Siitepölykehät ovat Auringon välittömässä läheisyydessä näkyviä värillisiä kiekkoja. Ne syntyvät muutamien yleisten puulajien siitepölyyn. Siinä kun tavalliset kehät näkyvät pilvissä tai sumussa, siitepölykehät ilmenevät yleensä selkeällä taivaalla. Joskus ne näkyvät myös pilviä vasten.
Vuoden ensimmäiset siitepölykehät voi havaita lepän siitepölyssä maalis-huhtikuussa. Leppä ei kuitenkaan ole kovin hyvä kehien tuottaja, niitä näkyy helpoiten kovalla tuulella joka ravistaa siitepölyn irti puista. Parhaimmat lepän siitepölykehät kuitenkin saa aikaan ravistelemalla puita itse.
Seuraava parempi havaintoikkuna löytyy toukokuulta, jolloin koivu kukkii. Kukinta voi tosin olla joinakin vuosina olla niin vähäistä ettei kehiä näy lainkaan. Lukuunottamatta suurimpia Auringon korkeuksia koivun siitepölykehät ovat elliptisiä.
Touko-kesäkuun vaihteen tienoilla aloittava mänty on aina luotettava siitepölykehien tuottaja. Myös männyn siitepölykehä on elliptinen ja varsinkin matalalla Auringolla siinä näkyy selviä kirkastumia. Tuulisina päivinä voi nähdä kuinka puuskat irrottavat männiköistä keltaisia siitepölypilviä.
Koivun ja männyn kukinnan väliin sijoittuu kuusen kukinta. Koska kuusen siitepölyhiukkaset ovat kookkaita, kehä on hyvin pieni. Kuusen siitepölykehää on paras katsoa kuusikon läheisyydessä, sillä painavat siitepölyhiukkaset eivät lennä kauaksi. Kuusen siitepölykehä voi näkyvä joko yksinään tai yhdessä koivun kehän kanssa.
Ravistelemalla on lisäksi mahdollista saada näkyville ainakin katajan siitepölykehä.
Tällä rastivalinnalla on tarkoitus ilmoittaa nimenomaan Auringon ympärilleen aiheuttamat siitepölykehät. Kuun siitepölykehille on oma valintansa harvinaisten valoilmiöiden listassa.

Koivun siitepölykehä. Kuva Aki Taavitsainen.

Koivun siitepölykehä. Kuva Jukka Ruoskanen.

Koivun siitepölykehän sisällä on pienempi kuusen siitepölykehä, joka ilmenee parhaiten ylimääräisenä sinisenä vyöhykkeenä lähellä Aurinkoa. Kuva Jari Luomanen.

Suurimpia Auringon korkeuksia lukuunottamatta männyn siitepölykehässä on nähtävissä selvät kirkastuma. Kuva Jari Luomanen.

Männyn siitepölykehä. Tässä on yhdistetty kaksi kuvaa joissa aurinkoa peitetään kädellä eri suunnista. Näin kehää peittävä käden osa on voitu poistaa. Itse Aurinkoa peittävä osa on lopuksi muotoiltu pyöreäksi. Kuva Ismo Luukkonen.

Laskevan Auringon männyn siitepölykehä. Kuva Jari Luomanen.

Männyn siitepölykehä korkealla Auringolla. Kehän muoto on lähes pyöreä ja se on tasakirkkautinen. Kuva Juha Ojanperä.

Pilviä vasten näkyvä männyn siitepölykehä. Kuva Timo Viinanen.
Näkyykö nuo männyn kehät vain veden äärellä.
Kehä näkyy toki kaikkialla muuallakin. Aurinko pitää saada jonkin sen peittävän kohtaan taakse. Kamera kestää suoraan aurinkoon kuvaamisen. Silmiä tas pitää muistaa suojella.