Bishopin rengas on kehä jossa nähdään kaksi värivyöhykettä: vaaleansininen sisäkiekko ja sitä ympäröivä rusehtava leveä reunus. Bishopin renkaan ulkoreuna sijaitsee tavallisesti noin 25-30 asteen päässä Auringosta, mutta ilmiö voi olla tätä selvästi suurempi tai pienempi.
Bishopin renkaan värit ovat hailakoita ja se voi jäädä helposti taivaalta huomaamatta. Kokemuksen karttuessa ilmiön tunnistaa välittömästi poikkeavan värisestä taivaasta Auringon suunnalla.
Bishopin renkaan näkymiseksi ilmakehässä pitää olla runsaasti pieniä, alle mikrometrin kokoisia hiukkasia. Hiukkaset voivat sijaita joko ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, tai sen yläpuolella olevassa stratosfäärissä.
Troposfäärisiä Bishoppeja nähdään kesällä kun ilmavirrat tuovat metsäpalojen savuja Suomeen. Niin Venäjältä kuin Kanadasta tulevien savujen on todettu aiheuttaneen meillä Bishopin renkaita. Tällaiset Bishopin renkaat voivat kestää taivaalla päiväkausia. Lyhytaikaisia troposfäärisiä Bishoppeja puolestaan esiintyy pilvituhnussa josta muodostuu Altocumulus-pilviä.
Stratosfääriset Bishopin renkaat liittyvät helmiäspilviin ja voimakkaisiin tulivuorenpurkauksiin. Helmiäis-Bishoppeja näkyy vain talvella. Kun Aurinko laskee, Bishopin rengas muuttuu vähitellen helmiäisruskoksi. Auringon laskettua myös itse helmiäspilvien kuidut tulevat paremmin esille. Auringon nousun aikaan kehitys on päinvastainen. Kaikkien helmiäisten kanssa Bishoppia ei kuitenkaan näy.
Väkivaltaiset tulivuorenpurkaukset, joissa purkaupilvi työntyy stratosfääriin saakka, saattavat synnyttää hyvin pitkäaikaisia Bishopin renkaita. Viimeksi näin tapahtui Pinatubon purkauksen jälkeen vuonna 1991. Purkauspilven aines levisi stratosfäärissä koko Maapallon alueelle. Koska sade ei puhdista stratosfääriä, purkauksen kaasuista muodostuneet vesi-rikkihappopisarat pysyvät siellä pitkään. Bishopin rengasta havaittiin Suomen taivaalla Pinatubon purkauksen jälkeen kahden vuoden ajan. Tämän hetkisen ymmäryksen mukaan se on jäätyneiden vesi-rikkihappohiukkasten aiheuttama.
Bishopin rengasta kannattaa tarkkailla kuperan peilin kautta, joka tiivistää sen paremmin näkyville.

Tämän heinäkuun lopussa 2012 näkyneen Bishopin renkaan alkuperä ei ole varma, mutta luultavasti se aiheutui Venäjän maastopalojen ilmaan nostamista hiukkasista. Kehä havaitiin niin Tampereella, Kangasalassa kuin Nivalassa. Kuva Jari Luomanen.

Altocumulus-pilven esiasteeseen muodostunut Bishopin rengas. Kuva Marko Riikonen

Kuvapari taivaasta Bishopin renkaalla (ylempi) ja ilman sitä (alempi). Kuvat on otettu peräkkäisinä päivinä. Bishopin rengas liittyi helmiäispilviin, ylemmässä kuvassa ilmiön sinertävässä kiekossa näkyykin hyvin heikosti helmiäisten vaaleita kuituja. Kuvat Marko Riikonen.

Mt. Pinatubon purkauksesta syntynyt stratosfäärinen Bishopin rengas. Kuva Marko Riikonen.

Tämä Andien vuoristossa näkynyt Bishopin rengas oli säteeltään noin 55 astetta, eli lähes tuplasti suurempi kuin normaalit Bishopit. Se oli väreiltään myös poikkeuksellinen, sillä sinisen ja punaisen välissä näkyi myös vihreä värivyöhyke. Valitettavasti vihreä ei erotu kuvissa. Kehä syntyi pilvituhnuun josta muodostui altocumulusta. Kuva Marko Riikonen.