Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Keinovalopilareita - 16.11.2017 klo 21.15 - 16.11.2017 klo 21.20 Askola Havainto numero 68356

Näyttävyys: II / V

Ilmiö oli etelätaivaalla noin 45 asteen korkeudella. Koko oli pituudeltaan noin tuplasti kuun halkaisija. Se oli näkyvissä kun menin ulos viipyi näkyvissä useita minuutteja. Etelätaivas oli ohuen pilven peitossa. Valo loimotti juuri havaittavasti ja kirkastui jonkin verran kun meni hakemaan kameraa. Ehdin kuvata sitä hetken ja se himmeni nopeasti. Kirkkaimpaan vaiheeseen en ehtinyt mukaan.  Lentokone? Ei kai lentokoneen valo loimota ja väri oli punainen. Sköldvikin jalostamon soihtuja? Suunta väärä eikä soihut näy noin korkealla. Tulipallovana? Ei kai loimota ja yleensä himmenee paljon nopeammin

Lisätiedot
  • Valonlähde
    • Keinovalo
  • Yleiset halomuodot keinovalo
    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on Auringosta ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

Kommentteja: 1 kpl
Tero Sipinen - 17.11.2017 klo 07.03 Ilmianna

Ilmassa leijailevat jääkiteet heijastavat jonkin kirkkaan kohteen (jalostamon soihtu, kasvihuone tms.) valoa. Kyseessä on siis haloilmiö nimeltään auringonpilari. Ja keinovalolla sitä kutsutaan keinovalopilariksi. Ilmiötunnistuksen perässä olevasta infopainikkeesta löytyy ilmiöstä lisää tietoa.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä