Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Ruskosäteet - 1.9.2017 at 20.57 - 1.9.2017 at 21.03 Helsinki Observation number 66604

Visibility IV / V


I was not left wondering what kind of rays it is because Jyri Kosonen and Pentti Arpalahti had made the same observation: brown rays. Location West Harbor.

#synty: Canadian Forest Fires 2017


Additional information
  • Lightsource of the phenomenon
    • Sunlight
  • Common atmospheric phenomena
    • Sunset rays info

      Ruskosäteet ovat pilvien varjostuksesta syntyviä säteitä, jotka esiintyvät Auringon ollessa matalalla tai hieman horisontin alapuolella. Niiden tunnusmerkki on että säteet ovat värjäytyneet matalan Auringon väreihin. Usein ruskosäteet näkyvät pilvien alapintaa vasten.

      Korkeammalla Auringolla näkyvät värittömät säteet ovat pilvisäteitä. Hämäränsäteet sensijaan ovat havaittavissa vain kun Aurinko on horisontin alapuolella. Ne piirtyvät selkeää taivasta vasten. Eron tekeminen ruskosäteiden ja pilvi- sekä hämäränsäteiden välillä ei ole välttämättä aina yksioikoista.

       

      Ruskosäteet piirtyvät alapilviin kuuluvan stratocumuluksen pintaa vasten. Kuva Pentti Arpalahti.

       

      Joskus pilvet varjostavat niin että taivaalla näkyy vain yksi ruskosäde. Kuva Mikko Peussa.

       

      Kumpupilvien huippujen varjostamia ruskosäteitä. Kuva Irma Forsbacka. 

       

      Ruskosäteitä vai pilvisäteitä? Aurinko on matalalla, niinkuin ruskosäteiden tapauksessa pitääkin olla, mutta toisaalta ruskon värejä ei juurikaan ole näkyvillä. Hienoinen kellertävä väri säteissä kuitenkin antaa luokitella ne ruskosäteiksi. Kuva Mikko Peussa.

       

      Ruskosäteitä lentokoneesta. Kuva Jari Luomanen.

  • Rare atmospheric phenomena
    • Volcanic/ash sunset info

      Tulivuori- tai metsäpalorusko näkyy kun ilmakehässä on runsaasti tulivuoren purkauksen tai voimakkaiden metsäpalojen muodostamia aeroloseja. Se on poikkeuksellisen värikäs syvän tummanpunainen tai voimakkaan oranssinpunainen hohde auringonlaskun jälkeisellä iltataivaalla tai auringonnousua edeltävällä aamutaivaalla.

      Tulivuorirusko syntyy kun vulkaaniset aerosolit sirottavat niihin vielä matalalta paistavan Auringon punaista valoa. Perinteisen tulivuoriruskon aerosolipartikkelit sijaitsevat stratosfäärissä yli 10 km korkeudella maanpinnasta. Tässä ilmakehän kerroksessa ei ole puhdistavaa sadetta, minkä vuoksi partikkelit voivat kulkeutua pitkiä matkoja aiheuttaen reitillään näyttäviä ilta- ja aamutaivaita.

      Toisaalta tulivuoriruskoja on havaittu myös vulkaanisissa aerosoleissa jotka ovat kulkeutuneet ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä. Mitä alempana aerosolit ovat, sitä äkimmin rusko kehittyy ja katoaa. Stratosfäärinen tulivuorirusko voimistuu Auringon laskun jälkeen hitaasti ja aiheuttaa pimeällä taivaalla näkyvän jälkihehkun.

      Jos vulkaaniset aerosolit ovat maanpinnalla maisema on utuinen eikä Auringon laskussa ei synny ruskoa.  

      Tulivuorirusko ei nähtävästikaan aiheudu ensisijaisista purkaustuotteista, vaan kyse on nestemäisistä tai jäätyneistä vesi-rikkihappo -partikkeleistä jotka syntyvät kun purkauksen rikkikaasut reagoivat ilmakehän veden kanssa.

      Hyvin voimakkaat metsäpalot saattavat aiheuttaa samankaltaisia ruskoja kuin tulivuorien purkaukset. Metsäpalojen ilmaan nostama tuhka ja aerosolit saattavat kaukokulkeutua ilamkehässä pitkiäkin matkoja.

      Tulivuorten tai metsäpalojen aiheuttamiin ilmiöihin kuuluu myös Bishopin rengas, jollainen saattaa olla näkyvissä Auringon tai Kuun ympärillä. 

      Tavanomaiset aamu- ja iltaruskot voivat joskus olla vaikuttavia, mutta niitä ei pidä sekoittaa tulivuoriruskoihin. Isot tulivuoripurkaukset ovat harvinaisia ja vielä harvinaisempaa on että pilvi saapuu juuri Suomen ylle. Purkapilvien kulkeutumista voi seurata satelliittikuvista ja liikkeistä tehdään myös ennusteita ainakin silloin kun pilvistä voi olla vaaraa lentoliikenteelle.   Myös suurien metsäpalojen kaukokulkeumat Suomeen ovat suhteellisen harvinaisia.

       

      Filippiineillä sijaitsevan Mt. Pinatubon tulivuoriruskoa Kangasalalla. Pinatubo purkautui kesällä 1991. Kuva Jari Luomanen.

       

      Kesällä 2011 purkatuneen Eritrealaisen Nabro-tulivuoren tulivuoriruskoa ja siihen piirtyviä hämäränsäteitä Saksassa. Kuva Daniel Eggert.

       

      Nabro-tulivuoren purkauksen aiheuttamaa tulivuoriruskoa Kreikassa kesällä 2011. Näkyvillä on myös oikealla hämäränsäteitä. Kuva Peter Krämer.

       

      Kuvasarja tulivuoriruskon kehittymisestä. Ilmiö oli seurasta Kuriilien saarilla sijaitsevan Sarychev-tulivuoren purkauksesta vuonna 2009. Kuvat on otettu Yhdysvalloissa. Ruskon aiheuttavat pilvet näkyvät tässä tapauksessa epätävallisen hyvin vaikka Aurinko on horisontin päällä (kaksi ensimmäistä kuvaa). Kuvat Liem Bahneman.

       

      Kanadassa riehuneiden metsäpalojen nostattamat hiukkaset kaukokulkeutuivat Eurooppaan loppukesällä ja alkusyksyllä 2017. Suomessa nähtiin syyskuun 2017 alussa viikon ajan näyttäviä ruskoja.  Näiden ilmiasu on hyvin samankaltainen tulivuoriruskojen kanssa. Kuva Georg Kieninger.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.