Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Yli puoli taivasta revontulia - 14.12.2015 klo 20.44 - 14.12.2015 klo 21.50 Helsinki Observation number 46239

Visibility IV / V

Pitkä odotus palkittiin melkoisella näytelmällä. Harsoa ja vöitä oli etelästä itään ja zeniitin yli. Sampun 14 mm täyskennossa oli ihan ylipitkä lasi. Esitystä piisasi yli tunnin. Vaikea sanoa, paljonko menetin alusta. Ensimmäiset kuvat sain jo ovesta ulos astuessa. Meni minne vain lähimaastossa, niin reposia tarttui kennolle joka suunnassa. Ilma oli kirkas ja kirpeä, hienot olosuhteet. Kolme tähdenlentoakin vilahti taivaalla. Hihkuin taas kaikille muille kulkijoille taivaan tulista. Nuori tyttö lähellä taisi sanoa jollekin kännykkäänsä: "Mä näin revontulia ja kaksi tähdenlentoa!" Se oli kiva juttu.


Edit. Rääkkäsin rankasti kuvien harsoalueita ja kahdessa ensimmäisessä 20:45 otetussa erottui ikään kuin raitoja. Samoilla säädöillä myöhemmissä kuvissa raitoja ei enää näy. Kuvausparametrit: ISO 640, 2.5 sec, 14 mm. Otava on kuvassa keskellä. Taivas oli pilvetön ja ilma oli poikkeuksellisen kirkas.    

Edit 2. Tarkempi tarkastelu paljasti kuva-alan reunassa katuvalon, joka synnytti viiruviuhkan. Kun valolähde on keskemmällä kuva-alaa, niin Samppa tekee viivanpätkistä ison soikion tai pienempiä soikeita läikkiä. Jääköön kuvan 8 hötkyilyhavainto varoittavaksi esimerkiksi. Näytös oli joka tapauksessa helsinkiläisittäin poikkeuksellisen hieno.    


More similar observations
Additional information
  • Kirkkaus
    • Himmeät revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

    • Läiskiä
Comments: 8 pcs
Aija Kaartinen - 16.12.2015 klo 01.06 Report this

Saitpa hyvin näkyviin valoisasta ympäristöstä huolimatta. Minäkin aina innoissani hehkutan muille reposia ja ihmettelen suuresti, kun eivät kaikki syöksykään suinpäin niitä ihailemaan.

Vitoskuva on ilmiselvästi klassinen sisutusvinkki: Jos et pysty häivyttämään jotakin, korosta sitä!

Antti Rinne - 16.12.2015 klo 07.25 Report this

Hienot tule Helsingissä! Tiedän miten vaikeaa revontulikuvaaminen on pääkaupunkiseudun läpitunkevan valosaasteen alla. Kolmoskuva on oma suosikkini näistä.

Juha Kinnunen - 16.12.2015 klo 08.45 Report this

Hyvä suoritus noista asemista!

Pentti Arpalahti - 17.12.2015 klo 02.44 Report this

Oli kyllä todella epätavallinen tilanne, kun ilma oli oikealla hetkellä niin kirkas. Harsot pystyi ihan hyvin näkemään, vaikka valaistus esti hämäränäkömoodin käynnistymisen. Tähtien erottumista esti pikemmin reposharso kuin valosaaste. Vaikka näytös olikin vähän odotettavissa, niin varsinaisen ulossyöksymisen liipaisi Kumpulan revontulikamera, jota vilkaisin ihan vaan varmuuden vuoksi.

Pentti Arpalahti - 22.12.2015 klo 04.32 Report this

Teki mieli laittaa vettä myllyyn revontuloraitakysymyksessä. Vasiten kuvasin harsoja, joista voisi niitä harvinaisia juovia löytää. Semmoiset eloisat vyöt, säteet ja koronathan ovat ihan tavallisia. 14.12. tehtiin paljon havaintoja, joista voisi tehdä saman löydöksen.   

Antti Rinne - 22.12.2015 klo 09.28 Report this

Viimeisen kuvan vaakaraidat ovat mielestäni linssiheijastusta. Oma Samyang tekee ainakin juuri tuollaista kuviota.

Juho Pöllänen - 22.12.2015 klo 13.37 Report this

Täälläkin 14mm Sampan omistaja, jolle tuollaisia kuvissa 2 ja 8 esiintyviä raitoja tulee kun kuvaa valosaasteen keskellä.

Pentti Arpalahti - 23.12.2015 klo 02.59 Report this

Löydös taisi olla vesiperä. Lähellä oleva lamppu synnyttää selvän viivanpätkistä muodostuvan soikion. Kuva-alan reunaan osuva kirkas valolähde puolestaan tekee viuhkan, jonka oranssi väri paljastaa heijastuksen aiheuttajan.   

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.