokoisia, glooria näkyy sarjana voimakkaasti värjäytyneitä spektrirenkaita.
Juuri muodostuneessa sumussa pisarat ovat yhdenkokoisia, sumun vanhetessa pisaroiden kokojakauma laajenee.
Gloorian kokoon vaikuttaa pisaroiden koko. Pienet pisarat tekevät suuren gloorian, isot pisarat tekevät pienen gloorian. Hyvin pienillä pisaroilla tulee vain yksi laaja rengas vaikka pisaroiden kokojakauma olisi kapea.
Merkitse tämä rasti kun havaitset gloorian maanpinnalta Auringon valossa, joskus harvinaisesti ehkä myös Kuun valossa. Maanpinnalta keinovalossa ja lentokoneesta havaituille gloorioille on Taivaanvahdissa omat rastinsa yleisten valoilmiöiden puolella.

Glooria on metsästettävä heti Auringon nousun aikoihin jolloin havaitsijan varjo projisoituu kauaksi. Kuva Jukka Ruoskanen.
Sumu on ollut ainakin osittain, luuultavasti kokonaan alijäähtynyttä vesisumua, kun on noin nätin gloorian saanut aikaan.
Kiitos Tero, en ole aiemmin nähnyt vastaavaa pakkasella ja suljin halot heti pois kuvioista ilmiön ulkonäön perusteella. "Normigloorian" olen kyllä tavannut lentokoneesta aiemmin.
Miten harvinainen ilmiö on kyseeessä?
Ei näitä nyt niin mahdottomasti Vahdissa ole; tämä oli viideskymmenes viides. Itseä ei ole vielä onnistanut. Mutta kyllä se vielä joskus... Tarvitaan vain sopivasti (ei liikaa) tuoretta sumua ja riittävästi valoa. Ja vielä se kolmas ainesosa: hereillä oleva havaitsija :)