Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Yläilmakehän salama - 30.7.2017 klo 23.51 Espoo Havainto numero 65671

Näyttävyys: Luokittelematon

Panu Lahtinen, Kirkkonummen komeetta

Ruotsin ja Baltian välissä oleva kova rintama sai hereille yläsalamoiden kanssa, ja Aki Taavitsainen raportoikin ensimmäisen tuosta setistä.

Edit: Löytyi se kuitenkin järkkärikuvistakin, kun katsoi paremmalla näytöllä ja aavistuksen pirteämmillä silmillä.

Ensimmäisenä järkkärikuvasta hienosäädetty versio, sitten taivaskamerakuva (josta mm. tarkka ajoitus) ja kolmantena muokkaamaton järkkärikuva.

Salamapaikannusdatan mukaan emosalama on ollut merellä Gotlannin itäpuolella. Suunta täsmää kuvasta määritettyyn todella hyvin (kuva: 224,6°, BO-paikannus: 224,1°, FMI-paikannus: 224,37°).


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Yläilmakehän salamat
    • Keijusalama (red sprite) info

      Keijusalama (englanniksi red sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Kyseessä on yleisin ja parhaiten tunnettu yläsalamatyyppi. Ilmiön kirkkain osa on yleensä 65-75 kilometrin korkeudessa, ja värivalokuvissa se on normaalisti punainen.

      Keijusalama kestää yleensä vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.

       

      Värikuva keijusalamasta. Ilmiö näkyy kuvan vasemmassa laidassa punertavana muodostelmana. Kuva Aki Taavitsainen. 

       

      Kolme keijusalamaa näkyy heti Kuun alapuolella. Ne kaikki olivat välähtäneet samaan aikaan. Kuvan vasemmassa alakulmassa on itse emosalaman välähdys. Kuva Panu Lahtinen.

Tekniset tiedot

Canon 7D, 100/2.8 Macro, 2 s, f/4, ISO 400. Taivaskamera: 30 s maksimipino, Watec WAT-902H3 Ultimate, Novus NVL-2812D/IR 2.8-12 mm f/1.2.

Kommentteja: 29 kpl
Mikko Peussa - 31.7.2017 klo 00.31 Ilmianna

Hienoa että näitä havaintoja alkaa taas tulla. Onnittelut!

Aki Taavitsainen - 31.7.2017 klo 00.36 Ilmianna

Tuota muotoa tutkiessa voisi kyllä gicantic jet ollakin, tuo normaali "keijun sienimäisyys" puuttuu, joten vaihdettaneen tuo sama omaan otsikkonikin.

Aki Taavitsainen - 31.7.2017 klo 00.41 Ilmianna

Jos tuo nyt siksi osoittautuu, niin taitaa olla sitten Suomessa/-sta ensimmäinen jättiläisviuhkasalama, joka on kuvattu.

Matti Helin - 31.7.2017 klo 01.05 Ilmianna

Onneksi olkoon!

Ps: Turun kulmilla pilveä... 

Panu Lahtinen - 31.7.2017 klo 01.32 Ilmianna

Taisi jäädä järkkärillä sopivasti 2 s valotusten välliin, vaikka kamera sarjatulella olikin. Blargh.

Janne Kari - 31.7.2017 klo 07.11 Ilmianna

Matti Helin FB:ssä koittikin ihmisiä patistaa keijujahtiin eilen! Huikeita koppeja tämä ja Aki Taavitsaisen kuva. Järkkärikuvakin kyllä varmasti vielä nasahtaa kohdille.

Aki Taavitsainen - 31.7.2017 klo 09.29 Ilmianna

Panulle onnittelut tästä kuvasta! Harmi ettei sitten järkkärin kuviin jäänyt!

Harri Kiiskinen - 31.7.2017 klo 09.32 Ilmianna

Hienoa, että löytyi myös  järkkärikuvasta. Onnittelut!

Jyri Kosonen - 31.7.2017 klo 09.35 Ilmianna

Onnittelut järkkärisaaliista sittenkin :-)

Panu Lahtinen - 31.7.2017 klo 09.36 Ilmianna

Löytyihän se tosiaan järkkärikuvistakin. Päivitin kuvat, ja kohta lisätietoa emosalamasta.

