Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

A fireball at night, brigter than the venus - 4.10.2015 at 22.13 - 4.10.2015 at 22.14 Inari Observation number 43379

Visibility III / V

Juha Kinnunen, Jyväskylän Sirius

Not a fireball, but a nice-length stellar flight was recorded in three exposures as I was shooting a Northern Lights-time child. Vanana showed small brightening spots in the eye.

Four-second exposures every 10 seconds: the first at 22:13:40, the second at 22:13:50, and the third at 22:14:00.

NOTE! Since the Sky Watcher maintains that this is NOT a starburst ("We suspected there could be no starburst here, as more than 20s is a remarkably atypical duration for a starburst.") - and therefore the observation was classified by them as northern lights - I hope for views on what it is. In my opinion, it has a falling song. It left behind a blaze of fire, from which, in the final stage, small brightening points stood out to the eye. Can someone know how to calculate the speed of movement with the given information? In my opinion, it fit the falling song very well. Extinguished with fading.

The original size versions of the images can now be seen here, where I have emphasized the contrast a bit.

I guess ‘remarkably atypical’ doesn’t mean ‘impossible’? :-)

17.10: I added pictures # 4 (magnification from picture # 1) and 5 (magnification from picture 3).

17.10: Referring to Esko Lyytinen's comment at 4.43 pm, I added picture no. 6, which is the next exposure in the time lapse series after image # 3 (same six-second pause as before)



More similar observations
Additional information
  • How long time did you see the fireball fly in the sky?
    • More than 20 seconds
  • How the flight of the fireball ended?
    • The fireball faded away
  • In which direction the fireball disappeared out of sight?
    • North
  • Brightness of the fireball
    • A fireball at night, brighter than the Venus
Technical information

Nikon D800, Nikkor 14mm @ f2.8, 3200 ASA; shutter speed four seconds per frame, pauses six seconds each, ie a total of. 4 + 6 + 4 + 6 + 4 = 24 p. (After adding picture no. 6, a total of 34 p.)

Comments: 32 pcs
Panu Lahtinen - 8.10.2015 at 13.30 Report this

Ei ole tosiaan mahdoton, ja kipinävana (josta ei ollut aikaisemmin mainintaa) kertoisi kyllä jostakin ilmakehässä liikkuvasta. Lentosotaharjoituskin alkoi vasta tätä seuraavana päivänä.

Omituista ettei tästä näy jälkeäkään Ivalossa olevassa taivaskamerassani, tosin tuo kirkkain vaihe kylläkin ollut aika matalalla.

Juha Kinnunen - 8.10.2015 at 13.49 Report this

Kiitos vastauksesta. Kipinävana oli tosiaan perässä koko ajan ja kirkkaimmillaan kohde oli lennon keskivaiheessa, kuten kuvista hyvin näkyykin. Kuvauspaikka oli Ukonjärven eteläpäässä. Kellonajat pitävät kutinsa, ovat kamerasta ja olen tarkistanut. Värilämpötila-asetus oli 3130 K.

Saman (999 kuvan) sarjan muista ruuduista löytyy paljon tavallisia satelliittijälkiä ja ainakin yksi lentokoneen ylilento, mutta lentosotaharjoitus ei ollut vielä alkanut, kuten sanoitkin.

Mikko Peussa - 16.10.2015 at 20.03 Report this

Minulle tulee mieleen avaruusromun palaminen ilmakehässä. Kun se tulee loivasti ilmakehään ja kuvaajasta pois päin, niin näyttää varmasti hitaalta taivaalla. Tuo 20 sek. ei mahdoton aika silloin, vaikka onkin tulipallolle liian pitkä aika. Näin uumoilen?

Lentoaikahan on voinut olla myös lyhyempi? Hyvin usein olen huomannut, että tulipallojen kesto arvioidaan helpolla liian pitkäksi ajaksi. Se varmaan johtuu siitä, että viiru voi olla pitkä taivaalla. 1-3 sekuntiakin on kuitenkin pitkä aika tulipallolle, mutta helpolla se merkataan vaikka 5-10 sekunniksi :)

Juha Kinnunen - 16.10.2015 at 20.17 Report this

Kiitos Mikko vastauksesta. Tässä tapauksessa lennon kuvassa näkyvä kesto voidaan määrittää kohtalaisen tarkasti, koska kuvat ovat time lapse -sarjasta: ekan ruudun valotuksen alkamisesta kolmannen ruudun valotuksen päättymiseen on 30 sekuntia.

