Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Aktiivinen revontulivyö - 12.10.2015 klo 21.00 - 12.10.2015 klo 22.00 Lapua Observation number 44100

Visibility III / V

Antti Rinne, Ursa (Länsi-Suomi)

Lähdin vielä roskia viemään, kun huomasin pohjoisen taivaalla revontulet. No, ei muuta kun kamerareppu kyytiin ja Skodan keula kohti jo tutuksi tullutta pimeää paikkaa Lapuan Alajoella.

Se oli siinä ja siinä, ettei kaari noussut lopulta niin ylös, että olisi ollut puolen taivaan revontulet. Koronakin kävi lyhyeksi hetkeksi himmeänä syttymässä yläpolellani. Vähän ennen kymmentä kaari ja muut muodot lähtivät vetäytymään takaisin pohjoisempaan ja minä lähdin vetäytymään kohti kotia.

Aika tavanomainen näytös sinänsä näille leveysasteille, toki vielä viime vuonna Espoon horisontissa olisin ollut tällasesta aivan täpinöissäni.

Mutta mutta: Kaaressa/harsossa (kuva 3) oli taas niitä raitoja! Mielenkiintoista kyllä, raitoja näkyi vain länteen päin otetuissa kuvissa, ei itään päin otetuissa. Mielenkiintoinen ilmiö!

Lisäys 13.10.2015 
Pirjo Koski epäili havainnossaan nähneensä protonikaaren. Tuo mun kakkoskuva on otettu neljä minuuttia myöhemmin kuin Kosken kuva jossa hän epäili näkyvän protonikaarta. Osaisiko/haluaisiko joku kommentoida tätä? Valitettavasti muistikuvat tuosta ovat vähän hatarat, ihan sen vuoksi että luin koko protonikaarien olemassaolosta vasta tänä aamuna. :-) En eilen siis kohtuullisen himmeään pötköön keskitaivaalla tajunnut sen kummemmin kiinnittää huomiota. Pitkä se oli, mutta en uskalla sanoa varmuudella kuinka pitkä.

Mitä niihin raitoihin tulee, niin toisin kun kommentissani ensin väitin, kyllä ne näkyi myös 10 sekunnin valotuksella otetuissa kuvissa. 

Lisäys 16.10.2015: OK, ei ollut protonikaarta. Korjasin tuohon ylemmäksi lisäksi viittaukset oikeisiin kuviin ja lisäsin loppuun yhden kuvan.

#epraitoja


More similar observations
Additional information
  • Kirkkaus
    • Himmeät revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

    • Tunnistamaton info

      Tunnistamaton muoto (englanniksi form not identifiable). Joskus revontulia joutuu havaitsemaan niin huonoissa oloissa, ettei muodon varma tunnistaminen ole mahdollista, vaikka esimerkiksi rakenteen ja tilan voisi havaitakin. Tällainen tilanne voi olla seurausta esimerkiksi vaaleasta taustataivaasta, pilvisyydestä, tai peitteisestä horisontista.

    • Dyynit info

      Dyynit

      Dyynit ovat himmeä ja hyvin harvinainen muoto, joka on toistaiseksi yhdistetty alkuillasta näkyviin revontuliin.

       

      Revontulidyynit voidaan helpoiten sotkea alapilvirihmoihin. Ilmiökuvauksen täyttääkseen revontulissa pitää esiintyä samansuuntaisten viivojen muodostama, raidallinen kuvio. Raidat ovat helpoiten tunnistettavissa aivan revontulten etureunassa, mutta niitä saattaa esiintyä myös muun revontulen seassa.

      Dyynirevontulet ovat näkyvissä samansuuntaisesti juovittuneena lauttana. Kuva: Tapio Terenius

      Raidallisen dyynilautan reunassa voi toisinaan olla voimakastakin aaltoilua.

      Dyynilautan reunan aaltoilu voi vaihdella vähäisestä jopa suurialaiseen (kuvassa). Kuva Pirjo Koski

  • Muita erityispiirteitä
    • Violetteja revontulia info

      Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

Technical information

Canon EOS 70D, Samyang 14mm, f2.8

Comments: 38 pcs
Mikko Peussa - 12.10.2015 klo 22.55 Report this

Hyvä Antti! tuollakin näkyi :)

Joni Virtanen - 12.10.2015 klo 23.00 Report this

Hyvin näkyy raidat. Täällä kokkolassa meni harmillisesti pilveen melkein heti kun tulet aloittivat.

