Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Light pillars - 3.8.2014 at 00.43 Lieto Observation number 28487

Visibility II / V

Matti Helin, Ursa (Länsi-Suomi)

Guess to be the first artificial light pillars of this season?

:)



More similar observations
Additional information
  • The halo was caused by lightsource:
    • Artificial light source
  • Where are the ice crystals of the halo located?
    • Upper clouds
  • Yleiset halomuodot (keinovalo)
    • Sun pillar info

      Auringonpilari on valonlähteestä ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

Comments: 42 pcs
Mikko Peussa - 3.8.2014 at 02.01 Report this

Outoa? Tulin myöhään illalla Kustavista Turkuun päin ja ihmettelin sumuista taivasta. Voiko näillä helteillä olla jääsumua ilmassa näinkin matalalla? Odotan mielenkiinnolla asiantuntijoiden mielipiteitä tähän havaintoon.

Jukka Ruoskanen - 3.8.2014 at 08.59 Report this

Huh? Vaikeaa uskoa, että jääkiteitä olisi ollut noin matalalla näillä lämpötiloilla. Onko lisää kuvia?

Matti Helin - 3.8.2014 at 09.30 Report this

Lisätty kolme kuvaa, joista kaksi on otettu samaan aikaan ykköskuvan kanssa. Viimeinen on otettu klo 01:34, jolloin, kuten kuvasta näkyy, pilvisyys oli sankentunut. Oikean puolimmainen läiskä oli tuolloin vielä heikosti esillä.

Arvot: iso800, f3,5, 6sec. Paljaalla silmällä noita en onnistunut näkemään. Tuurihavainto, kävin vain rutiininomaisesti ottamassa kuvan pohjoistaivaasta ennen nukkumaanmenoa kun siellä näkyi joku vaaleahko alue (joka sitten paljastui palaksi paljasta taivasta...).

Tero Sipinen - 3.8.2014 at 10.13 Report this

Kyllähän ne vahvasti pilareilta näyttää eikä esim linssiheijastuksilta: A) Kakkoskuvassa oikeanpuoleinen ilmiö on vähän keskeltä kuroutunut, linssiheijastus ei sellaista tee kesken kaiken (muissa kuvissa yhtenäinen). B) Sijainti kuvassa: vas puoleinen olisi ehkä selitettävissä maston valon aiheuttamana linssiheijastuksena, mutta oik puoleinen ei. C) Ilmiöt kallistuvat oikeaoppisen näköisesti, linssiheijastuksia ei perspektiivisäännöt sido.

Mutta jos ovat pilareita keskellä huippuhelteitä, niin aika raju sääilmiö vaaditaan. Mikä voisi tuoda kylmää ilmamassaa kilometritolkulla alas? Käänteinen termiikki, heh. 

Niin, ja valonlähde: jos etäisyyttä pystyi yhtään arvioimaan, niin se suurinpiirtein tuplaten, löytyykö sopivia kandidaatteja? Tässä tapauksessa pilarien täytynee olla aika korkealla, joten pelkästään hieman sivusuuntaan fuskaava katulamppu tms ei riitä, pitää olla kai ihan reilusti ylös / yläviistoon loimottava valonlähde?

Matti Helin - 3.8.2014 at 14.20 Report this

Tarkka havaintopaikka on tässä:

http://goo.gl/maps/iWKty

Suoraan pohjoiseen. Muita valoja maston valojen lisäksi ei ollut. Enkä kyllä ole aiemmin nähnyt niiden tehneen linssiheijastumia. Kameraa on hieman liikuteltu valitusten välillä, pilarien suhteelliset paikat pysyneet samoina. 

Mutta joo, en kyllä osaa arvella syitä miksi näitä näkyi. 

Matti Helin - 3.8.2014 at 14.22 Report this

.. Valotusten välillä, ei valitusten... 

Matti Helin - 3.8.2014 at 16.52 Report this

Heräsin yöllä sateeseen, näköjään ollut ukkostakin mukana

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/28491

Mahtavatko olla jollakin tavalla yhteydessä keskenään?  

Olli Sälevä - 3.8.2014 at 21.17 Report this

Vahvasti näyttävät keinovalopilareilta ja kuten Tero toteaa, niin kallistukset näyttävät oikeaoppisilta ja luonnollisilta. Varsinkin oikeanpuoleista voi verrata maston ja katolla olevan piipun asentoihin.

Jarmo Moilanen - 3.8.2014 at 21.31 Report this

Näyttää ihan aidoilta kv.pilareilta. Aika uskomaton havainto näillä helteillä. Mutta ei mahdoton.

