Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Siitepölykehä - 7.6.2017 at 22.35 - 7.6.2017 at 23.52 Kuhmo, Lentuajärvi Observation number 64401

Visibility V / V


In the first picture there is probably the coloration of the pine in the sky caused by the pollen - in the second the shadow of the earth.


Additional information
  • Lightsource of the phenomenon
    • Sunlight
  • Common atmospheric phenomena
    • Earth's shadow info

      Maan varjo on kirjaimellisesti Maapallon varjo taivaalla. Se nousee näkyviin Aurinkoon nähden vastakkaisella taivaalla samalla kun Aurinko vajoaa horisontin alle. Ilmiö näkyy tummana horisontin suuntaisena taivaan kaistaleena.

      Maan varjon yläreunassa esiintyy yleensä punertava värireuna, joka on vastarusko. Ruskoille ja vastaruskoille ei ole erillistä tunnistusta Taivaanvahdissa, koska tavanomaiset ilta- ja aamuruskot ovat erittäin yleisiä.

       

      Maan varjo. Kuva Mikko Peussa.

       

      Sininen Maan varjo ja purppura vastarusko. Kuva Jari Luomanen.

       

      Korkealta vuoristosta voi nähdä voimakkaita Maan varjoja. Tämä kuva on otettu yli 4000 metrin korkeudesta keskisillä Andeilla. Kuva Marko Riikonen.

       

      Lentokoneesta valokuvattu voimakas maan varjo. Kuva Jari Luomanen.

    • Pollen corona info

      Siitepölykehät ovat Auringon välittömässä läheisyydessä näkyviä värillisiä kiekkoja. Ne syntyvät muutamien yleisten puulajien siitepölyyn. Siinä kun tavalliset kehät näkyvät pilvissä tai sumussa, siitepölykehät ilmenevät yleensä selkeällä taivaalla. Joskus ne näkyvät myös pilviä vasten.  

      Vuoden ensimmäiset siitepölykehät voi havaita lepän siitepölyssä maalis-huhtikuussa. Leppä ei kuitenkaan ole kovin hyvä kehien tuottaja, niitä näkyy helpoiten kovalla tuulella joka ravistaa siitepölyn irti puista. Parhaimmat lepän siitepölykehät kuitenkin saa aikaan ravistelemalla puita itse.

      Seuraava parempi havaintoikkuna löytyy toukokuulta, jolloin koivu kukkii. Kukinta voi tosin olla joinakin vuosina olla niin vähäistä ettei kehiä näy lainkaan. Lukuunottamatta suurimpia Auringon korkeuksia koivun siitepölykehät ovat elliptisiä.

      Touko-kesäkuun vaihteen tienoilla aloittava mänty on aina luotettava siitepölykehien tuottaja. Myös männyn siitepölykehä on elliptinen ja varsinkin matalalla Auringolla siinä näkyy selviä kirkastumia. Tuulisina päivinä voi nähdä kuinka puuskat irrottavat männiköistä keltaisia siitepölypilviä.

      Koivun ja männyn kukinnan väliin sijoittuu kuusen kukinta. Koska kuusen siitepölyhiukkaset ovat kookkaita, kehä on hyvin pieni. Kuusen siitepölykehää on paras katsoa kuusikon läheisyydessä, sillä painavat siitepölyhiukkaset eivät lennä kauaksi. Kuusen siitepölykehä voi näkyvä joko yksinään tai yhdessä koivun kehän kanssa. 

      Ravistelemalla on lisäksi mahdollista saada näkyville ainakin katajan siitepölykehä.

      Tällä rastivalinnalla on tarkoitus ilmoittaa nimenomaan Auringon ympärilleen aiheuttamat siitepölykehät. Kuun siitepölykehille on oma valintansa harvinaisten valoilmiöiden listassa.

       

      Koivun siitepölykehä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Koivun siitepölykehä. Kuva Jukka Ruoskanen.

       

      Koivun siitepölykehän sisällä on pienempi kuusen siitepölykehä, joka ilmenee parhaiten ylimääräisenä sinisenä vyöhykkeenä lähellä Aurinkoa. Kuva Jari Luomanen.

       

      Suurimpia Auringon korkeuksia lukuunottamatta männyn siitepölykehässä on nähtävissä selvät kirkastuma. Kuva Jari Luomanen.

       

      Männyn siitepölykehä. Tässä on yhdistetty kaksi kuvaa joissa aurinkoa peitetään kädellä eri suunnista. Näin kehää peittävä käden osa on voitu poistaa. Itse Aurinkoa peittävä osa on lopuksi muotoiltu pyöreäksi. Kuva Ismo Luukkonen.

       

      Laskevan Auringon männyn siitepölykehä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Männyn siitepölykehä korkealla Auringolla. Kehän muoto on lähes pyöreä ja se on tasakirkkautinen. Kuva Juha Ojanperä.

       

      Pilviä vasten näkyvä männyn siitepölykehä. Kuva Timo Viinanen.

Comments: 3 pcs
Pirjo Mattila - 8.6.2017 at 16.45 Report this

Jahas! Sitä on siirrytty taidevalokuvaajaksi. On taas niin kaunista, että vasempaan kammioon sattuu!

Taisto Niskanen - 8.6.2017 at 18.10 Report this

Toivottavsti ei satu mitään vakavampaa... Näissä maisemissa Pylkkäsen Konsta sai niitä sinisiä ajatuksia - eipä ihme.

Veikko Mäkelä - 9.6.2017 at 23.33 Report this

Hiukan vaikea sanoa, onko männyn kehä.  Sen verran on puhki, etten hahmota, onko kehän yläpisteessä männylle tyypillisistä kirkastumaa.  Koivun kukinta on kyllä runsaimmillaan Joensuusta Kemiin suuntautuvalla leveällä vyöhykkeellä.   Joten voisi olla koivuakin.  Etelämpänä jo mänty kukkii.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.