Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Yli puoli taivasta revontulia - 14.4.2016 klo 22.47 - 15.4.2016 klo 00.30 Lapua Observation number 51568

Visibility IV / V

Antti Rinne, Ursa (Länsi-Suomi)

Voi voi. Aurinko ei nyt anna nukkua. Revontulet tulivat taas luikertelemaan taivaalle kun aurinko meni maate. Onneksi nyt ei ole niin kylmä tuuli kun eilen. Mutta sanokaas, joko nyt voisi näkyä valaisevia yöpilviä? Paremmat kuvat vaihdan kun ehdin.

edit 22.04.2016:
Hommahan meni siis niin, että ennusteet uhkailuvat taas revontulilla ja vaikka edellinen yö jäi lyhyeksi, päätin tas lähteä Lapuan alajoelle katselemaan miltä se maailma siellä näyttää. Ilta kun hämärtyi, tulivat revontulet tosiaan heti näkyviin. Aluksi oli himmeää ja rauhallista vyötä, joka välillä innostui jopa hieman kirkastumaan. Hetken aikaa kuuntelinkin, että kuulenko nyt vihdoin sitä revontulien ääntä vai tuleeko ääni jäätyvästä olkipellosta. Revontulikuvauskollega ja olkipeltoasiantuntija Kimmo Kantola tiesi kyllä sitten seuraavana päivänä vahvistaa, että kyllä se nimenomaan on olkipelto joka pitä jäätyessään sellaista jännää ääntä. Kutsuisiko sitä nyt sitten silinäksi. 

Noh, kyllästyin kun revontulet alkoivat olla kovin rauhallisia. Pohjoisen taivaalla kyllä rauhallinen kaari hinasi itseään koko ajan ylöspäin... pitäisi tässä vaiheessa harrastusuraa jo tietää mitä se tarkoittaa... Siitä huolimatta, lähdin ajelemaan kotiin. 

Päätin vielä kiertää kylän kautta, kun eihän tässä mitään kiirettä ollut. Katselin kyllä vähän väliä, että ihan kivastihan nuo reposet tuolla taivaalla näkyy... Lapua onneksi säästää, eikä keskustassakaan pala katuvalot enää huhtikuussa.
Noh, parisataa metriä ennen kotia oli sitten pakko ensimmäisen kerran pysäyttää auto keskelle tietä. Aivan hemmetin kirkkaat ja nopealiikkeiset säteet ja vyöt tanssahtelivat keskitaivaalle asti. Hetken ihmettelin ja sitten äkkiä loppumatka kotiin ja kamera peräkontista. Ehdin ottaa pari ylivalottunutta kuvaa, ennen kun tajusin lyhentää valotusajan vastaamaan revontulikuvien kirkkautta. Kirkas ja vauhdikas vaihe vaihtui sitten siihen usein tälläisen "tykityksen" perässä tulevaan himmeiden mutta nopealiikkeisten tulien vaiheeseen. Himmeät aallot löivät yli koko taivaan. Hieman kuin 17.03.2015, mutta pienemmässä mittakaavassa. (onpa muuten vaikea ruksia onko nämä nyt sitten sykkiviä, loimuavia, liehuavia vai lepattavia)

Kun tämäkin vaihe laantui, oli lopulta aika kerätä kamat kasaan ja lähteä nukkumaan. Jos tämä oli revontulikauden 15-16 päätös, niin oli kyllä oikeinkin asiallinen. Hyvä maku jäi kaudesta.Yhtään ei harmita päätös muttaa viime kesänä 400 km pohjoisemmaksi ja kauemmaksi valosaasteesta. :-)


More similar observations
Additional information
  • Kirkkaus
    • Hyvin kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Revontulikorona info

      Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

       

      Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

       

      Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Läiskiä
  • Muita erityispiirteitä
    • Violetteja revontulia info

      Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen alaosat punaiset info

      Paljain silmin punainen alareuna. Aktiivisuuttaan kehitteleviin tavallisesti vihreänsävyisiin vöihin syntyy melko usein kapea punainen alareuna. Tämä on yleisin punaisen värin ilmenemismuoto, ja peräisin molekyylisestä typestä.

       

      Alaosastaan purppuranpunainen revontulivyö. Kuva Ilmo Kemppainen.

       

      Matalalla oleva kirkkain revontulivyö on värjäytynyt alaosastaan punaiseksi. Kuva Tero Ohranen.

       

      Kapea purppurapunerrus sävyttää tämän revontulivyön alaosaa. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Alaosastaan purppuranpunainen vyö. Kuva Panu Lahtinen.

    • Sykkiviä revontulia (pulsating) info

      Sykkiviä revontulia (englanniksi pulsating). Sykkivien revontulien kirkkaus vaihtelee useimmiten rytmikkäästi jaksolla, joka on nopeimmillaan vain sekunnin osia, mutta voi olla myös minuutteja. Sykkimistä esiintyy yleensä vain laadukkaammissa näytelmissä varsinkin niiden loppupuolella. Tosin sykkimistä voi seurata vielä uusi purkaus. Toisinaan kirkkauden vaihtelu on samassa vaiheessa koko muodossa, jolloin koko muoto "syttyy ja sammuu" yhtä aikaa. Sykkimistä tavataan myös kaarissa ja vöissä, mutta ennen kaikkea läiskissä.

    • Liehuvia revontulia (streaming) info

      Liehuva (streaming). Liehuvissa revontulissa esiintyy homogeenisten muotojen vaakasuoraa ulottuvuutta pitkin nopeasti eteneviä kirkkauden epäsäännöllisiä vaihteluja.

Technical information

Canon EOS 70D, Samyang 14mm f2.8, kontrastin parannukset Lightoom / Nik Collection ohjelmalla.

Comments: 2 pcs
Veikko Mäkelä - 16.4.2016 klo 13.44 Report this

@Antti:  Periaatteessa yöpilviä voisi jo näkyä, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Todennäköisimmin noita alkaa ilmestyä vasta reilun kuukauden päästä toukokuun lopulla.

Antti Rinne - 24.4.2016 klo 00.55 Report this

Kiitos Veikko!

Siinä taivaan pimetessä katselin pohjoiseen ja tuota ilmoitusta pellolta kun lähetin siellä näkyi silloin sellaista sinertävää pilveä. Mutta kun tilanne kehittyi ja kyseiset pilvet siirtyivät ylemmäksi taivaalla paljastui, että ne olivat itse asiassa ihan normaaleja keskikerroksen pilviä, joihin tuolla tietyllä hetkellä aurinko sattui paistamaan siten, että ne taustataivasta vasten hieman (hyvin hyvin vähän) muistuttivat yöpilviä. Eli vielä ei päässyt sentään yöpilvikautta aloittamaan samalla reissulla jolla (todennäköisesti) lopetti revontulikauden.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.