Katsoin Jokioisten luotaukset. 2.8. kello 12Z jo 3,0 km korkeudella -0,2°C, ajallisesti lähimmässä  luotauksessa havaintoajan suhteen 3.8. kello 00Z oli 4,3 km korkeudella -3,5°C. 5,8 km korkeudella jo -14,9°C. Tänäänkin 3.8. kello 12Z oli 3,5 km -0,3°C.

Kun selvittäisi missä valot oli niin voisi arvioida kidepilven korkeuden.

Juha Ojanperä - 3.8.2014 at 22.56 Report this

Taitaa olla kyllä ennätysvarhainen keinovalopilareiden esiintyminen!

Tero Sipinen - 4.8.2014 at 07.13 Report this

Arvoitus: mikä ei kuulu joukkoon; hyttyset, shortsit, keinovalopilarit?

No tämä oli kompa, kaikki kuuluvat joukkoon :)

Hämmästyttävä juttu tosiaan, ja hyvin poimittu!

Matti Helin - 4.8.2014 at 08.39 Report this

Jarmolle:

Tein kuvien ja google mapsin kanssa tutkiskelua ja päädyin ainakin alustavasti seuraaviin kohteisiin:

http://mattihelin.kuvat.fi/kuvat/Maisemat/Taivaan+tapahtumia/pilari1.jpg/_big.jpg

Eli kaksi risteystä sopii just eikä melkein reitille. Oikean puoleiseen on matkaa 1,14km, vasemmanpuoleiseen taasen 2,46km. Onko mitenkään järkeviä lukuja?

PS: Pitäisikö muuttaa harvinaisia halomuotoja -kategoriaan?  ;)

Matti Helin - 5.8.2014 at 09.10 Report this

Luonnollisesti muutkin saavat kommentoida noita mahdollisia valonlähteitä :) 

Eli ovatko millään tavalla järkeviä ehdokkaita? 

Jarmo Moilanen - 5.8.2014 at 13.35 Report this

Ei nuo ehkä olekaan haloja. Tuli mieleen toinen selitys.

Yleensä risteysvalot ja katuvalot eivät ole hirveän hyviä kv.pilareiden synnyttäjiä, koska ne on suunnattu alaspäin. Lisäksi jos katuvalot on syyllisiä niin pilareita näkyisi useampia. Etsisin kv.pilarin synnyttäjää mieluummin teollisuusalueiden ja urheilukenttien valoheittimistä.

Se toinen selitys. Täällä Oulussa oli mystinen "halo" joku talvi sitten. Syyksi selvisi erään liikerakennuksen seinää valaisevat valoheittimet, ne valaisivat suoraan taivaalla matalalla olevaa pilveä eli kyse ei ollut halosta. Joten itse kävisin katsomassa onko valojen suunnissa jotain seinää alhaalta valaisevia valoheittimiä.

Matti Helin - 5.8.2014 at 14.01 Report this

Mielenkiintoista. Lisäsin yhden usmatun kuvan ja läiskien suurennokset. Toinen vallankin on erikoinen, kaksi täplää vieri vieressä.

Markku Ruonala - 5.8.2014 at 16.19 Report this

Jarmon kakkos selityksestä tuli mieleen yksi oma havaintoni muutaman vuoden takaa. Kun vertaa Matin uusinta kuvaa ja omaa havaintoani niin voi selitys hyvinkin olla tuo Jarmon pohtima. Tuon mun havainnon aiheuttajaksi paljastui kauppaketjun lippuja iloisesti valaisseet kirkkaat valospotit.

Tero Sipinen - 5.8.2014 at 21.23 Report this

Hmm... Ehdotettu spottivalo / pilviteoria tuntuisi kyllä epätodennäköisemmältä kuin haloteoria. Tuntuu kummalta, että jotain kohdetta valaisemaan laitettaisiin niin kapeakiilainen spotti, että se jaksaisi tehdä noin terävän pätkän korkeuksiin? Halo taas selittää terävän pilarin näppärästi. Linkityksen kautta löytyvät aiemmat tapaukset (nrot. 2006 ja 2014) ovat kumpikin helmikuulta. Ainakin vuodenajan puolesta niissäkin voisi ihan hyvin olla halosta kyse. Lisäksi Markku Ruonala mainitsee havainnossaan, että ilmiö hävisi, kun keskipilvet vyöryivät eteen. Luulisi, että spotti senkun voimistuu siroavan pilven ollessa alempana? Halo taas häviää, jos kiteiden eteen tulee mössöpilveä. Ja tuo kaksiosainen muoto: pilari voinee "kuroutua poikki" (epäjatkuvuuskohta kidekerroksessa) siinä missä se voi yleensäkin näkyä lyhyenä pätkänä (ohut kidekerros).