Antti Rinne - 12.10.2015 klo 23.11 Report this

Nyt itse asiassa mietin, että onko mulla termit sekaisin, ja tuo olisikin harsoa, mutta jutun pointti varmaan tuli selväksi. :-)

Antti Rinne - 12.10.2015 klo 23.30 Report this

Pitää vielä koneella tarkistaa, mutta mielestäni raidat eivät näkyneet pitkissä yli 10 s valotuksissa, mutta esim. tuossa 4 s valotuksessa näkyy. Erotin mielestäni raidat myös paljaalla silmällä ja nimenomaan niin päin, että ensin silmällä ja sitten vasta yritin niitä kuvata.

Mikko Peussa - 12.10.2015 klo 23.42 Report this

Maapallon dynamo väpättää ;-)

Harry Lehto - 12.10.2015 klo 23.55 Report this

Tuo 4s juttu on mielenkiintoinen ja ettei nakyis 10 sekuunin valotuksilla. Vaikka Mikko sanoi aiemmin etta nakyivat paljain silmin, niin voisko olla pyyhkaiseva aalto, joka näkyy sopivilla valotuksilla, vahan niinkuin ainakin vanhoja telkkarin kuvia kuvatessa - nakyi mustia raitoja. Jos ne pyyhkasisi vaikka yhden aallonpituuden 10 sekunnissa niin ne nakyis 4 sekunnin valotuksissa erillisina raitoina, mutta sulautuisivat yhteen 10 sekuunin valotuksissa. Jännää juttua.

Mikko Peussa - 13.10.2015 klo 00.03 Report this

Harry, kyllä ne tosiaan näkyi paljain silmin niissä aikaisemmissa tapauksissa ja omissa kuvissa valotusajat oli 15 sekuntia. Täytyy varmaan verrata kaikkien havaitsijoiden kuvista valotusaikoja. Olisi vaan tarkemmin pitänyt seurata sitä liikettä, koska nyt se on vähän mututuntumaa, että ne hitaasti liikkuvat visuaalisesti seuraten?

Jukka Hilska - 13.10.2015 klo 06.24 Report this

Näkyvät ainakin 1,6s - 20s valotuksilla, pitempiä en ole tulista ottanutkaan.

Erkki Antikainen - 13.10.2015 klo 07.25 Report this

Myös Erginin Tampereella 21.30 otetuissa kuvissa näkyy vaakaraitoja. Kuvat eivät näy jostain syystä vielä havainnoissa, vaan anroid  TV:ssä

Antti Rinne - 13.10.2015 klo 07.36 Report this

OK, täytyy tarkistaa sitten omatkin kuvat vielä tietokoneella

Jyri Kosonen - 13.10.2015 klo 08.32 Report this

Googlailemalla löytyi tämmöinen :http://tinyurl.com/qdon52c

Kuvaakos tuo nyt tätä ilmiötä vai jotain yleisempää (josta meillä jo lie infonappi ja ruksiruutu?), en aivan osaa tulkita tuosta tekstinpätkästä.

Ei kellään ois kirjahyllyssään tuota viitattua alkuperäistä Creswelliä? ... :-)

Antti Rinne - 13.10.2015 klo 09.02 Report this

Ruksattavat kohdat taitaa noille The Optical Aurora kirjan muodoille löytyä.

       

Pitäisi varmaan käydä vanhoja revontulikuviaan läpi ja katsoa onko noita raituja tullut kuvattua ennenkin. Voihan se olla ihan tavallinen ilmiö, johon ei vaan ole kiinnittänyt huomiota aiemmin.

Merja Ruotsalainen - 13.10.2015 klo 09.09 Report this

 

Raitojen liikkeistä...itse vertasin 7. päivän (ekan linkin kuva) peräjälkeen otettua neljää kuvaa, joissa ekan ja vipan väliä oli n. minuutti....ei liikettä raidoissa, ainakaan kun tähtiin vertasin. Valotus oli 13 sek joka kuvassa. Samaa raitaa näkyi eilen iltasissakin reposissa. Näyttää olevan aina samassa ilmansuunnassa...oiskohan tuo nyt lounaassa.

https://www.facebook.com/merja.r.photography/photos/a.474099119443683.1073741928.158629357657329/474099746110287/?type=3&theater

https://www.facebook.com/merja.r.photography/photos/pcb.475608299292765/475608049292790/?type=3&theater

Timo Kuhmonen - 13.10.2015 klo 09.13 Report this

kertoisiko kuvaaja hieman lisää, miten tarkkaan ottaen nuo kuvat saatu digimuotoon? Kysyn sillä koska teksinisissä tiedoissa on mainittu sekä digijärkkäri _JA_ känykkä kamera. Onko esim toinen kuva digikameran takanäytöltä kännykälle kaapattu...?

