Taivaanvahti

Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Helmiäispilviä - 24.12.2017 klo 13.30 - 24.12.2017 klo 16.30 Tampere Havainto numero 69158

Näyttävyys: Luokittelematon

Jari Luomanen, Ursa (Länsi-Suomi)

Upea joululahja taivaalla: hienoimmat helmiäiset mitä olen nähnyt! Olipa upea näytelmä ja kesti pitkään. Kuvia on tolkuttomasti, nyt ehdin yhden pikaisesti käpistellä kasaan. Päivitän ja lisään kuvia myöhemmin. 

Isompia kuvia täällä:

https://jari.pic.fi/kuvat/Atmospheric+phenomena+and+sky/High+atmosphere/2017_12_24+Polar+Stratospheric+Clouds/


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Havainto
    • Helmiäispilviä
  • Pilvien laajuus taivaalla
    • Hyvin pieni alue
  • Helmiäispilvet
    • Tyypin I helmiäispilvi (happo) info

      Helmiäispilvet ovat talvella esiintyviä pilviä, jotka näkyvät parhaiten aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella.

      Vaikka helmiäispilvien nimi viittaa spektriväreihin, Suomessa havaitaan pääasiassa värittömiä, vaaleita helmiäisiä. Huomiota herättävä helmiäispilviin liittyvä piirre Suomessa myös voimakas rusko, joka saa maiseman kylpemään intensiivisessä punaisessa tai purppurassa valossa. Taivaanvahdissa on kategoriat värittömille vaaleille (tyyppi I) ja värillisille (tyyppi II) helmiäisille, sekä helmiäisruskolle. Tällä valinnalla raportoidaan tyypin I värittömät helmiäispilvet. 

      Siinä kun tavalliset pilvet sijaitsevat ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, helmiäiset muodostuvat tämän yläpuolella olevassa stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Niitä syntyy kun stratosfäärissä on poikkeuksellisen kylmää, noin -75...-85 C.

      Partikkelit jotka aiheuttavat helmiäisiä ovat joko puhdasta vesijäätä (tyyppi II) tai kemialtaan erilaisia kiteitä joissa kaikissa on ainesosana typpihappo (tyyppi I).

      Stratosfäärin lämpöolojen muutokset ovat varsin verkkaisia, minkä vuoksi helmiäspilviä nähdään yhtäjaksoisesti vähintään muutama päivä elleivät alapilvet peitä näkymää. Helmiäiset ovat esiintymiseltään laaja-alaisia ja voivat esiintyä samanaikaisesti kaikkialla Suomessa. Esiintymien painopiste on kuitenkin Lapissa.

      Helmiäisten ilmaantumista taivaalle voi uumoilla stratosfäärin lämpötilaennusteiden avulla. Suomessa 1996-2014 tehdyistä helmiäishavainnoista selviää, että niitä oli nähty joulukuulta maaliskuulle. Suurin osa esiintyi joulu-tammikuussa, maaliskuussa helmiäisiä oli raportoitu vain yhtenä vuonna.  

      Helmiäispilvistä vastuussa olevat partikkelit voivat synnyttää myös Bishopin renkaan. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Itse helmiäispilvetkin erottuvat yleensä Auringon ollessa horisontin päällä, mutta tällöin ne ovat tavallisesti hyvin haamuja pilvikuituja ja jäävät helposti huomaamatta.

       

      Tyypin I helmiäispilviä. Kuva Panu Lahtinen.

       

      Yöpilvimäisiä tyypin I helmiäisiä. Kuva Mikko Peussa.

       

      Puoli tuntia ennen auringonlaskua valokuvattuja aaltomaisia helmiäispilviä. Nämä helmiäiset erottuivat poikkeuksellisen hyvin päivätaivaalta. Kuva Marko Riikonen. 

    • Tyypin II helmiäispilvi (vesijää) info

      Helmiäispilvet ovat talvella esiintyviä pilviä, jotka näkyvät parhaiten aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella.

      Vaikka helmiäispilvien nimi viittaa spektriväreihin, värilliset (tyyppi II) helmiäiset ovat Suomessa harvinaisia. Pääasiassa meillä nähdään värittömiä, vaaleita (tyyppi I) helmiäisiä. Huomiota herättävä helmiäispilviin liittyvä piirre Suomessa myös voimakas rusko, joka saa maiseman kylpemään intensiivisessä punaisessa tai purppurassa valossa. Taivaanvahdissa on kategoriat tyypin I ja II helmiäisille, sekä helmiäisruskolle. Tällä valinnalla raportoidaan tyypin II spektrivärejä esittävät helmiäispilvet. 

