Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Koko taivaan revontulet - 17.3.2015 klo 19.20 - 18.3.2015 klo 01.20 Espoo Observation number 34405

Visibility V / V

Antti Rinne, Ursa (Etelä-Suomi)

Huh huh. Enpä olisi arvannut, että Espoossa voi tulla vastaan tilanne, että revontulien kuvauspaikalla on liian huono näkyvyys etelään. 

Menin Oittaalle heti kun hämärä alkoi laskeutua. Alkuillan paras setti tulikin heti kun taivas oli riittävän pimeää havainnointiin. Yhdeksän maissa palasin kotiin, pakkasin vähän evästä reppuun ja käväelin läheisille kallioille. Sieltä lähdin puolen yön maissa kotipihaan, jossa kuvasin sitten vielä yli yhteen. 

Yhden maissa tuli todella kirkkaat revontulet. Vaikka pihassa oli aivan sairaasti valosaastetta, näkyivät reposet silti kirkkaasti. En olisi ikinä uskonut että kuvaisin tuota asuintaloamme siten että siinä on revontulikorona päällä.

Tämä revontulinäytös oli ehdottomasti eloisin mitä olen koskaan nähnyt. Aallot löivät taivaan yli sekunnin murto-osissa. Harmi että sitä liikettä ei voinut mitenkään tallentaa. Oli vaan pakko tyytyä ihailemaan. 

Ohessa muutama kuva. LightRoomissa on kaivettu reposia vähän paremmin näkyviin ja valosaastepaikoilla kuvatuissa kuvissa on lisäksi yritetty häivyttää suurpainenatriumlamppujen aiheuttamaa keltaisuutta taivaalta.

Kaikki illan kuvat yhdessä videossa (kesto n. 30 s.) löytyy tuolta http://youtu.be/LBlkHejGduQ

Olipa se sellainen näytös, että huh huh.


More similar observations
Additional information
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Revontulikorona info

      Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

       

      Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

       

      Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

    • Läiskiä
  • Muita erityispiirteitä
    • Valkoisia revontulia info

      Paljain silmin valkoinen väri näkyy useimmiten himmeissä näytelmissä, kun silmä ei kykene erottamaan mitään varsinaista väriä. Harvoin kirkkaissa näytelmissä valkoinen väri voi myös syntyä sopivista vihreän, punaisen ja sinisen yhdistelmistä.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen yläosat punaiset info

      Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

      Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

       

      Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

       
       

      Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

    • Sykkiviä revontulia (pulsating) info

      Sykkiviä revontulia (englanniksi pulsating). Sykkivien revontulien kirkkaus vaihtelee useimmiten rytmikkäästi jaksolla, joka on nopeimmillaan vain sekunnin osia, mutta voi olla myös minuutteja. Sykkimistä esiintyy yleensä vain laadukkaammissa näytelmissä varsinkin niiden loppupuolella. Tosin sykkimistä voi seurata vielä uusi purkaus. Toisinaan kirkkauden vaihtelu on samassa vaiheessa koko muodossa, jolloin koko muoto "syttyy ja sammuu" yhtä aikaa. Sykkimistä tavataan myös kaarissa ja vöissä, mutta ennen kaikkea läiskissä.

    • Lepattavia revontulia (flickering) info

      Lepattava (flickering). Tämä harvinainen alaluokka tarkoittaa tilannetta, jossa revontulissa tapahtuu kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja, kuten lepattavissa liekeissä.

    • Liehuvia revontulia (streaming) info

      Liehuva (streaming). Liehuvissa revontulissa esiintyy homogeenisten muotojen vaakasuoraa ulottuvuutta pitkin nopeasti eteneviä kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja.

Technical information

Canon EOS 70D, Samyang 14mm, Adobe Lightroom 5

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.