Nopeus näytti sellaiselta vähän 'viipyilevältä' pudotukselta.

Mikko Peussa - 16.10.2015 at 20.36 Report this

Hups, edelliseen kommaan tuli taas kämmejä. Lentoaikahan on ollut tosi pitkä jos valotukset on 4 sek. ja välissä 10 sekuntia. Jos tuosta laskee uudelleen niin menee jo yli 30 sekunnin? Olen sanaton? Onko kuvien välissä varmasti tuo 10 sekuntia?

Juha Kinnunen - 16.10.2015 at 20.41 Report this

Mikko, valotukset olivat 4 sekunnin mittaisia ja niiden välissä oli 6 sekunnin tauot (kuten Teknisissä tiedoissa lukee :-)).

Tapio Lahtinen - 16.10.2015 at 21.05 Report this

Ymmärsin niin että kokonaisvalotusaika 30s ja se 4s sisältyy siihen 10 sekuntiin.

Juha Kinnunen - 16.10.2015 at 21.09 Report this

Tapio, juuri niin!

Juha Kinnunen - 16.10.2015 at 21.19 Report this

Tapio, juuri niin, eli 4 sek valotuksia 6 sek tauoilla. Ekan valotuksen alusta kolmannen valotuksen loppuun on siis 30 sek.

Mikko Peussa - 16.10.2015 at 23.34 Report this

Ok, mysteeri taas tämäkin. Käsitin havaintokertomuksesta että, 4 sekuntia valotusta ja välissä 10 sekuntia. Havaintokertomuksessa se oli siis näin:

"Neljän sekunnin valotuksia 10 sekunnin välein"

En osaa sanoa onko liian pitkä aika, mutta kuvista voisi ajatella että jotain romua tulee ilmakehään ja palaa havaitsijasta pois päin ja näyttää siksi hitaalta lennolta?

Kysymys kuuluukin, että miten kauan ilmakehään saapuva "avaruusromu" voi näkyä taivaalla?

Itse kun nopeesti laskin "romujen" nopeuksia, niin voi näkyä paljon pidemmänkin aikaa?

Juha Kinnunen - 16.10.2015 at 23.56 Report this

Sorry epäselvä kielenkäyttö, 'välein' ei siis tarkoittanut yhtä kuin 'väliajoin'.

Tuo analyysi kelpaa minulle oikein hyvin, kiitos. Mutta oli se tosiaankin juhlavan pitkä liito, juuri ja juuri jaksoin seurata loppuun asti! :P

Juha Kinnunen - 17.10.2015 at 07.46 Report this

Korjaus vielä: noiden kolmen ruudun kattama kokonaisaika on tietystikin 24 sekuntia, ei 30 [4+6+4+6+4].

Tero Sipinen - 17.10.2015 at 12.44 Report this

Heh, lentoajan määritys olikin yllättävän vaike matemaattinen operaatio :D (täytyy myöntää, että 30 sek laskelma meni kyllä itsellenikin läpi).

Mutta asiaan. Komppaan Mikko Peussan tulkintaa. Avaruusromu tosiaan palaa pidempään kuin tulipallot (keskimäärin) ja loivaa tulokulmaa (romulle tyypillinen?) puoltaa se, että keskimmäinen viiru on paljon lyhyempi kuin ensimmäinen viiru. Viimeisestä viirusta ei voi paljon päätellä, kun saattaa olla "vajaa". Ensimmäinenkin viiru voi tietysti olla vajaa, mutta se ei haittaa, sillä mahdollisesti vajaanakin se on paljon pidempi kuin seuraava, varmasti "täysi" viiru. En tiedä, voisiko sen vielä vaikeammin selostaa, mutta ajan siis takaa, että perspektiivi vaikuttaa viiruun huomattavasti, eli ei ole tullut jyrkässä kulmassa. (olettaen tietysti, että putoamisnopeus ei ole hidastunut merkittävästi). Tein kuvista koosteen, se tukee ennestään oletusta loivasta kulmasta.