      Siinä kun tavalliset pilvet sijaitsevat ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, helmiäiset muodostuvat tämän yläpuolella olevassa stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Niitä syntyy kun stratosfäärissä on poikkeuksellisen kylmää, noin -75...-85 C.

      Partikkelit jotka aiheuttavat helmiäisiä ovat joko puhdasta vesijäätä (tyyppi II) tai kemialtaan erilaisia kiteitä joissa kaikissa on ainesosana typpihappo (tyyppi I).

      Stratosfäärin lämpöolojen muutokset ovat varsin verkkaisia, minkä vuoksi helmiäspilviä nähdään yhtäjaksoisesti vähintään muutama päivä elleivät alapilvet peitä näkymää. Helmiäiset ovat esiintymiseltään laaja-alaisia ja voivat esiintyä samanaikaisesti kaikkialla Suomessa. Esiintymien painopiste on kuitenkin Lapissa.

      Helmiäisten ilmaantumista taivaalle voi uumoilla stratosfäärin lämpötilaennusteiden avulla. Suomessa 1996-2014 tehdyistä helmiäishavainnoista selviää, että niitä oli nähty joulukuulta maaliskuulle. Suurin osa esiintyi joulu-tammikuussa, maaliskuussa helmiäisiä oli raportoitu vain yhtenä vuonna.  

      Helmiäispilvistä vastuussa olevat partikkelit voivat synnyttää myös Bishopin renkaan. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Itse helmiäispilvetkin erottuvat yleensä Auringon ollessa horisontin päällä, mutta tällöin ne ovat tavallisesti hyvin haamuja pilvikuituja ja jäävät helposti huomaamatta.

       

      Suomessa koettiin talvella 2012-2013 poikkeuksellisen pitkä 13 päivää kestännyt helmiäispilvien putki. Jakson toiseksi viimeisenä päivänä pilvissä näkyi myös harvinaisia spektrivärejä. Kuva Matti Helin.

Kommentteja: 8 kpl
Aki Karjalainen - 24.12.2017 klo 17.47 Ilmianna

Upea kuva. Oli kyllä sellaiset värit ja kirkkaus, että kerrankin ei tarvinnut arpoa uskaltaako havaintoon pläjäyttää viitosen näyttävyydeksi!

Pirjo Koski - 24.12.2017 klo 17.54 Ilmianna

Ihan järjetöntä settiä paiskoi :)

Jari Luomanen - 24.12.2017 klo 18.12 Ilmianna

Tämä oli kyllä todella kirkas ja värikäs näytelmä. Tässä laajassa panoraamassa värit eivät nouse ihan niin edukseen esille, lähäreissä sitäkin paremmin. :) Kunhan ehtii tehdä ja onneksi muilla niitä linjoilla jo onkin. 

Jari Luomanen - 24.12.2017 klo 18.39 Ilmianna

Auringon laskettua syvemmälle horisontin taa värit tuntuivat muuttuvan entistä intensiivisemmiksi. Lisäsin toisen kuvan tästä vaiheesta. 

Mikko Peussa - 24.12.2017 klo 18.55 Ilmianna

Hienoja oli kyllä!

Veikko Mäkelä - 25.12.2017 klo 01.15 Ilmianna

Jari: Seurasin näytelmää Hämeenkyrössä ja omasta mielestäni tämä lukeutuu yhdeksi parhaimmista helmiäsinäytelmistäni.  Etelä-Suomessa näkyväksi todella hieno I+II tyypin display.   Täältäkin nähden näkyivät nuo samat kaksi pääaluetta ja vielä tuo tavara ihan horisontissa.   Muutenkin töhnää oli laajalti eteläisellä osalla taivasta.  Veikkaan, että aina monelta jäi tajuamatta, että niilssäkin kyse oli helmiäisistä, vaikkei tavara ollutkaan kauttaaltaan värikästä.

Heikki Mahlamäki - 25.12.2017 klo 10.18 Ilmianna

Hienoja!

Jari Luomanen - 25.12.2017 klo 14.53 Ilmianna

Lisäsin vielä pari kuvaa. Oli tämä järjettömän intensiivinen näytös. Ykköskuva on napattu auringon painuessa horisonttiin. Pilvien intensiteetti suhteessa taustataivaaseen oli tosi kova. Toiseksi viimeinen taas kun taustataivas oli jo varsin pimeä, mutta pilvet suhteessa hyvin kirkkaat. Viimeisessä kuvassa pilvien intensiteetti suhteessa taustataivaaseen hiipui, mutta värit olivat vielä kauniit. Hieman ennen auringonlaskua kirkkain kohta helmiäisissä oli niin kirkas, ettei paljain silmin oikein tohtinut katsella.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.