Ohuesta kidekerroksesta tulikin mieleeni: lisäpontta haloteorialle tästä pilarin erikoistapauksesta. Jossa siis selkeästi katuvalojen aiheuttamia haloja, ei spottivalojen jonon aiheuttamia läiskiä. Tosin, tässä yhteydessä joudunkin hieman puntaroimaan aiempaa kommenttiani, etteikö katuvaloista olisi pilarin aiheuttajaksi... No, ei ainakaan korkealla olevien pilarien. Ehkä tuo Sauli Kosken kuvaama helminauha on ollut hyvin matalalla, jolloin kommenttini ei täysin vesittyisi :) Vaikea tietysti arvioida korkeuksia, livenäkään, saati kuvista.

Minulta siis edelleen ääni haloille (jos jäi epäselväksi :)

Jarmo Moilanen - 5.8.2014 at 22.17 Report this

Siis tämän tyyppinen kv.pilari korkealla on ihan tuttua kauraa talvella. Sen suhteen tässä ei olisi ongelmia. Jos olisi helmikuu tai edes lähes pakkasta maanpinnalla niin tätä keskustelua ei käytäisi vaan tulkinta olisi selvästi kv.pilari. Tähän aikaan vuodesta tuo spottivalo teoria on kyllä paljon uskottavampi kuin että jossain kilometrin korkeudella olisi jääkiteitä.

Oulun tapauskin oli sellainen että valoheitin valaisi koko seinän leveästi, mutta pilvissä näkyi vain itse lampun kuvajainen. Oulussa näkyi neljä pientä valoläikkää ihan vierekkäin. Lamput olivat jotain 8 metrin välein talon seinällä valaisemassa valkeita pystyseiniä.

Toki. Spotti olisi kirkkaampi jos pilvi on alempana. Spotti on myös suoraan valon yläpuolella, kv.pilari yleensä on havaitsijan ja valon puolivälissä koska kv.pilari on usein ala-aurinko eikä auringopilari vaikka moni niin virheellisesti merkkaakin.

Minä käännyn kyllä tässä tapauksessa valoheittimen kuvajaiseen selityksenä. Liian lämmintä jääkiteille noiden pilvien korkeudella.

Marko Pekkola - 5.8.2014 at 23.01 Report this

Oli tulkinta melkein mikä hyvänsä, on tällä ajankohdalla ja pioneeriselityksellä tavattoman kiintoisa havainto.

Matti Helin - 5.8.2014 at 23.26 Report this

Itseä kummastuttaa se,  että sitä mukaa kun pilvilautta vahvistui,  täplät himmenivät. Ensimmäisten kuvien ottohetkellä läiskien kohdalla pilviharso oli hyvinkin ohut,  tähdet loistavat läpi. Myöhemmin vain oikean puolen valoläntti oli (heikosti)  näkyvillä. 

Jarmo Moilanen - 5.8.2014 at 23.32 Report this

Katsoin läiskien atsimuutit ja korkeudet tähtien perusteella. Vasen atz. 347° ja alt. 39°. Oikea atz. 41° ja alt. 23°. Plus miinus aste, korkeitaan pari. Maston suunta n. 31° mikä on jotakuinkin oikein.

Vasen valo voisi olla urheilukentällä 0,85 km päässä ja oikea 1,75 km päässä oleva rakennus Saukonojantien ja Simpukkatien risteyksessä. Pilvi olisi tällöin noin 700 metrin korkeudessa. Ei sillä korkeudella ole jääkiteitä näillä keleillä.

 

Matti Helin - 5.8.2014 at 23.34 Report this

Täytyy käydä ajelemassa joku päivä, tai siis yö

:) 

Jarmo Moilanen - 5.8.2014 at 23.42 Report this

Se on hyvä ajatus. Helpoimmin tämä selviää sillä että löytää valolähteet.

Matti Helin - 6.8.2014 at 01.44 Report this

Ajelu tehty ja.. Liedon keskustassa ei ollut normi katuvaloja/sen kaltaisia kummempia. Koulukeskuksen alue sama. Urheilukenttä oli valoton.

Keskustassa normi katuvaloja, Hämeentie valaistu. Ei mitään mainittavaa.

