Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

One halo form - 10.6.2023 at 14.29 Kurikka, Jurva Observation number 116622

Visibility I / V

Timo Nevala, Ursa (Länsi-Suomi)

Such a case happened that both the halo and the pollen ring were visible at the same time. The halo was a short-lived ordinary "twins" clip, but the pine pollen ring has been rumbling in the sky for a few days now. I'm reporting this as a halo because they've been less common around here lately.

It was difficult to get the exposure of the picture right so that both were visible. The halo was dim and the pollen ring near the Sun was very bright. Image 1 has been fine-tuned with an image processing program so that both the halo and the rim stand out at the same time. The original image is image 3. Image 2 is a color channel processed version of it, where you can see how small the pollen ring is compared to the 22° ring.

Figure 4 is adjusted with halo conditions. The pollen ring is then overexposed to the invisible. (So it's a different photo than 3.) I don't think the upper side opening curve is included, it seems like just a 22° tire.

Bonus picture 5 close-up of the pollen ring.



More similar observations
Additional information
  • The halo was caused by lightsource:
    • Sunlight
  • Where are the ice crystals of the halo located?
    • Upper clouds
  • Common halos (in sunlight)
    • 22° upper tangent arc info

      22° ylläsivuava kaari on suoraan Auringon päällä näkyvä värillinen kaari. Yleensä se nähdään 22° renkaan kanssa, jota se sivuaa.

      22° ylläsivuavan kaaren muoto vaihtelee Auringon korkeuden mukaan. Matalalla Auringolla se on melko jyrkkä V-muoto. Korkealla Auringolla 22° yllä- ja allasivuavat kaaret muodostavat yhden kokonaisen halon, joka on vaakaellipsin muotoinen, tai hyvin korkealla Auringolla täysin rengasmainen. Suomessa Aurinko tai Kuu ei kuitenkaan nouse niin korkealle, että täysin rengasmainen 22° sivuava kaari olisi mahdollinen.

      Sivuavat kaaret eivät luonnossa ole useinkaan edellä kuvatun ideaalitapauksen kaltaisia. Esimerkiksi matalalla Auringolla ylläsivuava kaari saattaa selkeän V-muodon sijaan näkyä pelkkänä kirkastumana 22° renkaan yläosassa.

      22° yllä- ja allasivuava kaari yhtyvät teoriassa jo valonlähteen korkeudella 29 astetta. Alhaisin valonlähteen korkeus millä täydet sivuavat on luonnossa valokuvattu on 40 asteen tuntumassa. Useimmiten vielä 50 asteen korkeudellakin - mikä on suurinpiirtein kesäauringon keskipäivän korkeus Etelä-Suomessa - yllä- ja allasivuava kaari näkyvät erillisinä.

      Hyvin korkealla Auringolla esiintyvä renkaan muotoinen 22° sivuava ei eroa muodoltaan 22° renkaasta, mutta vahvoja viitteitä sen osuudesta ilmiöön antaa renkaan epätavallisen suuri kirkkaus ja terävyys.

      Talvella jääsumussa näkyy joskus ulkovalojen tuottamia pilareita jotka päästään haarautuvat V-muodoksi. Nämä ovat 22° ylläsivuavia kaaria.

      Kirkkaan ulkovalaisimen alla on mahdollista seurata 22° sivuavan valonlähteen korkeudesta riippuvaa muodonmuutosta liikkumalla lähemmäksi ja kauemmaksi valosta. Halo ilmenee lampun valossa kauniina, erillisistä kiteistä muodostuneena kolmiulotteisena pintana.

      22° sivuava kaari on yleinen halo jonka voi havaita noin 100 kertaa vuodessa. Vuoden lämpimämmällä puolisikolla on hyvä olla tarkkana ettei sekoita sitä ylempään 23° parheliaan, joka lämpöaaltojen aikaan on 22° sivuavaa kaarta yleisempi halo.

       

      Matalan Auringon 22° ylläsivuava kaari. Kuva Arja-Sisko Airila.

       

      Matalan auringon 22° ylläsivuava kaari. Näkyvillä on myös pilari ja heikot sivuauringot sekä hyvin heikosti 22° rengasta. Kuva Jouni Reivonen.

       

      Auringon päällä näkyvät 22° ylläsivuava kaari ja 22° rengas. Kuva Jari Luomanen.  
       

      Jääsumuun muodostunut täysi 22° sivuava kaari Kuun ympärillä. Näkyvillä on myös muita haloja. Ylä- ja alakoverat Parryn kaaret ovat tiiviisti kiinni 22° sivuavassa ja lähinnä vain kirkastavat sitä. Niiden voi kuitenkin havaita heikosti erkanevan 22° sivuavasta kaaresta. Kuva Jukka Ruoskanen. 

       

      Toiselta puolelta täysi 22° sivuava kaari ja 22° rengas. Kuva Marko Riikonen.

       

      Täysi 22° sivuava kaari ja 22° rengas yläpilvessä. Kuva Jukka Ruoskanen.

       

      Tämä rengas hyvin korkealla taivaalla olleen Kuun ympärillä lienee terävyytensä perusteella 22° sivuavan kaaren dominoima. Kuva Marko Riikonen.

       

      Silloin tällöin jääsumuun syntyvät ulkovalojen pilarit jakautuvat päistään V-muotoon. Kyse on 22° ylläsivuavasta kaaresta. Kuva Veijo Timonen.

       

      Simulaatiot 22° sivuavista kaarista viidelle valonlähteen korkeudelle. Kun valonlähde nousee yli 75 asteen, 22° sivuava kaari on renkaan muotoinen. Viivalla on piirretty 22° rengas ja horisontti. Oikeassa alakulmassa on simulaatioissa käytetty kide sekä  22° sivuavan kaaren valonreitti. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

Comments: 2 pcs
Tero Sipinen - 11.6.2023 at 12.49 Report this

Kaarenpätkä näytti hieman "lättänältä" ollakseen renkaan segmentti, joten tutkailin vähän tarkemmin. Ja päädyin vahtamaan tunnisteen renkaasta sivuavaksi.

Ja vaikkei poikkeama renkaan muodosta pistäisikään silmään, niin symmetrisyys viittaa johonkin muuhun kuin renkaaseen. Toki renkaastakin voi olla näkyvissä sattumalta pätkä joka on yhtä pitkä lakikohdasta kumpaankin suuntaan, mutta sivuavan tapauksessa ei tarvita sattumaa.

Tai parhelian tapauksessa. Nimittäin toinen vaihtoehto, ja ehkä jopa todennäköisempi olisi ylempi 23 parhelia. Ehkäpä joku kokeneempi vaihtaa tunnisteen vielä kertaalleen?

Timo Nevala - 12.6.2023 at 01.32 Report this

Mittailin vielä tuota kaarenpätkää vertaamalla sitä aikaisempaan valokuvaani 22° renkaasta, joka on otettu samalla kameralla. Samankokoisilta vaikuttivat. Auringon korkeus oli kuvaushetkellä 49°, jolloin 23° parhelia on aika loiva kaari (ainakin sen info-napista tulevan simulaatiokuvan perusteella). Minun kaareni on paljon kaarevampi kaari, joten senkään nojalla kyseessä ei olisi parhelia.

Oikea vastaus lienee tuo 22° ylläsivuava. Kiitos korjauksesta. Kun Aurinko on noin korkealla, 22° rengasta ja ylläsivuavaa on vaikea erottaa toisistaan, jos vain Auringon yläpuolella oleva osa on nähtävissä.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.