Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Helmiäispilviä - 24.12.2017 klo 15.40 - 24.12.2017 klo 16.10 Turku, Ruissalo Observation number 69160

Visibility V / V

Mikko Peussa, Ursa (Länsi-Suomi)

Kaunis joululahja ilmestyi iltataivaalle. Ruissalossa oli hiljaista näin jouluaattona ja sain kaikessa rauhassa fiilistellä kameralla kauniita helmiäisiä katsellessani.

Hyvää joulua samalla kaikille Vahdeille ja ylläpidolle :)


More similar observations
Additional information
  • Havainto
    • Helmiäispilviä
  • Pilvien laajuus taivaalla
    • Peittävät taivaasta 1/8-osan
  • Helmiäispilvet
    • Tyypin I helmiäispilvi (happo) info

      Helmiäispilvet ovat talvella esiintyviä pilviä, jotka näkyvät parhaiten aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella.

      Vaikka helmiäispilvien nimi viittaa spektriväreihin, Suomessa havaitaan pääasiassa värittömiä, vaaleita helmiäisiä. Huomiota herättävä helmiäispilviin liittyvä piirre Suomessa myös voimakas rusko, joka saa maiseman kylpemään intensiivisessä punaisessa tai purppurassa valossa. Taivaanvahdissa on kategoriat värittömille vaaleille (tyyppi I) ja värillisille (tyyppi II) helmiäisille, sekä helmiäisruskolle. Tällä valinnalla raportoidaan tyypin I värittömät helmiäispilvet. 

      Siinä kun tavalliset pilvet sijaitsevat ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, helmiäiset muodostuvat tämän yläpuolella olevassa stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Niitä syntyy kun stratosfäärissä on poikkeuksellisen kylmää, noin -75...-85 C.

      Partikkelit jotka aiheuttavat helmiäisiä ovat joko puhdasta vesijäätä (tyyppi II) tai kemialtaan erilaisia kiteitä joissa kaikissa on ainesosana typpihappo (tyyppi I).

      Stratosfäärin lämpöolojen muutokset ovat varsin verkkaisia, minkä vuoksi helmiäspilviä nähdään yhtäjaksoisesti vähintään muutama päivä elleivät alapilvet peitä näkymää. Helmiäiset ovat esiintymiseltään laaja-alaisia ja voivat esiintyä samanaikaisesti kaikkialla Suomessa. Esiintymien painopiste on kuitenkin Lapissa.

      Helmiäisten ilmaantumista taivaalle voi uumoilla stratosfäärin lämpötilaennusteiden avulla. Suomessa 1996-2014 tehdyistä helmiäishavainnoista selviää, että niitä oli nähty joulukuulta maaliskuulle. Suurin osa esiintyi joulu-tammikuussa, maaliskuussa helmiäisiä oli raportoitu vain yhtenä vuonna.  

      Helmiäispilvistä vastuussa olevat partikkelit voivat synnyttää myös Bishopin renkaan. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Itse helmiäispilvetkin erottuvat yleensä Auringon ollessa horisontin päällä, mutta tällöin ne ovat tavallisesti hyvin haamuja pilvikuituja ja jäävät helposti huomaamatta.

       

      Tyypin I helmiäispilviä. Kuva Panu Lahtinen.

       

      Yöpilvimäisiä tyypin I helmiäisiä. Kuva Mikko Peussa.

       

      Puoli tuntia ennen auringonlaskua valokuvattuja aaltomaisia helmiäispilviä. Nämä helmiäiset erottuivat poikkeuksellisen hyvin päivätaivaalta. Kuva Marko Riikonen. 

    • Tyypin II helmiäispilvi (vesijää) info

      Helmiäispilvet ovat talvella esiintyviä pilviä, jotka näkyvät parhaiten aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella.

      Vaikka helmiäispilvien nimi viittaa spektriväreihin, värilliset (tyyppi II) helmiäiset ovat Suomessa harvinaisia. Pääasiassa meillä nähdään värittömiä, vaaleita (tyyppi I) helmiäisiä. Huomiota herättävä helmiäispilviin liittyvä piirre Suomessa myös voimakas rusko, joka saa maiseman kylpemään intensiivisessä punaisessa tai purppurassa valossa. Taivaanvahdissa on kategoriat tyypin I ja II helmiäisille, sekä helmiäisruskolle. Tällä valinnalla raportoidaan tyypin II spektrivärejä esittävät helmiäispilvet. 