Antti Rinne - 13.10.2015 klo 09.24 Report this

Molemmat kuvat on siis kännykällä kuvattu digijärkkärin takanäytöltä. En yön päälle viitsi yleensä alkaa enää siirtämään kuvia kamerasta ja kameran pakkaan ennen sisälle tuloa laukkuun tiiviisti, ettei sisäilman kosteus tiivisty siihen. Pellolla vaan nappasin pari kuvaa takanäytöltä, että saan havaintoraporttiin edes jotain.

Eli noista kuvista ei kannata alkaa tekemään mitään kovin syvällistä analyysia, eikä ole tarkoituskaan. Vaihdan paremmat kuvat sitten joskus kun kerkeen. :-)

Juha Kinnunen - 13.10.2015 klo 09.28 Report this

Jyri, minusta tuossa tekstissä kuvattu ilmiö on usealta osin ristiriidassa nyt havaittujen raitojen kanssa: asento, liikesuunta, esiintymisajankohta ja mahdollisesti myös edeltävät ja seuraavat vaiheet revontuliaktiivisuudessa.

Olen mielestäni havainnut noita Creswellin kuvaamia aaltoja useastikin Lapissa: ne ovat himmeitä (pitää olla todella hyvä havaintopaikka) itä-länsisuuntaisia kaaria/aaltoja, jotka liikkuvat nimenomaan puolenyön jälkeen horisontaalisesti, vaikuttavan vauhdikkaasti (n. 1 Hz eli 'pyyhkäisten') ja juurikin kohti ekvaattoria.

Juha Kinnunen - 13.10.2015 klo 09.32 Report this

Lisään vielä edelliseen viestiini, että edellä kuvaamani & havaitsemani aallot/kaaret ovat niin himmeitä ja nopealiikkeisiä, etten ole kertaakaan pystynyt kuvaamaan niitä millään tavalla.

Jyri Kosonen - 13.10.2015 klo 10.07 Report this

Ah, aivan. Olin lukenut huonosti ja sotkin kuvauksen liikesuunnista ja muodosta keskenään. Tuo linkkaamani kuvasi siis vain (minun tuntemiani) "repolaisen hännän huiskaisuja" - tosin kansanomaisten termien kanssa vasta pitääkin olla varovainen, niitä kun käytetään puhujasta riippuen kuvaamaan sangen eri asioita...

Antti Rinne - 13.10.2015 klo 10.13 Report this

Juha, itselläni on noista aalloista myös samanlaiset havainnot 17.3.2015. Ne pyyhkäisivät todella nopeasti taivan yli. Vähän kuin taivas olisi matto, josta joku ottaa toisesta reunasta kiinni ja heilauttaa aallon menemään. En tiedä pystyisikö niitä vangitsemaan millään muulla kuin erittäin herkällä videokameralla. Ne ovat aika hurja ilmestys. Taivaanvahdin ruksituksissa taitavat olla loimuavia tai lepattavia.

Juha Kinnunen - 13.10.2015 klo 10.33 Report this

Antti, juuri samasta asiasta varmasti puhumme, ne on omalla tavallaan tosi säväyttäviä. Viimeistään niillä on saatu muinaiskansat pelkäämään repoja ;-)

Kuten joku toinen jo sanoi, niin pitäisi käydä läpi omia vanhoja kuvia - ehkä näitä on kuvattu ennenkin, mutta on automaattisesti jätetty huomiotta pilvinä?

Voisiko selitys raitoihin löytyä maan ja auringon keskinäisestä asennosta & havainnoitsijan paikasta, kun ne tuntuvat näkyvän tiettyyn aikaan illasta ja vain kaaren länsipäässä?

Pirjo Koski - 13.10.2015 klo 11.23 Report this

Antin kuvaus matosta oli hyvä, noin sen voisi kuvata. Näytti paikanpäällä siltä, että olisi hiekkadyyni taivaalla...

Matti Helin - 13.10.2015 klo 14.52 Report this

 

Tällainen linkki tuli vastaan revontulikyttääjät -ryhmässä samoja raitoja ihmetellessä. 

