Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Yli puoli taivasta revontulia - 27.2.2014 klo 21.00 - 27.2.2014 klo 23.00 Kontiolahti Havainto numero 22517

Näyttävyys: IV / V

Oli sen verran huimia lukemia kokoillan ollut Aurora Now palvelussa, että odotus kova revontulia kohtaan. Kahdeksan aikaan ulkona hieman tähdet näkyivät ja kiirehän tuli päästä katsomaan, että näkyykös mitään. Lähdin vanhaan tuttuun Häikänniemeen, jossa olemme useampana yönä valokuvanneet Revontulia vuosien saatossa. Pilvisyys oli tällä kertaa täysin meidän puolella, huomioiden että syksy Joensuussa oli täysin pilvinen miltei jokaisena Revontuli-iltana.

Häikänniemen tietä ei ollut aurattu, joten piti varovasti ajaa autolla perille uria väistellen, toivottavasti auraisivat tien ennen seuraavia tulia. Vihdoin rantaan päästyäni pilvet olivat sen verran raonneet, että kauniin kirkkaina näkyi Revontulet. Äkkiä Karrille ja Teemulle viestiä, että tänne vaan! :)

Tosiaan Karrin rohkaisemana päätin itsekin tänne palveluun laittaa illasta joitain makeimpia otoksia.

En ole koskaan nähnyt noin väririkasta revontuliaktiivisuutta, väreinä vihreä, violetti, punainen ja oranssi jne..

Viimeisenä kuvana tässä setissä Joensuun revontulibongareiden omakuva (vasemmalta Karri Pasanen, Teemu Saramäki ja Kari Kuninkaanniemi) Oma kuvassa, lightroomilla harjoiteltu valoituksen korjausta osaan kuvasta.


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Revontulikorona info

      Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

       

      Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

       

      Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

  • Muita erityispiirteitä
    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen yläosat punaiset info

      Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

      Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

       

      Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

       
       

      Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

    • Kokonaan punaisia revontulia info

      Kauttaaltaan punaisia revontulia paljain silmin. Kauttaaltaan tummahkon punainen revontuli on hyvin harvinainen ja silmiinpistävän komea ilmestys. Myös tämä ilmiö johtuu erään atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

       

      Kauttaaltaan punainen revontuli. Kuva Tobias Billings.

Tekniset tiedot

Canon 5D Mark 3 + Canon 16-35mm f2.8 II USM Kuvien tiedot: 10sec, ISO800, f2.8.

Kommentteja: 10 kpl
Pekka Kokko - 3.3.2014 klo 06.42 Ilmianna

Hei Kari. Hieno havaintokertomus ja kuvat. Lisäsin ylläpidon puolesta havaintoon värejä ja muotoja. Voit niitä muuttaa tai lisätä sähköpostiin saamasi muokkauslinkin kautta.

Marko Pekkola - 3.3.2014 klo 08.32 Ilmianna

Hieno havainto. Todella kivasti tuo tunnelmaa paikan päältä, kun on ihmisiäkin yhdessä ilmiön kanssa jossain kuvassa, kuten viimeisessä ruudussa. 

Kari Kuninkaanniemi - 3.3.2014 klo 10.05 Ilmianna

Kiitoksia, minulla jäi tuo lisävalikko huomioimatta kun lisäilin kuvia. Nyt on hieman kattavammin laitettu. Ihmiskuvia tarkoitus lisätä seuraavillakin kerroilla, kunhan löydämme revontulien värisen filtterin salamaan.

Marko Pekkola - 3.3.2014 klo 12.14 Ilmianna

Noiden lisätietojen täyttäminen on täysin vapaaehtoisuuden varassa, mutta kiva että nekin on nyt mukana (auttavat eri ilmiöiden tutkimusta - mm. miten paljon mitäkin ilmiöitä Suomen taivaalla havaitaan).

Pasi Vormisto - 3.3.2014 klo 18.34 Ilmianna

Viimeisessä kuvassa on ihmisillä aika jännät varjot. Aivan kuin jatkuisivat horisonttiin mitenkään muuttumatta (perspektiivi).

Eliisa Palmu - 3.3.2014 klo 19.20 Ilmianna

morjens!

onpa teillä ollut upea taivaskeli!

kiitos, kun kuvasitte!

seuraavia retkikuvianne odottaen!

:)

paras oli omakuva.

Kari Kuninkaanniemi - 3.3.2014 klo 22.09 Ilmianna

Kiitoksia! Olikin tarkoitus "hieman" poikkeavia kuvia laitella. Onneksi on kevättä jäljellä ja parhaat tulet näkemättä! ;)

Janne Kari - 4.3.2014 klo 14.02 Ilmianna

Hienoa jälkeä ja hyviä sommitteluita.

Kari Muona - 4.3.2014 klo 18.51 Ilmianna

Anna olla noi kuvat tuommosena ei mitään värin lisäystä aituous on parasta. Minua sotki pilvet enkä kehdannu tulla ennee sinne ku karri kertoi että muitakin kuvaajia oli, värejä en saanu mutta jotain kuivia sain.

Kari Kuninkaanniemi - 4.3.2014 klo 22.48 Ilmianna

Kiitokset! Pilvet kyllä vyöryivät pahasti päälle 23 maissa, mutta tosiaan olisi pitänyt mennä itäänpäin, silloin olisi ollut pidempään mahdollisuus kuvata tulia ja tätä kaunista näytöstä! :)

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.