Mutta harmillisesti "re-entryjen" googlailulla ei löytynyt sopivaa ehdokasta. Voisiko olla että kaikkien rojujen ilmakehään palaamisia (ja palamisia :)  ei osata ennakoida? Kuinkahan iso mötikkä vaaditaan noin selkeään viiruun? Isojen kappaleiden radat on kai parhaiten ennakoitu? Jospa on ollut senverran pieni  kikkare kuitenkin, että ei ole ollut tarkemmassa seurannassa?

Esko Lyytinen - 17.10.2015 at 13.44 Report this

En nyt ota tässä kantaa mikä oli, mutta kun katsoo tarkkaan keskimmäisen kuvan alkua niin siinä ehkä näkyy vähän oranssia tulihäntää (?)

Sinällään kun meteori-tähdenlennot ovat yleensä lyhytkestoisia ja satellittiputoamiset selvästi pitempiä kestoltaan niin kuitenkin kaikkein pitkäkestoisimmat ovat meteoriperäisiä. kuten muutama esimerkkia vaikka parin vuoden takainen manner-eurooppa- Britannia- Atlantti ceissi esimerkiksi. Kokonaiskesto visuaalisesti havaittavalle jäi määrittämättä mutta parin minuutin luokkaa ainakin se oli. Ja on vanha Pohjois-Amerika- Atlantti ceissi jossa eri paikoissa suurelta osin eri fragmentteja havaittiin (en muista tarkempaa aikaa mutta oli kait) yli puolen tunnin aikan. Lienee ollut muun ohella jonkinmoinen "osittaispomppu" ja sen tavallaan uuden tulon havainnot.

Meteoreilla on se etu tässä suhteessa että satelliittiromu on yleensä pienitiheyksista ja hidastuu nopeasti ilmakehässä. Toisaalta taas meteoreilla on suurempi nopeus joten samasta paikasta ei pisimpiä juuri voi havaita kuin osan lentoa. Muun muassa em Britannia ceississä ei lukuisissa visuaaliraporteissa tainnut olla juuri yli puolen minuutin arvoja.

Ovat vasin harvinaisia tällaiset mutta on syytä pitää mielessä mahdollisuus.

Kyllä tästä kuvat kalibroimalla ja mittaamalla pitäisi selvitä paremmin mistä oli kyse. Ajattelin yrittää mutta viipunee jonkin verran muiden rästihommien takia. Jos/kun saan tehtyä niin rapotoin tässä uutena komenttina.

 

Juuso Nurmio - 17.10.2015 at 14.45 Report this

Jotenkin tästä tulee itselleni mieleen vuodentakainen havainto putoavasta satelliitin raadosta, jonka silloin itsekin näin. Kesto on tässä samaa luokkaa (ellei jopa hieman lyhyempi) kuin linkkaamassani todistetussa satelliitin putoamisessa.

Juha Kinnunen - 17.10.2015 at 15.19 Report this

Tervehdys Tero ja Esko myös ja paljon kiitoksia mielenkiintoisista tiedoista ja pohdinnoista! Olisipa hienoa jos selviäisi mistä tässä oli kyse, ja jos oli meteori, niin mitä koko/massaluokkaa, tai jos oli avaruusromua, niin mihin värkkiin liittyvää ja kenen omaisuutta.

Lisäsin suurennoskuvan ekasta ja viimeisestä viirusta, jos ne auttaisivat selvittelyssä. Harmi vaan että alkuperäiset kuvat ovat niin pieniä, time-lapsea kun olin tässä kuvaamassa.

Teron kommenttiin viitaten sen voin hyvin allekirjoittaa, että perspektiivi vaikuttaa viiruun paljon. Se tuntuu myös vaikeuttavan putoamisnopeuden hidastumisen arviointia, kun tämän lento jatkui minusta poispäin, ties miten kauas. Sanoisin että hidastuminen ei ollut merkittävää, mutta jää arvailun varaan mikä osa siitä oli vaikutelmaa ja mikä todellista.

Sen vielä toistan, että kuvausajat pitävät tarkalleen kutinsa, olen tarkistanut kameran kellon varman päälle.

Jään mielenkiinnolla kuulemaan millaiseen analyysiin päädytte!

PS. Olipa tosiaan korkeaa matematiikkaa tuo lentoajan määritys, piti oikein nukkua yön yli ennenkuin yhtälö lopulta ratkesi!

