Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Yli puoli taivasta revontulia - 2.3.2017 klo 20.00 - 3.3.2017 klo 03.00 Muonio Havainto numero 62125

Näyttävyys: IV / V

Tässä olis muutama kuva revontuli reissun toiselta illalta.

Alkaa tuon Pallas-Yllästunturin kansallispuiston vakio kuvauspaikat jo toistamaan itseään,niin piti taas koittaa hakea erilaista kuvakulmaa,ei kun lumikengät jalkaan ja kiipeämään Lommoltunturin huipulle.Puolivälissä matkaa alkoikin jo kaari voimistua Pallastunturien päällä ja ensimmäiset kuvat tulikin jo otettua puurajan alapuolella,koskaanhan ei tiedä tuleeko edes parempia,niin jäähän edes jotain muistoksi :) Ylärinteelle päästyäni alkoikin kaaret voimistumaan ja leviämään laajemmalle alueelle,korkeimmat kaaret ylittivät jo otavan joka on merkki voimistuvasta näytöksestä.Ei mennyt kauaa kun jo pinkkihäntäiset revontulet vilistivät vauhdilla pitkin taivaan lakea,eikä mennyt kauaa siihenkään,kun kirosanat kaikuivat muuten niin hiljaisessa lapin yössä,neljästä lämmittimestä huolimatta linssi vetää taas huuruun.Ei auttanut kuin yrittää joka kuvan jälkeen hieroa linssiä puhtaaksi,mutta eihän siitä mitään tullut,huurtuminen oli niin nopeaa,että sen kyllä huomaa kuvissa pienoisena pehmoisuutena,jota on melko vaikea saada jälkikäteen häivytettyä.Liekkö sitten tuolla huipulla ilma sen verran kosteampaa, että tuota kuuraa muodostuu niin voimakkaasti,olihan myös kaikki muutkin kamat vaatteista alkaen,sen saman kuuran peitossa.Ens talvelle pitää tähän patentoida joku oikeasti toimiva ratkaisu.No,kyllähän tuolta ihan onnistuneitakin kuvia tuli ja katseleehan näitä maisemia ihan mielellään joskun muutenkin,kuin vain kameran läpi..

Seuraavan yön kuvia laittelen taas,kunhan kerkeän,repos kuvia kertyi tällä reissulla reilu 1500kpl :)


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Hyvin kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Revontulikorona info

      Revontulikorona (englanniksi corona) on magneettiseen taivaanlakeen eli zeniittiin, hieman havaitsijan zeniitin eteläpuolelle muodostuva viuhkamainen, tavallisimmin säteistä tai vöistä koostuva rakenne. Korona on yleensä revontulinäytelmän kauneinta antia. Se on kirkas ja aktiivinen, mutta toisaalta myös lyhytaikainen.

       

      Revontulikorona. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.

       

      Revontulikorona. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Vöistä muodostunut korona. Kuva Markku Ruonala.

       

      Revontulikorona. Kuva Tapio Koski.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

  • Muita erityispiirteitä
    • Violetteja revontulia info

      Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen alaosat punaiset info

      Paljain silmin punainen alareuna. Aktiivisuuttaan kehitteleviin tavallisesti vihreänsävyisiin vöihin syntyy melko usein kapea punainen alareuna. Tämä on yleisin punaisen värin ilmenemismuoto, ja peräisin molekyylisestä typestä.

       

      Alaosastaan purppuranpunainen revontulivyö. Kuva Ilmo Kemppainen.

       

      Matalalla oleva kirkkain revontulivyö on värjäytynyt alaosastaan punaiseksi. Kuva Tero Ohranen.

       

      Kapea purppurapunerrus sävyttää tämän revontulivyön alaosaa. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Alaosastaan purppuranpunainen vyö. Kuva Panu Lahtinen.

Kommentteja: 4 kpl
Raija Ollikainen - 22.3.2017 klo 02.13 Ilmianna

Illalla AN oli kirkaanpunaisena, mutta Oulun taivas umpiharmaana. No joo, ottihan se tosissaan päähän. Aloin selata Vahtia, ja heti hatutus unohtui kun sieltä löytyi uusi kuvasatsi. Ja kertomus! Ne on mahtavia kans, nytkin tuntui kuin ois kulkenut ja kiroillut völjyssä. :)

Kun katsoin kuvat ekan kerran yksitellen tabletilta, niin jos siinä olisi ollut ääniyhteys suoraan Poriin, olisit kuullut mm. tällaisia kommentteja: "Voi ihana...", "Oi et-tä...", "Hui kauhia, miten ne voi olla nuin hirviän kirkkaita!", "Voi että mikkä värit!", "On se mahtavaa että tuo Mikko jaksaa kulukia kuvvaamasa näitä". :)

Satu Juvonen - 22.3.2017 klo 13.46 Ilmianna

No jopas on komeat leimut ja upeat kuvat. Tykkään erityisesti kolmasvikasta, vauhdikas liike!

Minkälaisia lämmittimiä sinulla oli käytössä? Olen käyttänyt kertakäyttöisiä sormenlämmittimiä, 1 tai 2 kpl kuminauhalla kiinni. Niillä on ainakin tähän mennessä pysynyt aina linssi kirkkaana. 

Olli Sälevä - 23.3.2017 klo 20.14 Ilmianna

Upeat kuvat. Kolmosessa hienot kiemurat Pallasjärven päällä.

Mikko Lönnberg - 24.3.2017 klo 09.34 Ilmianna

Kiitokset Raija,Satu ja Olli..

Noita kertakäyttöisiä lämmittimimiä mullakin on käytössä ollut ja hyvin ne ovat linssin sulana pitäneetkin.Oma veikkaukseni on,että tuolla huipulla vaan on tuo kuuran (tykyn) muodostuminen niin voimakasta että edes nuo lämmittimet ei riitä tietyissä olosuhteissa pitämään linssiä sulana.Parin tunnin kuvailujen jälkeen tuolla ylhäällä on vaatteet,jalusta,kamera ja kaikki kamat jo paksussa kuurassa jota ei koskaan tapahdu maanpinnalla.Hetken kyllä kävi mielessä sekin,että nuo lämmittimet ei toimineet,mutta kyllä aamulla olivat vielä todella kuumia,eli niitäkään ei voi syyttää..

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.