Paitsi seuraavat:

http://mattihelin.kuvat.fi/kuvat/Maisemat/Taivaan+tapahtumia/lähteet.jpg/_big.jpg

Carrus Deltan pihassa oli varsin kirkkaat valot, jotka osoittivat paitsi alas, myös noin 45 asteen kulmassa.

http://mattihelin.kuvat.fi/kuvat/Maisemat/Taivaan+tapahtumia/lähde1.jpg/_big.jpg

 

Vasemmanpuoleisen läiskän reitille sopiva lähde:

http://mattihelin.kuvat.fi/kuvat/Maisemat/Taivaan+tapahtumia/lähde2.jpg/_big.jpg

Samoin kuin pajan pihassa, myös nämä valot loistivat myös muualle kuin alas.

Kunnantalon seinään oli myöskin osoitettu spotti, mutta valoa ei suoraan karannut seinän ohi. Kuitenkin suunnilleen samalla etäisyydellä/suunnalla muutaman sadan metrin tarkkuudella

 

Etäisyydet noin 1,65 ja 2,93km

Mahdollisia?

Tero Sipinen - 6.8.2014 at 02.15 Report this

Jos valaisin valaisee seinää leveälti ja pilvessä näkyy vain pieni läikkä (mainittu Oulun tapaus), niin eikö silloin selitys olisi juurikin halo?

Ajatusleikki: valaisen vaikkapa sadan metrin päässä olevaa sumua tavallisella taskulampulla - tuskin huomaan juurikaan mitään (taskulamppuni on aika tehoton). Mutta jos sadan metrin päässä olisi jotain heijastavaa kohtisuorassa - esim. talon ikkuna - näkisin vaivatta lampun heijastuksen terävänä. Tarvitsisin tavattoman kapeakiilaisen ja tehokkaan valon, jotta saisin terävän valoläiskän aikaiseksi sinne sumuun.

Ajatusleikin analogia on tietysti tähän tapaukseen se, että nostetaan sumu taivaalle pilveksi ja ikkunalasi jääkiteeksi.

Jääkiteiden mahdottomuus on kyllä shortsikeleillä helppo hyväksyä, mutta toisaalta vaihtoehtoteorialle pitäisi olla hyvä selitys. Eli kaipaisin jotakin teoriaa sille, miten divergentti valo saa aikaan "lampun kuvajaisen" eli halontapaisen ilmiön aikaan vesipisaroissa (joissa on perinteisesti totuttu näkemään sumu- sateen- tms kaaria ja kehiä ja gloorioita).


Valaiskaa minua. Ei siis spotilla, vaan jääkiteettömän spotti-ilmiön syntymekanismin teorialla :)

Mikko Peussa - 6.8.2014 at 03.15 Report this

Tuona iltana ja yönä ilma oli kyllä melko erikoinen Turun seudulla. Tulin itse Kustavista Turkua kohden aika myöhään ja ihmettelin miten sumua levisi Turkuun päin ja pilvet oli erikoisia. Ei taitaisi olla ihan mahdotonta, että kylmä ilmamassa olisikin laskenut (romahtanut) hyvin lähelle maanpinta ja jääsumua voisi syntyä. Samana yönähän tuli ihan yllättäen myös rankempikin pilvialue vyöryen Turkuun ja merellä näkyi kalevantulia. Asiasta mitään tietämättä, voisin kuvitella että kyseessä on keinovalopilarit?

Harry Lehto - 6.8.2014 at 04.02 Report this

Muutama vuosi sitten, 29.8.2008 ystäväni otti yhteyttä ja ilmoitti että oli havainnut Turun Jäkärlässä kolme oranssia eri mittaista valopylvästä. Hän oli sitä mielta että ne olivat halopilareita. Menin heti yrittämään ilmiön näkemistä enkä nähnyt sitä. Olin  kymmenisen kilometriä etelämpään. Ehdotin, että ne syntyvät kasvihuoneiden yläpuolelle. Ja ystavani oli asiasta samaa mieltä ja kävi tarkistamassa asian. Hän ehdotti siis jääpilviä (pilareita) ja itse ajattelin että se voisi olla kapea valopilari joka näkyy vesipilvissä ja syntyisi kasvihuoneissa jos alaspäin osoittavien kasvihuonespot valojen alta otetaan kasvit pois ja siihen jää vaakatasoinen pelti ja/tai vesipinta jotka heijastaisivat oranssia valoa tasan ylöspäin. Näin voisi tapahtua jos esim huoneita putsataan.

