Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Keinovalopilareita - 19.4.2017 klo 23.55 Lieto Havainto numero 63329

Näyttävyys: II / V

Matti Helin, Ursa (Länsi-Suomi)

Revontulia koitin bongailla, mutta ei näkynyt. Toisenlaista sädettä sentään.

Lisätiedot
  • Valonlähde
    • Keinovalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Yläpilvet
  • Yleiset halomuodot keinovalo
    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on Auringosta ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

Kommentteja: 13 kpl
Jukka Kytömäki - 21.4.2017 klo 12.02 Ilmianna

Hei. Miten selittäisit 2-kuvan ''vuosirenkaat''. Minulla kävi kerran samoin myös yrittäessäni kuvata revontulia. Rengaskuviot tulivat näkyviin vasta kuvankäsittelyssä.

Matti Helin - 21.4.2017 klo 12.25 Ilmianna

Unsharp maskin tekosia. 

Lasse Nurminen - 21.4.2017 klo 19.05 Ilmianna

Revontulikuvauksessa myös objektiivin nokalla olevat suodattimet saattavat aiheuttaa rengasmaisia kehiä, jotka näkyvät sitten selkeämmin vasta isommalta näytöltä.

Mikko Peussa - 21.4.2017 klo 19.44 Ilmianna

Ei taida ihan pelkästään usmauksesta johtua? Usmaus tosin vahvistaa tuota, mutta taitaa olla saturointia kuvassa aika rajusti jo ennen usmausta?

Matti Helin - 21.4.2017 klo 20.08 Ilmianna

Pelkkä usmaus. Toki valkotasapaino toisessa aurinko, eli liian oranssi. Suotimia en itse käytä, korkeintaan polaa kesäpäivisin. 

Lasse Nurminen - 21.4.2017 klo 20.21 Ilmianna

Jep, en epäillytkään filtteriä tässä, tarjosin Jukalle vain toista mahdollista selitystä reporenkaille :o)

Kyllä näitä tässä näkyviä renkaita melko useasti omistakin reilusti usmatuista kuvista löytyy ilman saturaatio tms. lisiä.

Mikko Peussa - 21.4.2017 klo 20.39 Ilmianna

Ok Matti! Erilaiset ohjelmat tekee myös varmaan hyvin erilaista jälkeä usmatessa. Canonin ZoomBrowserin usmaustoiminto tekee aika laadukasta, jos vertaa vaikka Gimpin usmaukseen. Tietysti se myös vaikuttaa miten voimakkaasti toimintoa käyttää.

Matti Helin - 21.4.2017 klo 20.48 Ilmianna

Joo, nuo ovat aika huonoja siinä mielessä, että alkumateriaali oli jpg. On noista rawitkin tallella, mutta ei taida maksaa vaivaa koittaa saada noista parempia :) 

Tero Sipinen - 21.4.2017 klo 21.35 Ilmianna

Lassen mainitsemista suotimeen liittyvistä rinkuloista esimerkki tässä: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/60586
Mutta niistä ei tosiaan ole tässä kyse, kun nämä eivät ole symmetrisiä.

Olisi kyllä kiva tietää, mistä nämä oikeasti johtuvat. USMaus ei mielestäni ole syypää, se vain vahvistaa ilmiötä. Jos siis on kyse samasta vaivasta kuin meikäläisellä. Ja Riikosen Markolla.

Matias Takala - 22.4.2017 klo 01.20 Ilmianna

Kyllä se epäterävä maski on, varsinkin kun operaatio on kohdistettu jpg-muotoiseen kuvaan. Nuo renkaat muodostuvat väriliukujen posterisaation takia.

Tero Sipinen - 22.4.2017 klo 08.20 Ilmianna

Niin, tosiaan, jpg-muotoisia kuvia on muokattu. Huojentava tieto, ettei siis välttämättä sama vaiva D600:ssa (oletan, että sillä kuvattu?) kuin minun ja Markon pikkukennoisissa. Hyvä niin!

Mutta edelleenkin - mielestäni USM ei ole perimmäinen syy, posterisaatio on syntynyt jo jpg-pakkauksessa.

Mikko Peussa - 22.4.2017 klo 11.09 Ilmianna

Voisiko tämä olla kuitenkin kameramallista johtuva ominaisuus tai kuvauksessa käytetyistä asetuksista johtuvaa? En ole itse huomannut koskaan, että usmaus aiheuttaisi tuollaista edes jpg-kuvissa. Kuvaan croppikennoisella Canonilla (550D).

Usmaus omien kokemusten mukaan vahvistaa kuvassa jo olevia yksityiskohtia, mutta ei aiheuta tuollaista kuviota kuviin, jollei sitä ole jo ennen usmausta. Milläköhän ohjelmalla Matti usmaat? Mielestäni (niin kuin edellä kerroin) esim. Gimpin usmaus tekee aika erikoista (huonoa) jälkeä, jos vertaa vaikka Canonin omiin ohjelmiin, kuten ZoomBrowseriin, joka usmaa mielestäni siististi.

Tosin täytyy mainita, että usmausta kyllä käytän yleensä vain halokuviin, joten kokemusta ei siinä mielessä ole paljon aiheesta.

Matti Helin - 22.4.2017 klo 11.38 Ilmianna

Paha sanoa. Adobe photoshop cs:llä. Alivalottunut kameran raw-kääntäjällä tehty jpg mitä on usmattu niin paljon kuin ohjelmasta lähtee, ei ihme, että artea pukkaa :) 

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä