Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Revontulia pilviraosta - 27.8.2014 klo 22.30 - 27.8.2014 klo 23.59 Espoo Observation number 29608

Visibility II / V

Antti Rinne, Ursa (Etelä-Suomi)

Aktiivisuus vaikutti lupaavalta, joten päätin suunnata Oittaalle uimarannalle hyvissä ajoin. Perille päästyä pohjoisen taivas oli vielä kovin vaalea, mutta testikuva paljasti että revontuliahan siellä on!

Alkuvaiheessa meni vähän turhan paljon aikaa etsiessä oikeaa tarkennusasetusta Samyangiin. Vinkkejä otetaan vastaan! Tällä kertaa ääretön tuntui löytyvän n. 2 metrin kohdalta.

Taivaan pimetessä alkoi myös pilvisyys lisääntyä. Jälleen kerran kävi niin, että parhaat tulet jäi pilvien taa. Puolilta öin pilviin tuli jälleen hieman rakoa, mutta vaikutti siltä että aktiivisuus oli jo hiipumassa, joten päätin lähteä kotiin nukkumaan.


Eihän nämä mitkään kauhean kirkaat tulet olleet, ainakaan tuollaisessa valosaasteisessa kaupunkiympäristössä. Ilmassa tuntui myös olevan kosteutta aika paljon. Kaari erottui paljain silmin, mutta säteet kunnolla vasta valokuvista.

Lisäsin YouTubeen timelapsen jossa on kaikki illan 103 kuvaa.
http://youtu.be/_1Jd9UTNlTw


More similar observations
Additional information
  • Kirkkaus
    • Himmeät revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

  • Muita erityispiirteitä
    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

Technical information

Canon EOS 70D, Samyang 14mm, f2.8, ISO640-1250, 10s.

Comments: 9 pcs
Janne Kari - 28.8.2014 klo 11.10 Report this

Hyvää settiä. Itsekkin paljon samaisella (ja kahdella muulla) Samyangilla kuvanneena semmonen vinkki, että samppojen tarkennusasteikon korrelaatio tosielämään on noin nolla. Ei niissä luvuissa ole oikeen järjen hiventä.

Itse tarkennan aina niin, että 10x suurennoksessa liveviewillä etsin jonkin kaukaisen kohteen ja tarkennan siihen. Jos tähtiä ei näy niin sitten radiomaston valon tai huonoimmassa tapauksessa kaukaisen horisontin puurajan vaaleampaa taivasta vasten.

Oma käsitykseni hommasta on se, että Samyangin obiskat on aina samoja eri kameroille/mounteille ja vain se bajonetti vaihtuu. Tällöin backfockuksen mitat on mitä on ja se asteikko on tuurilla tietylle kameralle ehkä about oikein.

Antti Rinne - 28.8.2014 klo 15.35 Report this

Kiitos vinkistä! Enpä tuota liveviewiä siinä hädissäni tajunnut. Testikuvia otin ja niitä suurentelin radiomaston valoon.
Tuo kertomasi selittää aika hyvin miksi se asteikko on niin hassu. Onneksi edes tarkennusrengas on sen verran jämäkkä, ettei se ihan tuulen mukan pyöri.

Jesse Kyytinen - 28.8.2014 klo 16.20 Report this

LiveViewillä minun versiossa 14mm Sampasta ääretön löytyy noin 1 ja 2 metrin puolivälistä. Minulla on vielä se uudistettu punaraitainen, en tiedä mikä asteikkovirheisiin on syynä, koska ainakin 85mm Samyangin asteikko pitää paikkaansa.

Tero Sipinen - 28.8.2014 klo 22.11 Report this

Minulla on Samyangin 8-millisestä lyhyt (ja huono) kokemus. Ostin käytetyn nettikaupasta ja ihmettelin huonoa piirtoa. Totesin, että kyseisen yksilön tarkennus "toimi" niin, että lähietäisyydellä (n. 1m) paras asetus oli 0,3m ja muutamista metreistä eteenpäin paras asetus oli 0,4m. Äärettömään tarkennettuna ei ollut millään etäisyydellä terävä. Palautin linssin oikein kuvallisen testiraportin kera. Myyjä kommentoi verranneensa toiseen yksilöön ja sanoi että (suora laina) "yhtä huonoa piirtoa tekevät molemmat". Myöskin sain pätevän yleisohjeen, että tulisi laittaa aukoksi 5, tarkennus äärettömään ja kuvata vain. Monasti kuultu mantra kalansilmän kohdalla (paitsi että useimmin ehkä neuvotaan laittamaan f8), mutta kun tuolla yksilöllä äärettömään säädettynä ei kertakaikkiaan tullut mistään kohtaa terävää kuvaa. Nyt tarkennusongemistasi lukiessa googlailin vähän ja näköjään on hyvin tavallista, että tarkennuskierä on tehtaan jäljiltä päin honkia. Käsittämätön juttu, kun on muuten ilmeisen mainiosta lasista kyse!? Nyt opin myös, että tarkennus on mahdollista kalibroida itse ja vielä aika helposti. Googleen merkin ja mallin lisäksi "focus calibration" niin löytyy ohjetta. Omalla vastuulla, tietty :)