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Alfvén_wave

Mikko Peussa - 13.10.2015 klo 20.43 Report this

Lisäkysymys Harry Lehdolle, miksei muillekin: Onko näitä hyvin monien kuvista löytyneitä aaltomaisia raitoja alettu jollain lailla tutkia ammattimaisesti, tai ovatko yleensä herättäneet jonkinlaista mielenkiintoa tiedepiireissä?

Harry Lehto - 13.10.2015 klo 23.10 Report this

En ole ite (harrastelija katsojana nähnyt niitä). Tuolla toisella jutteluketjussa mainitsin parista julkaisusta. Niissa puhutaan kapeista rinnakkaisia vöistä (bands) jotka voivat esiintya puolen kilometrin välein. Voi olla että joku näitä tutkii tarkemmin, mutta en osaa sanoa kuka.

Mikko Peussa - 13.10.2015 klo 23.33 Report this

Tuo kolmoskuva on hyvin havainnollinen. Noin ne "raidat" itsekin näin Turussa, että tavallaan perusreposten ja kaaren yläpuolella hohtaa toinen laaja harsomainen kaari, johon nämä aallot muodostuu ja läntiseen osaan omissa havainnoissani myös. Aivan kuin vyörypilvi tuossa kolmoskuvassasi jonka etureunaan ne ilmestyy :)

P.S. Nopeasti kun kolmoskuvaa katsoo, niin näyttää kuin revontulisäteet kääntyisivät vaakatasoon ja leviäisivät aaltoina harsossa, mutta kyllä säteet taitaa jatkua pystyssä ja menevät ristiin aaltojen kanssa.

Kari Kaila - 15.10.2015 klo 16.37 Report this

Kuvan kolme raitoja ei revontulissa pitäisi esiintyä. Revontulissa säteet ovat magneettikentän suuntaisia ja fragmentary arcs ovat revontulikaaren suuntaisia kapeita ja lyhempiä tai pitempiä kaaren osia, joita on useita leveän diffuusin kaaren alueella. Näin tuntuisi, että raidat varsinkin matalilla korkeuskulmilla ovat maallisten pilvien aiheuttamia. Asia selviäisi kerralla, jos kuvia otettaisiin yhden sijasta 10 tai 20 peräkkäin ja tarkasteltaisiin miten nuo raidat liikkuvat. Yhdestä kuvasta on huono päätellä sen enempää.

Voisiko Merja Ruotsalainen informoida ottamansa raitakuvan kuvasusajan, niin voisin katsoa omista kuvistani näkyykö pilven näköisiä olioita vai jotain muuta.


Protonikaaret ovat iltayöllä tavallisten revontulimuotojen eteläpuolella ja erittäin heikkoja. Kyllä ne paljain silmin usein näkyvät, mutta havainto-olosuhteet saavat olla hyvät. Ne ovat myös yleensä leveitä kaaria.

Antti Rinne - 15.10.2015 klo 17.57 Report this

Kari, ei varmaan pitäisi esiintyä, mutta tämän kuun 7. ja 12. päivän revontulissa niitä on ollut monella havaisijalla. Havainnot ovat lisäksi aika laajalta maantieteelliseltä alueelta. Pilviksi minäkin niitä sanoisin, jos en olisi niitä raitoja ollut itse havaitsemassa. Tuolloin  oli revontulien alueella tähtikirkas taivas

Mikko Peussa - 15.10.2015 klo 18.31 Report this

Kari Kaila: On varmaan ihan oikein sanoa, että "ei pitäisi olla" Tätä asiaa on aika paljon täällä käsitelty ja niitä esiintyi samassa kohdassa harsoa monilla eri paikkakunnilla. Turussa esim. ei ollut minkäänlaista yläpilveä, mutta siellähän ne "aallot"tai "raidat" vaan oli kun harso oli voimakas. 7.10 näitä havaintoja tuli paljon, joten tutustu ihmeessä muihinkin havaintoihin siltä illallta.

Jukka Kytömäki - 15.10.2015 klo 20.58 Report this

Juha Kinnuselle kohtaan kello 9.32. Oletko katsonut Hankasalmi Skywatch 2015_08_16, julkaistu 17.8.2015. Siinähän nopealiikkeinen himmeä aalto etenee koillisesta kaartaen länteen kello 25.24 - 23.50. Onko pilveä, vai jotain muuta. Tämän jälkeen pohjoisesta nousee 2-3 osainen kaari jonkin matkaa kunnes häviää näkyvistä. Eikös Kanadassa ollut noita protonikaaria juuri samoihin aikohin.

