Arcus cloud, Lieto

It was the kind of day to cut off the branches and cut off the top.

For the rest of the week, the forecast was that the Turku region, among other things, would experience thunderstorms on Saturday. And so it happened. After two, I saw the first flashes, right from my backyard. There was a rush. But where are the camera batteries and shutter release? Nowhere. In pain, I wandered around the house, I dug through the back boxes of cars and other things. Can not find. I was already leaving for work to check if they had stayed there. Well, in the end the stuff was found under the cushion of the armchair... So there was nothing to do but get out. The cell was weakened, but somewhere in the distance it gave a few blows, judging by the sound. I stood in the meadow for an hour and determined the situation. The cell was dead. Really saddened.

However, hope was not lost, because the forecast maps showed a nice lump for Turku. The rain radar just showed blank. But then a thunder cloud just started to appear between Turku and Raisio. I looked at the map for a while and estimated that in about an hour it might sweep over Lieto. I continued to follow the radar and noted that the area is getting stronger and the lightning is accelerating. I set off, this time with all my camera equipment, towards the thundercloud.

And it was great. The front was a deep blue, constantly rumbling, gloomy dark wall. The avalanche was wonderfully layered and bursting with details. The lightning flashed and the noise was a mess. The best flashes came from the lump in the direction of Turku. There must be some cool places in Ruisrock...

I filmed the approaching avalanche for about half an hour until it started to hit the port. I quickly left under the rain to the car and drove towards the center of Lieto. I stopped in between to snap pictures of the car's fenders. There was a wonderful twinkle, especially in the clouds.

After getting close to the center, I drove to a nearby meadow, from where I could admire the cloud flashes visible behind the looming front. Jyminä was almost non-stop. I was shaking with excitement, joy and cold. About a couple of hours of dawn in the rain began to have an effect. Finally, the rainbow paid a quick visit and it started to be over. I went home.

After the sauna, I went to cool off and there was something to photograph again in the yard. Shockingly wonderful mammations. Grab the camera and the edge of the field.

Now I feel exhausted, the places are burning and the cold is shaking my body. Above all, however, the feeling is amazingly good! We saw a kind of thunder that doesn't happen every year. Actually, it seems like ten years have passed since such a beautiful avalanche.

An incredible day.

This description has been automatically translated from Finnish. Click here to see the original text.

Nyt oli sellainen päivä, että oksat pois ja pätkä latvaa.

Loppuviikosta oli ennusteessa, että Turun seutu, muiden muassa, saisi lauantaina tuta ukkostelua. Ja näin kävikin. Kahden jälkeen näin ensimmäiset salamat, ihan kotipihasta. Tuli kiire. Vaan missä on kameran akut ja laukaisin? Ei missään. Tuskaisena pyörin ympäri huushollia, kaivoin autojen takalaatikot ynnä muut. Ei löydy. Olin jo lähdössä töihin tarkastamaan, olivatko jääneet sinne. No, lopulta tavarat löytyivät nojatuolin tyynyn alta... Eli ei muuta kuin ulos. Solu oli heikentynyt, mutta antoi jossain kaukana muutaman iskun, äänestä päätellen. Seisoin tunnin niityllä ja totesin tilanteen. Solu oli kuollut. Harmitti turkaisesti.

Toivo ei kuitenkaan ollut mennyt, sillä ennuskartoissa oli Turun kohdille mukava möykky. Sadetutka vain näytti tyhjää. Mutta sitten alkoi juurikin Turun ja Raision välille syntyä ukkostavaa pilveä. Katselin hetken karttaa ja arvioin, että noin tunnin päästä se saattaisi pyyhkäistä Liedon yli. Jatkoin tutkan seuraamista ja totesin, että alue sen kun vahvistuu ja salamointi kiihtyy. Lähdin, tällä kertaa kaikki kuvausvermeet mukana, kohti ukkospilveä.

Ja sehän oli mahtava. Rintama oli syvän sininen, koko ajan jymisevä, synkeän pimeä seinä. Vyöry oli mahtavan kerrostunut ja pursui yksityiskohtia. Salamat välkkyivät ja jyminä oli messevä. Parhaat välkyt tulivat Turun suunnassa olleesta möykystä. Taisi ruisrockissa olla jännät paikat...

Kuvasin lähestyvää vyöryn komistusta noin puoli tuntia, kunnes alkoi satamaan. Lähdin nopsaan sateen alta autolle ja ajoin kohti Liedon keskustaa. Pysähdyin välille napsimaan kuvia auton suojista. Upeaa välkettä näkyi etenkin pilvissä.

Päästyäni lähelle keskustaa, ajoin läheiselle niitylle, josta sainkin ihailla kaikkoavan rintaman perässä näkyviä pilvisalamoita. Jyminä oli lähes taukoamatonta. Tärisin jännityksestä, ilosta ja kylmästä. Kohta parituntinen koitos vesisateessa alkoi vaikuttamaan. Lopulta sateenkaari teki pikavisiitin ja homma alkoi olla ohi. Lähdin kotiin.

Saunomisen jälkeen menin vilvoittelemaan ja pihalla olikin taas kuvattavaa. Järisyttävän upeat mammatukset. Kamera kouraan ja pellon reunaan.

Nyt on olo uupunut, paikat kolottavat ja vilu tärisyttää kroppaa. Ennen kaikkea olo on kuitenkin mahtavan hyvä! Tuli nähtyä sellainen ukkonen, jollaisia ei joka vuosi vastaan tule. Taitaa itse asiassa yhtä kauniista vyörystä olla aikaa kohta kymmenen vuotta.

Uskomaton päivä.

2 8

Newest observations

Contact information

Arcus cloud - 9.7.2022 at 14.00 - 9.7.2022 at 20.30 Lieto Observation number 107576