Mikko Peussa - 28.8.2014 klo 23.01 Report this

Canonin 550D rungossa tuntuu Samyangin 8 millisen tarkennusasteikko olevan aika hyvin paikoillaan. Olen testaillut sitä joskus 10 x liveviewillä eri etäisyyksille. Suurinta aukkoa tosin kannattaa välttää, sillä se ei oikein piirrä enää terävästi.

Epätarkkuus johtuu usein - pitkillä valotuksilla varsinkin - tärähdyksistä, eikä välttämättä objektiivista. Itselläni on yksi sellainen itse tehty jalusta 11kg, joka ei tärähdä edes tuulessa ja sillä otetut kuvat on aina huomattavasti terävämpiä kuin perusjalustoilla. Vuosien varrella olen usein todennut, että halvallakin objektiivilla voi päästä hyvään lopputulokseen, kun tarkennus on täysin kohdallaan ja jalusta on erittäin tukevaa tekoa. Livewiev näytöllä, vaikka 10 X suurennoksella voi hyvin todeta miten vaikeaa on saada tarkennus täysin paikalle etsimen kautta. 8 millisen kuva-ala on niin laaja, että himmentämällä sopivasti syväterävyys kyllä pitäisi riittäisi ihan muutamasta metristä äärettömään.

Tero Sipinen - 29.8.2014 klo 00.00 Report this

Jannen mainitsema bajonettiteoria sopii sinänsä omaan kokemukseeni, että minulla on Nikon ja sen bajonetti-kenno -etäisyys on suurempi kuin muilla merkeillä. Eli Nikonilla kalibrointi olisi eniten pielessä. Tosin Antin kamerassa (Canon) on lyhyt etäisyys bajonetilta kennolle, pitäisi olla paremmin kohdillaan? Oli syy mikä tahansa, niin on kummallista laadunheittelyä jokatapauksessa.

Mikon pohdinnat jalustan tukevuuden tärkeydestä pitkillä valotuksilla tietenkin aivan totta. Mutta jalustan heiveröisyydestä ei ollut ainakaan omalla kohdalla kyse, testailin päivänvalossa, lyhyillä valotuksilla. Antin kertomuskaan ei kuulosta tärähdysongelmalta, vaan ihan tarkennuksen (kalibraation) ongelmalta.

Esa Palmi - 29.8.2014 klo 21.31 Report this

Omassa Pentax K-5:ssä Samyangin 14 mm ääretön on suoraan tarkka. Ei tarvitse paljon miettiä....

Mikko Peussa - 30.8.2014 klo 12.26 Report this

Tämän keskustelun innoittamana tein tänään huolellisen testauksen Samyang 8mm tarkennusalueesta Canonin 550D rungolle, jossa siis kennon croppikerroin on 1,6. Testin tulos oli pettymys, ja osoittaa että edellinen kommenttini ei pidä sittenkään täysin paikkansa.

Todellinen tarkennusalue suurimmalla aukolla kattaa vain alueen n. 0,2 – 7m. Asteikko näyttää tällä välillä kaksinkertaisia etäisyyksiä, joten asteikkoon ei voi luottaa. Harmillista on se, että 7 metrin jälkeen tarkennusrengas on tapissaan. Äärettömään tarkennus ei siis toimi täydellisesti ainakaan tässä yksilössä. Ainoa tapa saada vaikka tähtitaivas teräväksi on lisätä syväterävyyttä himmentämällä, mutta se taas vie valovoiman.

Vähän pettymys oli tämän testin tulos, kun hankinnassa on myös 14mm Samyang. Jos siinä on sama heitto, niin hankinta on turha. Onkohan näissä Samyangin objektiiveissa yksilöllisiä eroja? Entä olisikohan tuota objektiivin säätöä mahdollista muuttaa teknisin toimenpitein?

Tero Sipinen - 30.8.2014 klo 13.00 Report this

Mikko: Viimeiseen kysymykseesi voisi löytyä apua ensimmäisen kommenttini viimeisestä lauseesta.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.