Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Yli puoli taivasta revontulia - 11.10.2017 klo 20.12 - 11.10.2017 klo 23.30 Ikaalinen, Sisättö Havainto numero 67477

Näyttävyys: IV / V

Heidi Rikala, Ursa (Helsinki)

Jiihaa! Komeat revontulet sitten aikoihin! Jo klo 20.12 alkoi olla kunnon tulet taivaalla - jopa niin korkealla , että pään sai kääntää todella taakse. Paras anti oli lyhyt , mutta näyttävä. Kun revontulet hukkuivat pilviin, niin huomasin, että lännellä onkin pilvetöntä. Vaihdoin paikkaa ja päätin kuvata Linnunrataa... ekassa kuvassa huomasin vaaleanpnaisen raidan, heikot pilvet kiusasivat vielä. Pian näin ihan paljain silmin SAR - kaaren , joka meni Linnunradan ylitse horisontista horisonttiin. Aivan mahtavaa erottaa se myös ilman kameraa. Illan aikana myös pohjoinen selkeni ja revontulet pääsi tanssimaan. Oikealla olevaa vaaleanpunasta ihmettelin , että ompa outo reponen- heh! Se olikin nouseva Kuu.


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Kirkkaus
    • Kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

  • Muita erityispiirteitä
    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

Kommentteja: 7 kpl
Matias Takala - 12.10.2017 klo 12.38 Ilmianna

Kuten Marko Pekkola tuolla aiemmissa kommenteissa totesi, niin tämän kaaren todellinen luonne on vielä mietintämyssyssä. Tästä syystä otin SAR-kaaren ruksin pois, odotellaan tarkempaa tunnistusta :-) Upeat kuvat olet saanut.

Heidi Rikala - 12.10.2017 klo 12.42 Ilmianna

Kiitos Matias! Olipa se kaari mikä tahansa, niin oli hieno ja erikoinen. Odotellaan , kunhan mietintämyssy on valmis : D

Mikko Ankelo - 12.10.2017 klo 17.23 Ilmianna

Hyvin näkyy kaari. Hienot kuvat!

Pirjo Koski - 12.10.2017 klo 20.10 Ilmianna

Jännityksellä odotetaan ”tuomiota”. Hienot kuvat! 

Jari Pekka Savojoki - 13.10.2017 klo 14.33 Ilmianna

Hei. Hienoja kuvia. Pakko kommentoida, koska olen vuodesta 2010 ihmetellyt silloista havaintoa syksyisenä metoriiltana Paimion Kevolassa. Monet Turun Ursan konkarit totesivat tuolloin, etteivät olleet koskaan ennen nähneet ko. ilmiötä. Keskustelin tästä yhdellä Gygnuksella Marko Pekkolan kanssa, mutta jäi arvoitukseksi. Tuolloin siis 2010 syksyllä Kevolassa havaittiin aamuyöllä n.3:n aikoihin paljain silmin suhteellisen kirkas valkoinen kaari lähes Zeniitin kautta horisontista horisonttiin, jonka muodostama taso pysyi kohtisuorassa Aurinkoon nähden. Älysin ottaa siitä kuvia vasta klo. 04.00 ja ne olivat sen verran käsivaralla olleen näköisiä, joten en niitä laittanut jakeluun. Mutta nyt kaivoin ne esille ja nehän muistuttavat juuri tätä ilmiötä! Huomion arvoista on se, ettemme havainneet tuolloin Revontulia.

Maria Syväjärvi - 13.10.2017 klo 20.35 Ilmianna

Aivan MAHTAVIA kuvia, että oikein kateksi käy :D Heh! :D

Heidi Rikala - 13.10.2017 klo 21.52 Ilmianna

Kiitos kaikille kommenteista! On se erikoinen kaari, siinä on ikään kuin kaksi kaarta rinnakkain valkoinen ja vaaleanpunainen. Jari Pekka, mahtavaa, että olet nähnyt tuollaisen jo 2010, ilman revontulia. Toivotaan että se selviää, mikä kaari on kyseessä. Joka tapauksessa onnekkaita oli sentän useita, jotka havaitsivat saman kaaren.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä