Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Yli puoli taivasta revontulia - 27.2.2014 klo 22.00 - 27.2.2014 klo 23.00 Kontiolahti Havainto numero 22480

Näyttävyys: IV / V

Revontulimittarit välkkyivät niin kovasti punaisella, että pilvistä huolimatta oli lähdettävä Häikänniemeen tarkastamaan tilanne. Ja kannatti todellakin lähteä; ensimmäisen kerran elämässäni näin punaisia revontulia paljain silmin! Parhaimmillaan pään päälle alkoi muodostumaan koronaa ja lähes koko pohjoinen taivas hohti vihreänä. Pilvet vyöryivät jälleen päälle ennen vuorokauden vaihtumista, mutta onneksi kerettiin kuvia ottaa ennen sitä. 


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Läiskiä info

      Läiskät (englanniksi patch) ovat himmeitä ja melko harvinaisia, yleensä revontulimyrskyjen yhteydessä aamuyöllä havaittavia revontulimuotoja. Revontuliläiskissä havaitaan usein sykkimistä. Sykkiminen tarkoittaa tilannetta, jossa läiskä kirkastuu ja himmenee tasaisin väliajoin. Sykkimisen jakso voi olla sekunnin kymmenyksistä useisiin minuutteihin. Tällöin näyttää siltä, että läiskä ikäänkuin sammuisi, ja syttyisi sitten taas uudestaan.

      Läiskät voivat käsittää hyvin laajoja alueita taivaasta. Läiskät ovat paljain silmin havaittuna varsin himmeitä, mutta tulevat yleensä hyvin esiin valokuvissa. Sykkiviä revontuliläiskiä havaitaan useimmiten voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen aikana aamuyön tunteina.

  • Muita erityispiirteitä
    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen yläosat punaiset info

      Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

      Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

       

      Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

       
       

      Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

    • Kokonaan punaisia revontulia info

      Kauttaaltaan punaisia revontulia paljain silmin. Kauttaaltaan tummahkon punainen revontuli on hyvin harvinainen ja silmiinpistävän komea ilmestys. Myös tämä ilmiö johtuu erään atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

       

      Kauttaaltaan punainen revontuli. Kuva Tobias Billings.

    • Loimuavia revontulia (flaming) info

      Loimuava (englanniksi flaming). Tämä revontulien harvinainen alaluokka ei tarkoita niinkään yksittäistä muotoa, vaan suurta aluetta taivaalla. Loimuavissa revontulissa taivaalle ilmestyy ylöspäin magneettista zeniittiä kohti pyyhkiviä tavallisesti kirkkaahkoja aaltoja. Hyvin harvoin aallot voivat pyyhkiä alaspäin. Loimuamisen yhteydessä raportoidaan tavallisesti vöitä, harvemmin läiskiä.

Tekniset tiedot

Nikon D5100 & Tokina 11-16mm @ 11mm, f2.8, ISO-800-1000, 8-10s. Osa kuvista rajattu.

Kommentteja: 12 kpl
Kari Muona - 28.2.2014 klo 01.34 Ilmianna

Tuuria siis mulla oli paskempi tuuri, pilvet kiusana joka nurkassa, kehtaa ees tänne laittaa niitä, näitä pursuu varmaan liikaa mutta on taas toi satu juvonen rääkkylästä saanu komeet tulet

Janne Kari - 28.2.2014 klo 03.10 Ilmianna

Upeaa jälkeä!

Emma Bruus - 28.2.2014 klo 08.25 Ilmianna

Hienoa jälkeä!

Aaargh, julistan sodan näitä pilviä vastaan.

Matias Takala - 28.2.2014 klo 09.50 Ilmianna

Komeasti ovat leiskunneet kaikissa väreissä. Ja tosiaan mahtavaa, että jossain päin Suomea ovat näkyneet.

Annaleena Makkonen - 28.2.2014 klo 10.47 Ilmianna

Todella kauniita kuvia, melkein epätodellisia.

Juho Kinnunen - 28.2.2014 klo 14.27 Ilmianna

Todella hienoja kuvia! Hyvä että on jotain näkynyt, täällä etelässä on ollut niin pilvistä koko helmikuun että alkaa jo "vähän" harmittamaan...

Karri Pasanen - 28.2.2014 klo 15.08 Ilmianna

Kiitoksia kehuista :). Tämä oli kyllä balsamia haavoille, monta samanlaista yötä on varmasti mennyt tänä talvena ohi. Uskotaan ja toivotaan, että vielä kelit kevättä kohti paranee. 17.3. on ainakin mulla merkitty päivä, kahtena vuonna peräkkäin olen reposia sillä päivämäärällä päässyt kuvaamaan, joten ei kahta ilman kolmatta... :P

Jaakko Kuivanen - 28.2.2014 klo 15.15 Ilmianna

On ollut taas väriä ja loistoa! Sitä samaa 17.3 odotellaan, tai kelpaa ne muutkin päivämäärät jos tuo pilvipeite suostuisi väistymään :)

Satu Juvonen - 28.2.2014 klo 17.34 Ilmianna

Wau! Saitpa upeat värit kuviisi, tuo punainen oli todella selvästi silminnähtävissä. Kyllä meitä nyt onnisti täällä Pohjois-Karjalassa!

Marko Pekkola - 28.2.2014 klo 20.36 Ilmianna

Huikean hieno display. Onnittelut Karrille ja kaikille, jotka tämän pohjoisessa näkivät ilman pilviesteitä. 

Marko Pekkola - 2.3.2014 klo 11.36 Ilmianna

Taivaanvahdin etusivulla ( www.taivaanvahti.fi ) on nyt lyhyt yhteenveto tästä näytelmästä. Jyväskylän pilvien muuntunutta väriä ja Helsingin radiotaajuushavaintoa lukuun ottamatta kaikki havainnot tulivat Savonlinnan ja Joensuun suunnalta. 

Karri Pasanen - 2.3.2014 klo 13.21 Ilmianna

Kiitos, Häikänniemessä oli minun lisäkseni myös muita innokkaita kuvaajia, mm. Kari Kuninkaanniemi, joka itse asiassa teki ensimmäiset varmistavat havainnot pilvien väistymisestä ja taivaan loimutuksesta, sekä Teemu Saramäki ja Sami Lamminen, joilla molemmilla oli parikin runkoa naksuttamassa... ehkäpä näemme heidänkin kuviaan tämän illan osalta muodossa tai toisessa ;)

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.