Juha Kinnunen - 17.10.2015 at 16.08 Report this

Juuso, onnittelut vielä upeasta havainnostasi! Se tuntuu olleen vielä näyttävämpi kuin tämä, olit kai lähempänä tapahtumaa.

Esko Lyytinen - 17.10.2015 at 16.43 Report this

Tuli kommentista sen verran pitkän puoleinen että laitoin foorumiin:

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=14610.msg136037#msg136037

Juha Kinnunen - 17.10.2015 at 19.21 Report this

Esko, erittäin lämpimät kiitokset vakuuttavasta ja todella mielenkiintoisesta analyysistä! Kiinnostus aiheeseen lisääntyy eksponentiaalisesti, kun havainto muuttuu tällä tavalla tiedoksi.

Kommenttiisi viitaten lisäsin vielä kuvan nro 6, joka on time lapse -sarjan seuraava ruutu. Minusta siinä ei kuitenkaan näy tästä kappaleesta enää vähäisintäkään jälkeä, vaikka kuinka suurentelen ja säätelen kuvaa.

En tiedä tuliko jo selitettyä, mutta minä siis näin koko lennon myös omin silmin ja sen perusteella uskon, että päättyminen / hiipuminen näkyy kuvassa 3. Horisonttiin saakka se ei siis minun silmin nähtynä ulottunut, siitä olen täysin varma.

 

Esko Lyytinen - 17.10.2015 at 20.34 Report this

Juu, ei tuossa neljännessä mitään siitä enää näy. Kysyinpähän vaan koska mittausta vastaten se kuitenkin säilyi näkyvissä käytännössä kolmannen valotuksen loppuun. Himmenee kyllä siinä lopussa voimakkaasti.

 

Juuso Nurmio - 17.10.2015 at 21.12 Report this

Kiva, että löytyi lähes varma selitys tuolle, niin ei jää kaivelemaan. Ja tosiaan, hieno havainto.

Tuo aiemmin mainitsemani havainto kuvineen ei siis ollut oma havaintoni vaan Mikko Lönnbergin. Satuin vain silloin myös näkemään kyseisen ilmiön, ja mainitsin siitä silloin Mikon havainnon kommenteissa.

Juha Kinnunen - 17.10.2015 at 21.41 Report this

Kyllä vaan, niin se teki. Seurasin tätä aivan siinä kameran vieressä eli kuulin selvästi milloin valotus alkoi ja päättyi, ja jäin siihen käsitykseen, että kolmoskuvan kohdalla suljin meni onnekkaasti kiinni vasta sen jälkeen kun valo sammui, vaikkakin varsin täpärästi. Myös se jäi mieleen, että aivan siinä viime sekuntien aikana vanassa näkyi ainakin kolme pientä kirkastumispistettä, aika lailla tasaisin välein.

Kiitos vielä kerran, Esko.

Juha Kinnunen - 17.10.2015 at 22.15 Report this

Ylläpidolle kysymys: pidättekö tämän havainnon edelleen revontulet-kategoriassa, vai olisiko nyt perusteet siirtää se johonkin muualle?

Emma Bruus - 17.10.2015 at 23.02 Report this

Tämä havainto voi olla joko tulipallona tai revontulina. Kummastakin ilmiöstä voi myös julkaista erilliset havainnot. Harmi, ettei Taivaanvahti tue useamman eri ilmiön niputtamista samaan havaintoon.

Havainnot päästetään yleensä läpi jollain havainto-ohjelmiin kuuluvalla ilmiöllä etteivät ne tarpeettomasti jumi käsittelyjonoon. Tässä tapauksessa havainnossa kaikkein ilmeisin ilmiö havainnon pääkuvassa on revontulet.

Ylläpidolle tulee todella paljon liikkuvia valoja kuvilla ja ilman. Näiden selvittäminen on äärimmäisen haasteellista ja tässä satelliitti-asiantuntijoiden ja tulipallotyöryhmän apu on suuri. Yli 20s kestävät tulipallot ovat huomattavan epätyypillisiä. Näistä tunnetaan tapauksia, mutta pelkän lennon keston perusteella kohteesta ei voi sanoa mikä kappale on kyseessä.

