Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Pääsateenkaari - 17.6.2016 klo 22.25 - 17.6.2016 klo 22.37 Helsinki Observation number 53818

Visibility III / V

Vaikka vettä tuli niskaan kunnolla, niin oli pakko kuvata komeaa kaarta. Auringon laskiessa väriraidat hupenivat pelkän punaisen jäädessä jäljelle. Erikoista oli Auringon suunnan komea keltaoranssi väri. Auringon puolelta ei kuitenkaan löytynyt muuta erikoisempaa.

Edit: Lisäsin kaksi kuvaa mahdollsesta nollannen kertaluvun hehkusta. Valkotasapainona on päivänvalo. Vaikka saturaatio- ja vibrance-säädöt ovat neutraalit, niin värikylläisyys on visuaaliseen havaintoon verrattuna korostunut.

Additional information
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Yleiset valoilmiöt
    • Pääsateenkaari info

      Pääsateenkaari eli 1. kertaluokan sateenkaari on spektrin väreissä näyttäytyvä kaari, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa taivaalla. Sen uloin väri on punainen ja sisin väri on sininen/lila.

      Pääsateenkari näkyy vastakkaisella puolella taivasta kuin sen aiheuttava valonlähde. Tyypillinen valonlähde on Aurinko, mutta äärimmäisen harvoin myös Kuu voi aiheuttaa Suomessa sateenkaaren. Kuun sateenkaarelle on oma katogoriansa Taivaanvahdissa.

      Välittömästi pääsateenkaaren sisäpuolella voi esiintyä yksi tai useampi interfenrenssikaari.

      Täydellisesti kehittynyt pääsateenkaari on havaitsijan pään varjon kohtaa, eli niin sanottua alavasta-aurinkopistettä ympäröivä rengas. Tavallisesti ilmiön katkaisee horisontti, mutta korkealta paikalta sen voi nähdä jatkuvan myös horisontin alapuolelle.

      Sateenkaari muuttuu vähitellen sumukaareksi kun pisaroiden koko pienenee. Mitä pienempiä pisarat ovat, sitä pienempi on kaaren säde, sitä paksumpi se on ja sitä enemmän siinä alkaa dominoida valkea väri. Yleensä sateenkaari ja sumukaari ovat selkeästi erillisiä ilmiötä, mutta joskus taivaalla voi esiintyä hankalia välimuotoja.

      Ensisijaisena ohjenuorana ilmiöiden erottelussa voi käyttää väriä. Jos pääkaressä on selkeä spektrin kirjo eikä valkeaa väriä, se on sateenkaari. Jos taas kaaressa dominoi valkoinen ja osa spektrin väreistä puuttuu, kyse on sumukaaresta. 

      Sateenkaaressa nähdään joskus anomalioita. Ne raportoidaan Taivaanvahdissa merkitsemällä rasti myös anomaalisen sateenkaaren ruutuun. Yksi anomalia on epäjatkuvuuden kohta, jossa sateenkaaren säde muuttuu. Toinen on sateenkaaren jakautuminen kahdeksi kaareksi.

      Eri kertaluokan sateenkaaria on havaittu neljä. Pääsateenkaaren ulkopuolella esiintyvä sivusateenkaari eli 2. kertaluokan sateenkaari nähdään varsin usein pääsateenkaaren kanssa. Sensijaan valonlähteen puolella sijaitsevat 3. ja 4. kertaluokan sateenkaaret ovat hyvin harvinaisia. Kullekin kertaluokan sateenkaarelle Taivaanvahdissa on oma kategoriansa.

       

      Sisinnä pääsateenkaari ja uloinna sivusateenkaari. Kuva Eetu Saarti.

       

      Pääsateenkaari vasemmalla ja oikealla sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Monesti pääsateenkaaresta nähdään vain pätkä matalalla horisontissa. Kuva Eetu Saarti.

       

      Auringon ollessa aivan horisontissa sateenkaari värjäytyy punavoittoikseksi tai jopa kokonaan punaiseksi. Pääsateenkaaren lisäksi kuvan oikeassa laidassa on himmeä sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Lentokoneesta valokuvattu pääsateenkaari. Myös sivusateenkaari näkyy heikosti. Kuva Jouni Finnilä.

       

      Pääsateenkaaren sisäpuolella näkyy sarja intenrefenssikaaria. Kuva Arja-Sisko Airila. 

       
       

      Erikoinen tilanne jossa pääsateenkaari näkyy horisontissa (aurinko on siis 42 asteen korkeudella). Taivaalla on himmeä sivusateenkaari. Kuva Jouni Matula.