      Siinä kun tavalliset pilvet sijaitsevat ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, helmiäiset muodostuvat tämän yläpuolella olevassa stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Niitä syntyy kun stratosfäärissä on poikkeuksellisen kylmää, noin -75...-85 C.

      Partikkelit jotka aiheuttavat helmiäisiä ovat joko puhdasta vesijäätä (tyyppi II) tai kemialtaan erilaisia kiteitä joissa kaikissa on ainesosana typpihappo (tyyppi I).

      Stratosfäärin lämpöolojen muutokset ovat varsin verkkaisia, minkä vuoksi helmiäspilviä nähdään yhtäjaksoisesti vähintään muutama päivä elleivät alapilvet peitä näkymää. Helmiäiset ovat esiintymiseltään laaja-alaisia ja voivat esiintyä samanaikaisesti kaikkialla Suomessa. Esiintymien painopiste on kuitenkin Lapissa.

      Helmiäisten ilmaantumista taivaalle voi uumoilla stratosfäärin lämpötilaennusteiden avulla. Suomessa 1996-2014 tehdyistä helmiäishavainnoista selviää, että niitä oli nähty joulukuulta maaliskuulle. Suurin osa esiintyi joulu-tammikuussa, maaliskuussa helmiäisiä oli raportoitu vain yhtenä vuonna.  

      Helmiäispilvistä vastuussa olevat partikkelit voivat synnyttää myös Bishopin renkaan. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Itse helmiäispilvetkin erottuvat yleensä Auringon ollessa horisontin päällä, mutta tällöin ne ovat tavallisesti hyvin haamuja pilvikuituja ja jäävät helposti huomaamatta.

       

      Suomessa koettiin talvella 2012-2013 poikkeuksellisen pitkä 13 päivää kestännyt helmiäispilvien putki. Jakson toiseksi viimeisenä päivänä pilvissä näkyi myös harvinaisia spektrivärejä. Kuva Matti Helin.

Technical information

Canon EOS 550D, Canon EFS 18-55mm (kitti)

Comments: 8 pcs
Markku Siljama - 24.12.2017 klo 18.47 Report this

Tosi nättejä.Meri on näköjään vielä sula,kovin hitaasti tuntuu talvi etenevän.

Hyvää Joulua täältäkin.

Matti Helin - 24.12.2017 klo 21.52 Report this

Nättiä. Aika hyvin Turussa suosi keli. Liedossa alapilvet väistivät vasta viiden jälkeen :/

Siellä saattaa olla kuulla helmiäistä. 

Raija Ollikainen - 24.12.2017 klo 22.08 Report this

Mahtavaa Mikko:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712242200627603_u0.shtml

Oikein hyvää joulua!

Mikko Peussa - 24.12.2017 klo 23.12 Report this

Pieniä virheitä oli artikkelissa, niin kuin yleensä tahtoo olla. Tällä kertaa ei onneksi kovin pahoja. Ensimmäiset helmiäisethän nämä eivät olleet edes tälle kaudelle, mutta kirkkaudeltaan kyllä hyvät ja paljon lähetettiin kuvamateriaalia Vahtiin jo ennen minua.

Melko hyvä suoritus toimittajalta pienistä virheistä huolimatta. Puhelinkeskustelu aiheesta oli melko lyhyt ja parhaani mukaan yritin asiaa selvittää ja antaa linkkiä myös muihin tietolähteisiin :)

P.S. Valokuvaajahan minä en ole, kuten jutusta voisi päätellä. Olen vain harrastelija sellainen :)

Lasse Nurminen - 25.12.2017 klo 00.27 Report this

Pois turha vaatimattomuus Mikko, upeita kuvia!

Heikki Mahlamäki - 25.12.2017 klo 10.16 Report this

Hyvä Mikko!

Aki Karjalainen - 25.12.2017 klo 16.11 Report this

Näyttäviä otoksia. Ensimmäisessä kuvassa taivaanvahti on ilmeisesti ottanut niin sanotut jazz-kädet käyttöön! :)

Heidi Rikala - 25.12.2017 klo 18.09 Report this

Hyvin välittyy hienot fiilikset kuvista. Hieno tunnelma ja kauniit kuvat. Hyvä Mikko! Hieno  juttu lehdessä myös. Hyvää joulunaikaa!

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.