Vesipilvi perusteluna oli itselläni että olin nähnyt vastaavan näköisiä täpliä altocumuluksissa Tuorlan taivaalla jotka syntyivät noin 6 km päässä olevan Skanssin kauppakeskuksen ylöspäin sojottavasta spotista.

Voisiko vasemman puoleinen spottisi tulla Maariassa sijaitsevasta kauppisen kasvihuoneista tai Vahdon itäpuolella sijaisevista kirkkaista kasvihuoneista. Oikean puoleinen spotti tulisi silloin esim Tarvasjoelta. Jos näin olisi niin kohteet olisivat niin kaukana että ne menisivät auttamatta yläpilviin ja siis haloihin.

Jos ne ovat kasvihuoneiden aiheuttamia niin miksi niitä ei näy talvella otollisemmissa olosuhteissa? Paljon kasveja kasvamassa?

Vuonna 2008 oli hallaa seuraavana päivänä.

Mikko Peussa - 6.8.2014 at 04.25 Report this

Ehkä tärkeintä olisi tietää, että onko yleensäkään mahdollista, että maanpinnalla mitataan hellelukemia ja yölläkin lämpötila on yli 20 astetta, mutta silti tuolla ”valojen” korkeudella 500-1000 metriä olisikin jo pakkasta. Meteorologien tietoja tarvitaan siis :) Tuo sumu mikä tuona yönä oli ilmassa oli aika erikoinen. Se ei tullut tavallaan mistään mereltä, vaan se ilmestyi taivaalle ja aamuyöstä tosiaan tuli oikein kunnon pilvivyöry mereltä ja sekin aika yllättäen. Voisiko siis kylmäilmamassa kuitenkin tulla niin lähelle maanpintaa sopivissa olosuhteissa, että jääsumuakin voisi muodostua keskikesällä? Nuo Matin kuvat vaan näyttää kuitenkin niin haloilta, eli keinovalopilareilta?

Matti Helin - 6.8.2014 at 09.05 Report this

Harryn kasvihuonemietintöjen perusteella katsoin kartasta seuraavat:

http://mattihelin.kuvat.fi/kuvat/Maisemat/Taivaan+tapahtumia/kasvihuoneet.jpg/_big.jpg

Nuo osuvat aika hyvin reitille, mutta etäisyys molempiin on sama..?

Marko Pekkola - 6.8.2014 at 15.00 Report this

Jarmon katsomien tietojen mukaan 4,3 km korkeudella lämpötila oli -3,5°C ja 5,8 km korkeudella peräti -14,9°C.

Ihan visuaalisesti katsoen noita pilviä ja sitä "vaikutelmaa" joka kuvassa tulee noiden läikkien korkeudesta, on vaikea nähdä mikseivät kohteet sijaitsisi tyypillisellä altocumulus-pilvien korkeudella

Aika olennaista lienee, että Ac-korkeus on se korkeus, jossa selvästi "irtonaiset" keinovalopilaripätkät yleensä sijaitsevat.

Perustelu edelliseen on pitkälti sama kuin ellipsihalojen tapauksessa eli taivaan ainoa pilvi tällöin usein Ac ja kidekerroksen voi toisinaan nähdä liittyvän siihen.

Yhteenveto: Kohteet näyttävät haloilta ja vaikutelma kuvista on ilmiön sijainti keskipilvikorkeudella. Samalla korkeudella tiedetään olleen tuona yönä riittävän kylmää jääkiteille.

 

Matti Helin - 6.8.2014 at 16.10 Report this

Tässä havainnossa 

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/22393

Olevat pilarit ovat epätasaista, hieman samoin kuin tässä havainnossa oikean puolimmainen läiskä / pilari. Mietin myös sitä, että jos olisi kohdevalon tekemä läiskä, niin olisiko se, kuten tässä tapauksessa, pitkämäinen? 

Jarmo Moilanen - 6.8.2014 at 19.06 Report this

OK. Urheilukenttällä ei ole valoja. Itse epäilin myös tuota Carrus Deltaa, mutta silloin vasemmalle läikälle ei löytyisi sopivaa lähdettä. Tuo oikeanpuoleinen kasvihuone sopii kyllä suuntansa puolesta. Silloin vasemmanpuoleinen voisi olla kasvihuone kohdassa 60.564089°N ja 22.392929°E eli Onnelassa heti 9-tien pohjoispuolella.