Mitä olisi Hankasalmen taivaskamerassa 7 ja 12 yön kuvissa, kun en saa näkyviin.

 

Antti Rinne - 16.10.2015 klo 10.43 Report this

Jukka, katsoin tuon Hankasalmen 16.08.2015 videon. Mutta tuossa Juha Kinnusen 13.10.2015 klo 09.32 ja sitä edeltävässä kommentissa viitataan sellaisiin altoihin jotka humahtavat koko taivaankannen ylitse noin sekunnissa tai parissa. Kyllä, juurikin niin. Jos en olisi sellaisia itse nähnyt 17.03.2015, niin en uskoisi minäkään. :-)

Tuossa videossa taivaan ylittävä kaari on hidasliikkeinen. Veikkaisin pilveksi. Protonikaari on ulkomaisten kuvien perusteella jonkin verran kapeampi ja selvärajaisempi.

Tässä alkaa nyt olla samassa kertjussa jo niin montaa eri revontuli-ilmiötä sekaisin, että kohta ei perässä pysy. :-)

Juha Kinnunen - 16.10.2015 klo 15.31 Report this

Koitetaan tosiaan olla kytkemättä vääriä asioita yhteen. Toin esille ne hyvin nopeasti (1 sek. luokkaa) taivaankannen yli kohti ekvaattoria pyyhkäisevät aallot/kaaret vain siksi, että ne tuntuivat vastaavan hyvin Jyrin poimimaa Creswellin tekstikuvausta. Ne siis eivät minun mielestäni vastaa täällä esitettyjä 'raita/aalto'kuvauksia.

Protonikaarta en ole tietääkseni nähnyt koskaan omin silmin - ihmetellyt vain kuvia - mutta kuvien perusteella minusta sellainen ei liity tähän raita/aalto-asiaan.

Mikko ja muut raitojen havaitsijat, tarkentakaa vielä havaitsitteko aaltoja/raitoja nimenomaan VAIN JA AINOASTAAN reposten alueella vai jotenkin myös niiden ulkopuolisella taivaalla? Joku taisi kirjoittaa, että niitä oli nimenomaan reposiSSA. Voisiko kyse olla jostain (alemman) ilmakehän ja/tai optisesta ilmiöstä, jonka läpi nähtynä reposvalo näyttää raidoittuvan/aaltoilevan? Kaikissa ko. kuvissahan raitaa näkyy vain tiettyyn katselukulmaan saakka vasemmalta eli lännestä alkaen, päättyen keskelle tasaisena jatkuvaa reposrakennetta, ja vain tiettyyn aikaan illasta. Voiko sen näin summata?

Antti Rinne - 16.10.2015 klo 19.38 Report this

Juha, hyvä yhteenveto! Juuri näin se oli omalla kohdallani.

Kari Kaila - 20.10.2015 klo 15.52 Report this

Protonikaaret ovat AINA leveitä diffuuseja kaaria, joiden kirkkaus parhaimmillaankin ylittää juuri ja juuri silmän näkemisen herkkyyden. Siihen on syynsä miksi protonikaaret eivät ikinä ole kapeita kaaria. Käytännössä kaikki kunnolla näkyvät revontulet ovat elektroniviritteisiä repoja. Tässä tapauksessa kyse ei ainakaan ole protonikaarista.

Jyri Kosonen - 20.10.2015 klo 16.10 Report this

Spaceweatherissa oli tässä alkusyksystä uutisia ja kuvia väitetyistä protonikaarista - eivät nuo minun silmään noissa kuvissa kovin leveiltä vaikuta. Diffuuseja ehkä, valotustietojen puutteessa ei uskalla siitä sanoa juuta eikä jaata, tosin kyllähän etenkin yhdessä tuon uutisen linkeissä oleva linnunrata-ja-protonikaari -kuva antaa osviittaa ilmiön visuaalisesta voimakkuudesta (tai voimattomuudesta)

Esa Palmi - 20.10.2015 klo 17.55 Report this

Protonikaaren suurin ongelma on se, että asiantuntijatkaan eivät vielä tiedä, luokitellaanko se revontuliksi vai ei. Toivottavasti tähän saadaan selvennystä mahdollisimman pian....

Antti Rinne - 23.4.2020 klo 06.49 Report this

Tämmönenkin juttu aiheesta. Otsikkokuva on tästä havainnosta (vaikka ko. kuvassa dyynejä ei näy...) https://erc.europa.eu/projects-figures/stories/night-sky-your-window

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.