Siksi havainnot, joissa on useita asioita tai joissa osa havaintoa on kiistanalainen (esim. tietyn halomuodon osalta), päätyvät ensisijaisesti julki kaikkein selkeimmän ilmiön mukaan.

Havaintojen luokituksen muuttaminen on mahdollista jälkikäteen sekä ylläpidon että havaitsijan itsensä toimesta. Monesti ilmiötunnistukset täsmentyvät kun useita tietolähteitä kerätän yhteen. 

Marko Pekkola - 17.10.2015 at 23.12 Report this

Hyvä selitys havaintojen käsittelyn käytännön menettelyistä Emmalla ja hieno havainto erittäin harvinaisesta, poikkeuksellisen pitkäkestoisesta tähdenlennosta Juhalla. 

Väistämättä joskus näitä huippukestoisia tulee onneksi tänne Suomeenkin, mutta yli 99 prosentissa "yli 20 sekuntia kestävistä" kyse on ollut jostain muusta kuin tähdenlennoista. 

Juha Kinnunen - 17.10.2015 at 23.18 Report this

Hei, kuten kommenttiketjusta hyvin käy ilmi, revontulet ovat tässä havainnossa aivan täysin sivuseikka. Siksi pyydänkin, että tätä ei luokitella sinne lainkaan. Tämänhetkinen (muutettu) luokitus sopii minulle, vaikkei tämä minusta varsinainen tulipallo ollutkaan (jolla huomautuksella alkup. havaintokertomukseni alkoi :-)).

Esko Lyytinen - 17.10.2015 at 23.26 Report this

On ihan ymmärrettävä ja todellinen ongelma erottaa mikä tapaus on kyseessä. Sinänsä tässä tapauksessa päähuomio kuitenkin keskittyi tuohon lentoon. Ja jos/kun tällaiset epäselvät tapaukset tulee ihan eri nimikkeellä niin voi helposti jäädä huomaamatta kiinnostava havainto. Tässä tapauksessa ihan sattumalta huomasin Tähdet ja Avaruus uutissivuilla sivussa tähän viittaavan kommentin. Ilman sitä olisi jäänyt huomaamatta. Vaikka kyllä katselen kiinnostuneena esimerkiksi hienoja revontulikuvia niin kaikkia ei kyllä tule katsottua.

 

Esko Lyytinen - 17.10.2015 at 23.46 Report this

Taitaa muuten olla pitkäkestoisin tulipallohavainto (luonnon tulipallosta) mitä minulla on tiedossa Suomessa kuvatun. Niin että tällaiset ovat todellakin harvinaisia. Kiva että tuli tutkittua.

2014 syyskuun 25. aamuyöllä Pekka Kokon kuvaama "Haapavesi ceissi" (arviolta huomattavan kokoisen meteoriitin pudottaja) oli 20.9 s ja on joku 17 ja 15 sekuntinen omassakin kamerassani ollut. Mielessä on myös yksi melko pitkäkestoinen grazeri (Timo Kantolan kuvaama) joka palasi takaisin avaruuteen jonka kestoa en muista enkä ajankohtaakaan niin että sen helposti löytäisin tarkistaakseni keston.

 

Mikko Peussa - 17.10.2015 at 23.58 Report this

Keskustelu ja pohdinta ilmiöistä on mielestäni aina hyväksi ja tekee koko Taivaanvahdista niin loistavan kuin se on. Toisinaan takuulla tulee havaintoja ilmiöistä joita ei ole olemassakaan, tai joille löytyy lopulta hyvä selitys. Täällä on ollut ennenkin havaintoja, jotka on vaatineet pitkän tutkiskelun, kunnes oikea tulkinta on löytynyt.

Juuri näistä "rajatapauksista" ehkä harrastelijana oppii eniten. Taivaanvahti on loistava paikka oppia uutta. Itse koen, että olen oppinut muutamassa vuodessa täällä enemmän uutta taivaanilmiöistä kuin 30 vuodessa yksinään havaintoja tehden.

P.S. Olen itse tyytyväinen, että niin moni, varsinkin alkuaikojen havainto tai kommenttini ei läpäissyt seulaa, sillä tänä päivänä niitä takuulla jo häpeäisin ;-)

 

Juha Kinnunen - 18.10.2015 at 09.42 Report this

Kiitos Marko kommentista ja kiitos Esko 23:46-tiedoista - oikein hienoa kuultavaa.