Aki Taavitsainen - 31.7.2017 klo 09.39 Ilmianna

Uudelle päivitykselle: Onhan se siinä sitten kuitenkin! Onnittelut huippu havainnosta!

Matias Takala - 31.7.2017 klo 09.46 Ilmianna

Onneksi olkoon, taitaa olla ensimmäinen Suomen alueella DSLR:lla kuvattu yläsalama.

Panu Lahtinen - 31.7.2017 klo 10.32 Ilmianna

Kiitoksia vaan kaikille :-)

Matti Helin - 31.7.2017 klo 11.12 Ilmianna

Paljon onnea! 

Eero Karvinen - 31.7.2017 klo 12.08 Ilmianna

Ompas onnistunut otos, kovasti tuo näyttää Red-Spriteltä. Mielenkiintoista olisi tietää onko kukaan Suomen oloissa havainnut yläsalamaa omin silmin.

Janne Kari - 31.7.2017 klo 12.16 Ilmianna

Jäätävä koppi! Ihan loistavaa Panu!

Lauri Kangas - 31.7.2017 klo 12.22 Ilmianna

Suoritus hyväksytään.

Pauli Jokinen - 31.7.2017 klo 12.23 Ilmianna

Go Panu! Keskiviikkona lisää? ;)

Panu Lahtinen - 31.7.2017 klo 15.19 Ilmianna

Jos vain sää sallii, niin tokihan sitä pitää yrittää keskiviikkonakin :-) Nyt on taas vähän enemmän hajua miten näitä pitää saalistaa.

Timo Kantola - 31.7.2017 klo 21.14 Ilmianna

Upeeta! Aika jahtaaminen järkkärillä - suljin kovalla kulutuksella, mutta kannatti. Onnittelut!

Tero Sipinen - 31.7.2017 klo 22.50 Ilmianna

Hyvinhän se tarttuu järkkärin kennolle myös täällä pohjan perukoilla, onnittelut!

Mikko Peussa - 1.8.2017 klo 00.14 Ilmianna

Jos tuo olisi osunut puolen sekunnin valotukseen ISO-arvolla 1600 niin olisi varmaan huimasti kirkkaampi ja tausta kuitenkin samaa tummuutta. Olisiko niin?

Mitä tulee edellä kysyttyyn yläsalaman näkymiseen silmillä niin ainakin viuhkasalama erottuu hyvin, jos etäisyyttä on vähemmän. Kaksi kertaa olen mielestäni sellaisen nähnyt. Kerran Kemiössä kun Viron edustalla ukkosti ja kerran Turussa kun Rauman edustalla ukkosti. Välähdys oli näyttävä leimahdus ylös päin elokuun pimeydessä. Rauman tapauksessa muistaakseni sen kertoi joku nähneensä lähempääkin. Ja Turusta Raumalle katsottuna kalevantulet erottui hyvin heikosti mutta sitten kerran paukahti oikein kunnolla taivaalle. Kamera nakutti molemmilla kerroilla ohi!

Panu Lahtinen - 1.8.2017 klo 02.18 Ilmianna

Hmm, mietitäänpäs.

Taustataivaasta tulee jatkuvasti valoa, yläsalamasta vain todella lyhyt välähdys, joten valotusaika vaikuttaa vain taustan kirkkauteen. ISO-herkkyys vaikuttaa linssin läpi tulleen valon vahvistukseen. Kennolle saapuvan valon määrään vaikuttaa käytetty apertuuri. Eli mitä suurempi apertuuri (pienempi f-luku), sitä enemmän yläsalamasta (ja tietty taustasta) saadaan valoa kennolle. ISO-herkkyys vaikuttaa yhtälailla sekä yläsalamasta että taustasta tulleeseen valoon. Jos taustasta tulee 200 ADUa/s ja spritestä välähdyksen aikana 1000 ADUa signaalia, 2 s aikana taustasta kertyy 400 ADUa ja 0,5 s aikana 50 ADUa. Molemmissa tapauksissa spritestä saadaan tuo 1000 ADUa. Jälkimmäisessä tapauksessa on 4x vahvistus ISO-herkkyyden kautta verrattuna pidempään valotukseen, joten lopputulos on 200/4000 ADUa (tausta/sprite), joten kontrasti paranisi huomattavasti 1:2.5 -> 1:20.

