Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Rauhallinen revontulikaari - 8.4.2016 klo 00.02 - 8.4.2016 klo 01.31 Liperi Havainto numero 51298

Näyttävyys: II / V

Tässä olisi toinen havainto 7. - 8.4.2016 yön revontulista koskien ainoastaan SAR-kaarta ylläpidon pyynnöstä. :) Kuviin lisäsin kellonajan, joka ainakin lähelle on suomen kellonaikaa. Tulin kuvauspaikalla n. klo 23:50. Vihreän kaaren etelänpuolella näkyi punaista ja pikkuepäilys, että tästä saattoi jo SAR-kaari olla lähdössä erkanemaan. Poikkeuksellisen paljon taivas oli punainen muutenkin Kuvien herkkyyttä jouduin nostamaan lightroomissa parin stopin verran, oli tarkoitus saada paremmin SAR-kaari näkyviin. Oli vaikea valita vain 8 kuvaa, kun tuli useassa kohdassa kuvattua eteläänpäin, kun edellisellä kerralla SAR-kaari pääsi karkuun, mutta siinäpäs olisi. Toivottavasti näistä olisi hieman tilastollista arvoa, että millä tavalla SAR-kaari saattaa muodostua. En kuvannut 01:31 jälkeen etelän suuntaan, joten ei tietoa olisiko vielä näkynyt kaari tämän jälkeen.

Paljaalla silmällä kaari näkyi hieman punertavana tummaa taustaa vasten.


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Himmeät revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Revontulikorona info

      Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

       

      Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

       

      Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

    • Vakaa punainen revontulikaari (SAR) info

      Vakaa punainen revontulikaari eli SAR-kaari (engl. Stable Auroral Red arc) on yleensä selvästi erillään revontuliovaalista ja sen eteläpuolella esiintyvä hyvin himmeä ja normaalisti väriltään punainen nauha. SAR-kaari useimmiten näkyy vasta valokuvassa tai järjestelmäkameran liveview-näytössä. Kaari asettuu yleensä idän ja lännen välille 

      Vakaa punainen revontulikaari on harvinainen ilmiö. Taivaanvahdin ensimmäiset SAR-kaaret havaittiin marraskuun 3.-4. ja 4.-5. päivän välisinä öinä vuonna 2015 keskisen Suomen leveysasteilla.   

Tekniset tiedot

Canon 5D3, Sigma, 15mm, f2.8.

Kommentteja: 3 kpl
Heidi Rikala - 9.4.2016 klo 16.45 Ilmianna

Kyllä ovat olleet komeat tulet sielläkin. tässähän on yli puoli  taivasta revontulia. Onnittelut SAR- kaaren kuvaamisesta!

Ikaalisissa oli umpipilvessä ja satoi vettä... kyllä harmittaa aika rankasti, varsinkin , kun SAR oli näytillä.

Marko Pekkola - 10.4.2016 klo 00.21 Ilmianna

Erittäin mielenkiintoista, ja samalla hyvin haastavaa kamaa ollut kyllä tuo. 

Eli näyttäisi, että on ollut ihan kiinni normirevontulialueessa osan aikaa, ja vain osan aikaa kunnolla niistä irti eli selkeästi erillään.

Melkoinen ero siihen nähden miten jossain tätä on kuvailtu. Mielenkiintoista nähdä miltä pidemmän ajan raportit tulevat näyttämään. 

Satelliittikuvissa on kyllä ilmeisestikin samanlaista käyttäytymistä nähty:

www.windows2universe.org/janet/SAR_history.html

 

Kari Kuninkaanniemi - 10.4.2016 klo 14.06 Ilmianna

Kiitos Henna, kyllä näissä on ylipuolitaivasta revontulia. Huippu hetki oli kokotaivaan revontulet, joka on toisessa havainnossa. Laitoin kumminkin tuon SAR-kaaren perusteella "rauhallinen" revontulikaari, joka näyttäisi olevan jokaisessa kuvassa enemmän/vähemmän näkyvillä. Kieltämättä hieman erikoinen on tuo ilmiö aikaisempiin havaintoihin. Olisi mielenkiintoista nähdä, että miten etelämpää tuo on näyttäytynyt. Että vaikka näyttäisi, että se osassa kuvia on kiinni muissa revontulissa. Niin voisikos olla, että todellisuudessa se onkin korkeammalla kuin kuvissa näkyvät revontulet.

En tiedä, voisikos tämä olla eka kerta, kun kaarta on kuvattu miltei suoraan alhaaltapäin voimakkailla revontulilla. Tosi paljon tämä on erilainen, kuin viimeksi 3.11.2015 nähty, jolloin Karrin kanssa oltiin kuvailemassa ja jonka missasin.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.