Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Rauhallinen revontulivyö - 4.9.2016 klo 00.23 - 4.9.2016 klo 02.14 Inari Havainto numero 56668

Näyttävyys: II / V

Jo kolmas revontuliyö neljän päivän sisälle ja vielä loistavissa kuvausolosuhteissa. Mitä muuta revontulikuvaaja voisi toivoa? Aamuyöstä tuli vielä sumu mukaan tuomaan oman tunnelmallisen sävyn väreihin - tyyliin William Turner. Järveltä kuului joutsenparin äänekäs keskustelu naapurijärven lajitovereiden kanssa. Myös kuikkien nariseva ääntely sumun seasta antoi lisäväriä näytelmään. Aamun valoisuuden lisääntyminen sitten haihdutti hiljalleen tunnelman ja sen katselijat jatkamaan unissaan näkyjä värikkäillä höyhensaarilla.


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Revontulikorona info

      Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

       

      Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

       

      Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

  • Muita erityispiirteitä
    • Violetteja revontulia info

      Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Keltaisia revontulia info

      Paljain silmin keltainen revontuliväri on harvinaisuus, joka voi syntyä kirkkaissa näytelmissä sopivista vihreän, punaisen ja sinisen yhdistelmistä.

Kommentteja: 6 kpl
Tapio Lahtinen - 4.9.2016 klo 15.18 Ilmianna

Hienoja kuvia. Tuo sumu jotenkin sopii näihin reposkuviin.

Toivon että viikon päästä on myös keliä ja reposia kun olen menossa Saariselälle.

Erkki Antikainen - 4.9.2016 klo 20.23 Ilmianna

Komeat on kuvat ja maisemat. 3 kuvan perusteella sumun seassa on tainut  leijua muumio!

Tuomas Satokangas - 5.9.2016 klo 08.00 Ilmianna

On kyllä todella hienoja? 1. Ja 7. Etenkin! Meillä mökki Saarisellä ja sehän on ollut selvää, että joka kerta kun sinne on eksynyt, on ollut pilvistä tai ei repsoia. Toivottavasti aukeaa vielä tämmöinen mahd itsellekin..

Taisto Niskanen - 5.9.2016 klo 08.54 Ilmianna

Toivottavasti revontulinäytelmän aikaansaama haltioitunut tunnelma minuun välittyi kuvistani - kiitos kommentoijille! Minunkin mielestä sopivan korkuinen (ei liian peittävä) sumurintama vain korostaa taivaan tapahtumia ja tuo lisää salaperäisyyden tuntua kuviin. Tuota "muumiota" en olisi itse huomannutkaan, muuten kuin vasta kommentoijan vinkistä. Täällä Inarin Partakossa ei ole huolta valosaasteista. Taitaa olla Suomen valosaasteeton paikka! Ainakaan sadan kilometri säteellä ei ole mitään  niin voimakasta valokasautumaa, joka aiheuttaisi valosaastetta taivaalle. Taivaskin on  täällä usein ennustuksista huolimatta yöllä selkeä (kuten viime yönäkin - tosin ilman revontulia).

Antero Ohranen - 5.9.2016 klo 16.08 Ilmianna

Kyllä on mahdottoman hieno tuo seitsemäs kuva! Oikean reunan puu on ehdoton, tuo kuvaan kolmiulotteisuutta ja myös "japsimeininkiä":-) Myös sumu pelkistää mukavasti! HIENO!!!

 

Olli Sälevä - 5.9.2016 klo 20.18 Ilmianna

Komeaa loimotusta ja kauniita kuvia. Olin 1.-4.9. melomassa Inarijärvellä juuri tuolla Partakon puolella järveä, hieman etelämpänä tosin. Kahtena yönä oli selkeää ja pääsin kuvaamaan reposia. Laitan raporttia jossain vaiheessa.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.