Jos tähän havaintokertomusmielessä vielä jotain lisään, niin ajatukseni tuota seuratessa menivät näin: tähdenlento ilmestyy keskeiseen näkökenttään,  valotuksen aikana: 'jahas, nyt tulee pikku viiva ruutuun'; suljin menee kiinni mutta lento jatkuu: 'no oho, siitähän tulikin pitkä viiva ruutuun, olispa ollu pitempi valotus päällä niin olis tullu loppukin kuvaan'; kamera aloittaa 6 s tauon (time lapse), mutta lento senkun jatkuu, kirkastuen: 'no johan nyt, jopa on pitkä ja hieno!'; pitkien sekuntien odottelun jälkeen suljin raksahtaa tauon jälkeen taas auki, lennon yhä vaan jatkuessa: 'huh-huh, tästähän riittää seuraavaankin ruutuun, vaikka tauko oli niin pitkä!'. Kun lento jatkuu hienona toisenkin ruudun loppuun asti, tulee hämmentävä ja epäuskoinen tunne, 'miten tää voi vieläkin vaan jatkua!?'. Toisen tauon alettua olin varma, että nyt se kyllä sammuu nopeasti ja enpä saanut loppumista kuvaan. Kun lento sitten kuitenkin vaan jaksoi jatkaa jatkamistaan koko toisenkin 6 s tauon ajan, seuraavan valotuksen alkuun ja vielä täpärästi valotuksen loppuun saakka, olin täysin ällikällä lyöty. Pohjoinen tuuli Ukonjärveltä eteni kitaani esteettä. Kamera jatkoi työtään niinkuin mitään ihmeellistä ei olisi tapahtunut. Olin tyytyväinen, että nyt osui kohdalle hieno ja mielenkiintoinen juttu, josta tekee mieli kertoa toisille ja kysellä että mikähän tuollainen superjaksavainen viivanvetäjä voisi olla.

Jarmo Moilanen - 18.10.2015 at 11.15 Report this

Hieno kuvasarja.

Valtaosa tulipalloista kestää vain joitain sekunteja, tämä on totta ja 20 sekuntia on hyvä nyrkkisääntö alkaa epäillä jotain muuta. Se ei kuitenkaan ole mikään ehdoton raja aidolle tulipallolle.

Peeskillin 12 kg meteoriitin auton takakonttiin pudottanut ja useisiin videoihin tarttunut tulipallo USAssa 9.10. 1992 näkyi yli 40 sekuntia.

Yhdysvaltojen Kalliovuorilla 10.8. 1972 kaitafilmille kuvattu päivätaivaan tulipallo kesti yli minuutin. Kyseinen kappale pomppasi takaisin avaruuten eli oli ns. maanhipoja (engl. Earth-grazer). Lentorata ilmakehässä oli 1500 km pitkä ja kappale kävi alle 60 km korkeudella. Yliäänipamaus kuului Montanassa.

Yli 20 sekuntia näkyvät tulipallot ovat siis täysin mahdollisia, mutta harvinaisia. Tuolla 20 sekunnin säännöllä on tarkoitus nostaa tarkempaan tarkistukseen havainnot, koska ne eivät yleensä ole tulipalloja. Tarkoitus ei ole että havainnot tulkitaan joksikin muuksi suoralta kädeltä. Mutta esim. hitaasti etenevien lentokoneiden lyhyet tiivistymisjuovat iltahämärissä ovat päätyneet jopa televisiouutisiin tulipalloina, eikä niitä ole syytä Taivaanvahtiin keräillä.

Jos kuvassa on useampia ilmiöitä, niin eiköhän se pidä aina luokitella sen harvinaisimman ilmiön mukaan. Toki, mikään ei kiellä tekemään erikseen revontulihavainnon näistä kuvista, mutta harvoinhan se tulipallo siihen parhaaseen revontulikuvaan sentään sattuu.

Juha Kinnunen - 18.10.2015 at 12.39 Report this

Kiitos Jarmo kommentista, tuo ilmiöiden arviointiperiaate on järkevä. Havaintojen luokittelulogiikastakin olen samaa mieltä.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.