Noilla laskien valon pohjapinnasta heijastavien jääkiteiden korkeus olisi noin 3,3 km. Tuo kyllä kelpaisi minulle jääkidepilven korkeudeksi. Jokioisissa oli kylmä vasta korkeammalla, mutta Jokioisiin on matkaa.

Olen itsekin nähnyt kasvihuoneen synnyttämiä haloja. Kasvihuoneet ovat myös riittävän voimakkaita ja laajoja valopintoja näkyäkseen noin kaukaa (noin 8,6 km ja 14,8 km).

Ok. On ne keinovalopilarin pätkiä. Aika hurja havainto tähän aikaan vuodesta ja näillä keleillä!

Matti Helin - 6.8.2014 at 20.38 Report this

Carrus jää muuten pois laskuista. Panin merkille, että valot olivat jotenkin valkoiset. Google tiesi kertoa, että ovat asentaneet led-valot. Pilarit ovat väriltään perus oranssit. Eli Carrus jää pois laskuista senkin puolesta. 

Matti Helin - 8.8.2014 at 03.06 Report this

Lisäsin vielä yhden kuvan (kuva 7), joka on otettu 8.8.14 noin klo 1:30.

Referenssikuva, taivas oli repalepilvessä. Ei merkkiäkään pilareista, eli ainakin tämän perusteella lähialueella taivaalle osoitetut spottivalot voinee unohtaa. Otin muutamankin kuvan ja kaikissa sama juttu.

Uskaltaisikohan nyt jo juhlia tietynlaisesta Suomen ennätyksestä?

:)

Tero Sipinen - 8.8.2014 at 07.47 Report this

Saattaa olla jopa Euroopan ennätys? Ei muuta kuin mitalikahveja keittelemään :)

Ja jos joku myöhemmin löytää tieteellisen (jääkiteettömän) selityksen "valonheittimen kuvajaiselle" / "spotin päätevalolle" tms. niin sitten on taas aihetta kahvitteluun! Terävät valoilmiöt kun ymmärtääkseni vaativat aina jokun optisen systeemin, oli se sitten ihmisen tekemä linssistö (linssiheijastukset), luonnon muovaama tasopeili (kv-pilarit) tai sateen tekemä pallomainen linssi (sateekaaret). Teoriaa odotellessa ne pari vanhempaa tapaustakin (2006 ja 2014) voisi merkata kv-pilareiksi.

Matti Helin - 8.8.2014 at 14.46 Report this

Mitalikahvit ja pulla odottavat... ;)

(viimeinen kuva..)

Tero Sipinen - 8.8.2014 at 15.12 Report this

Siis wau!

Katsoin ensin, että joo, leivos. Jännästi kiiltelee pinta, hetkinen... Ei ole todellista!

Hieno :D

Mahtavan näköinen leivos! :D

Olli Sälevä - 8.8.2014 at 16.41 Report this

Nyt on kondiittori ollut ajan tasalla. Hieno. :-)

Harry Lehto - 6.11.2014 at 01.16 Report this

Haa! Juuri sama kasvihuone kun tuo aiemmassa keskustelussa mainitsemani vahdon itapuolella sijaitseva kasvihuone. On muuten yksi varsinais-suomen kirkkaampia kasvihuoneita. Olis hauska katsoa jos ensi vuonna homma toistuu taas elokuussa. Voisi kanssa selvittaa mita tekevat tuohon aikaan vuodesta.

Tero Sipinen - 6.11.2014 at 07.44 Report this

Harry: viitaten aiempaan pohdiskeluusi kasvihuonevalaisusta, halojen tapauksessa selitystä ei tarvitse hakea kapeista spottivaloista tai suoraan ylös heijastumisesta. Terävä valoilmiö tulee oikeassa paikassa, oikeassa asennossa (suhteessa valonlähteeseen ja havaitsijaan) olevista jääkiteistä. Ko. optimaaliset jääkiteet ovat suhteellisen harvinaisia, siksei pilareita näy useammin talvellakaan. Sitäpaitsi, kasvihuoneen tasainen valaiseminen kovin kapeakiilaisilla spoteilla ei olisi kovin käytännöllistä, lamppuja pitäisi olla melkoinen määrä, vieri vieressä ;) Kasvihuoneiden aiheuttamat pilarinpätkät ovat siis haloja. Ja selitys siihen, miksi -08 -tapaus näkyi kaverille mutta ei Sinulle: sopivaa kidettä pitää olla valonlähteen ja havaitsijan puolivälissä (noin). Jos ilmiö olisi ollut suoraan kasvihuoneiden yllä, se olisi voinut näkyä kumpaankin paikkaan.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.