       

      Tiheässä sateessa sateenkaari voi näkyä läheisiä rakennusia tai metsää vasten. Tässä pääsateenkaari erottuu heikosti kerrostalon takana olevaa metsää vasten. Kuva Matias Takala. 

       

      Tämä pääsateenkaaren jakautuminen yläosaa kohti lienee merkki litistyneistä vesipisaroista. Kuva Jaakko Kuivanen

    • Sivusateenkaari info

      Sivusateenkaari eli 2. kertaluokan sateenkaari on spektrin väreissä näyttäytyvä kaari, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa taivaalla. Sivusateenkaari havaitaan lähes aina sitä kirkkaamman pääsateenkaaren kanssa. Sivusateenkaaren uloin väri on sininen/lila ja sisin väri on punainen, pääsateenkaarella värijärjestys on päinvastainen.

      Nämä kaksi sateenkaarta sijaitsevat vastakkaisella puolella taivasta kuin ne aiheuttava valonlähde. Tyypillinen valonlähde on Aurinko, mutta äärimmäisen harvoin myös Kuu voi aiheuttaa Suomessa sateenkaaren. Kuun sateenkaarelle on oma katogoriansa Taivaanvahdissa.

      Pää- ja sivusateenkaaret saartavat teoriassa täydellisinä renkaina havaitsijan pään varjon kohtaa, eli niin sanottua alavasta-aurinkopistettä. Tavallisesti niiden näkymisen kuitenkin katkaisee horisontti.

      Sivusateenkaari esiintyy teoriassa aina pääsateenkaaren kanssa, mutta joskus kaukainen sadekuuro tai Auringon paiste voi olla rajatunut niin ettei pääsateenkaarta näykään. Toinen poikkeustilanne on silloin kun valonlähde on niin korkealla, että pääsateenkaari on jo horisontin alapuolella, mutta sivusateenkaari yhä horisontin yläpuolella. Pääsateenkaaren säde on 42 astetta, eli se laskee horisontin alapuolelle 42 asteen auringon korkeudella. Sivusateenkaaren säde on 51 astetta.

      Eri kertaluokan sateenkaaria on havaittu neljä. Auringon puolella taivasta esiintyvät 3. ja 4. kertaluokan sateenkaaret ovat hyvin harvinaisia. Kullekin kertaluokan sateenkaarelle Taivaanvahdissa on oma kategoriansa.

       

      Kirkkaan pääsateenkaaren ulkopuolella on himmeämpi sivusateenkaari. Kaarten värit ovat päinvastaisessa järjestyksessä. Kuva Aki Taavitsainen

       

      Punainen väri kaaren sisäreunalla kertoo että kyse on sivusateenkaaresta. Kuva Mirko Lahtinen.

Comments: 5 pcs
Mikko Peussa - 18.6.2016 klo 03.00 Report this

Hienoa Pentti. Itse kuvasin myös pää- ja sivusateenkaarta Auringon ollessa jo horisontin alla. Eipä sieltä silloin enää muuta väriä juuri tule kuin punerrusta vaikka miten kuvaa käsittelisi :)

Peter von Bagh - 18.6.2016 klo 22.21 Report this

Siis, voiko sateenkaarta esiintyä jos aurinko onjo horisontin alapuolella??

Voisiko tuossa kolmannessa oranssissa kuvassa olla ns. Nollannen kertaluvun hehku?

 

Mikko Peussa - 18.6.2016 klo 23.51 Report this

Se taitaa mennä niin, että Aurinko on todellisuudessa jo juuri horisontin alapuolella, mutta punainen pallo näyttää kuitenkin olevan vielä sen verran yläpuolella valon ilmakehässä tapahtuvasta taittumisesta johtuen, että sateenkaari voi syntyä.

Viimeisinä hetkinä kaari on sitten aivan punainen. Meniköhän oikein tai edes sinne päin?

Esim. tämän havainnon ykköskuvassa Auringon korkeus on jo -0,5°.

Pentti Arpalahti - 19.6.2016 klo 02.53 Report this

Korkeampien kertalukujen toivossa räpsin myös Auringon suuntaan muutaman otoksen, mutta olisihan se 0. kertalukukin ihan kiva.

Tero Sipinen - 29.6.2016 klo 22.09 Report this

Kyllä tuo keltaoranssi hehku näyttää kovasti samalta, mitä esim Atoptics -sivulla on zero order glow -nimikkeellä julkaistu. Komea "tulipalo". Sitä en sitten tiedä, että tarviiko nollannen kertaluvun hehkun aina olla noin komean värinen, luulisi, että korkeammalla Auringolla näkyvä "valkoinen hehkukin" on nollannen kertaluvun hehkua?

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.