Lauri tai Samuli varmasti korjaavat jos jotain meni pohdinnassa väärin :-)

Sekin kannattaa huomioida, että lyhyemmillä valotuksilla kamera tekee suhteessa enemmän muuta kuin valottaa, joten se lyhyt räpsy jää herkemmin valotuksien väliin. Ja kuvia tulee pirusti enemmän läpikäytäväksi...

Matti Helin - 1.8.2017 klo 07.48 Ilmianna

Sain tällaiset ohjeet parilta keijusalamoita usein kuvanneilta:

"Valotusaika tulisi pitää melko lyhyenä, noin 2-5  sekunnissa, kuitenkin korkeintaan kahdeksassa. Iso-herkkyyden tulee olla niin korkea kuin mahdollista, kuitenkin sellainen, ettei kohina kuvassa nouse häiritseväksi. Tämän vuoksi parhaat kamerat tähän tarkoitukseen ovat suhteellisen modernit, niin sanotun täyden kennokoon (36×24 mm) kamerat.

Objektiivissa tulisi olla valovoimaa, mitä enemmän sen parempi Käytettävän aukon tulisi olla vähintään f2.8."

Jutussa mukana myös Panun korkeusarviotaulukko :) 

https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2017/06/19/opas-keijusalamoiden-kuvaamiseen-jarjestelmakameralla/

Tero Sipinen - 1.8.2017 klo 08.44 Ilmianna

Ainakin joissain Olympuksen peilittömissä on toiminto, joka koostaa useasta lyhyestä valotuksesta yhden pitkän. Taisi olla kauppanimeltään "Live composite". Se auttaisi a) kontrastiin b) valotusten väliseen hukka-aikaan c) kuvien paljouteen. (Ilmeisesti tuossa Watecissa pitkälti sama periaate, kun kerran on maksimipino?). Miten sitten muuten nuo passaavat yläsalamajahtiin, en tiedä. Ei muuta kun kokeilemaan, kellä tuollainen vehje on!

Mikko Peussa - 1.8.2017 klo 08.47 Ilmianna

Tottahan tuo Panu on, että valotusajan lyhentäminen lisää hutilaukauksien mahdollisuutta. Nyt kuitenkin yöt pimenee ja tilanne siltä osin paranee ja valotuksia voi pikkuhiljaa pidentää taustaa ylivalottamatta.

Vielä tiivistettynä tuo edellä esittämäni ajatus menee siis niin, että nopeiden välähdysten, kuten yläsalamoiden ja himmeiden tähdenlentojen tarttuvuutta kennolle voi lisätä vain aukkoa ja ISO-arvoa suurentamalla. Valotusaikaa lyhentämällä voi taas kompensoida taustan ylivalottumista suhteessa välähdykseen.

Nyt kun yöt pimenee, niin yläsalamoita voi valottaa suurimmalla aukolla ja suuremmilla ISO-arvoilla, yhä pidempiä valotusaikoja käyttäen, joten hutilaukasten osuus pienenee samalla.

Näin siis itse asian tulkitsen ja meteorikuvauksessa toimin juuri näin järkkärillä ja viirut piirtyy paremmin suhteessa taustan valotukseen.

Juha Kinnunen - 1.8.2017 klo 18.43 Ilmianna

Parhaat onnittelut hienosta suorituksesta!

Eero Karvinen - 2.8.2017 klo 13.55 Ilmianna

Onko mahdollista saada tuosta spritestä näkyviin 100% croppi? Ja millaista jalustaa käytät kuvaamisessa. Innostuin tuosta kuvastasi niin että haluan yrittää itsekin sopivan säätilan vallitessa.

Panu Lahtinen - 2.8.2017 klo 15.34 Ilmianna

Lisäsin kropit pykälää miedommalla ja tosi rajulla venytyksellä.

Jalustana ihan tavallinen kolmijalka ja kuulapää.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä