Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Helmiäispilviä - 25.12.2017 klo 08.52 - 25.12.2017 klo 08.50 Helsinki Havainto numero 69193

Näyttävyys: IV / V

Aloittelevana pilvien tarkkailijana en ole ihan varma mitä nämä oli. Luulin nähneeni kaukana olevia valaisevia yöpilviä, mutta vuodenaika ei oikein sovi? Olivatko sitten helmiäispilviä? Pilvet näyttivät hehkuvan vaaleina kaukana harsomaisina. Sääli, ettei kamerallani saanut tarkempaa kuvaa.


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Havainto
    • Helmiäispilviä
  • Pilvien laajuus taivaalla
    • Peittävät taivaasta 1/8-osan
  • Helmiäispilvet
    • Tyypin I helmiäispilvi (happo) info

      Helmiäispilvet ovat talvella esiintyviä pilviä, jotka näkyvät parhaiten aamu- ja iltahämärässä kun Aurinko on horisontin alapuolella.

      Vaikka helmiäispilvien nimi viittaa spektriväreihin, Suomessa havaitaan pääasiassa värittömiä, vaaleita helmiäisiä. Huomiota herättävä helmiäispilviin liittyvä piirre Suomessa myös voimakas rusko, joka saa maiseman kylpemään intensiivisessä punaisessa tai purppurassa valossa. Taivaanvahdissa on kategoriat värittömille vaaleille (tyyppi I) ja värillisille (tyyppi II) helmiäisille, sekä helmiäisruskolle. Tällä valinnalla raportoidaan tyypin I värittömät helmiäispilvet. 

      Siinä kun tavalliset pilvet sijaitsevat ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, helmiäiset muodostuvat tämän yläpuolella olevassa stratosfäärissä 15-25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Niitä syntyy kun stratosfäärissä on poikkeuksellisen kylmää, noin -75...-85 C.

      Partikkelit jotka aiheuttavat helmiäisiä ovat joko puhdasta vesijäätä (tyyppi II) tai kemialtaan erilaisia kiteitä joissa kaikissa on ainesosana typpihappo (tyyppi I).

      Stratosfäärin lämpöolojen muutokset ovat varsin verkkaisia, minkä vuoksi helmiäspilviä nähdään yhtäjaksoisesti vähintään muutama päivä elleivät alapilvet peitä näkymää. Helmiäiset ovat esiintymiseltään laaja-alaisia ja voivat esiintyä samanaikaisesti kaikkialla Suomessa. Esiintymien painopiste on kuitenkin Lapissa.

      Helmiäisten ilmaantumista taivaalle voi uumoilla stratosfäärin lämpötilaennusteiden avulla. Suomessa 1996-2014 tehdyistä helmiäishavainnoista selviää, että niitä oli nähty joulukuulta maaliskuulle. Suurin osa esiintyi joulu-tammikuussa, maaliskuussa helmiäisiä oli raportoitu vain yhtenä vuonna.  

      Helmiäispilvistä vastuussa olevat partikkelit voivat synnyttää myös Bishopin renkaan. Bishopin rengas saattaa olla selvin merkki helmiäisistä silloin kun Aurinko on horisontin päällä. Itse helmiäispilvetkin erottuvat yleensä Auringon ollessa horisontin päällä, mutta tällöin ne ovat tavallisesti hyvin haamuja pilvikuituja ja jäävät helposti huomaamatta.

       

      Tyypin I helmiäispilviä. Kuva Panu Lahtinen.

       

      Yöpilvimäisiä tyypin I helmiäisiä. Kuva Mikko Peussa.

       

      Puoli tuntia ennen auringonlaskua valokuvattuja aaltomaisia helmiäispilviä. Nämä helmiäiset erottuivat poikkeuksellisen hyvin päivätaivaalta. Kuva Marko Riikonen. 

Kommentteja: 4 kpl
Timo Alanko - 25.12.2017 klo 10.33 Ilmianna

Jotenkin hivelee silmää pikkukuvana tuo keskimmäinen!

Panu Lahtinen - 25.12.2017 klo 11.48 Ilmianna

Helmiäispilviähän nämä :-) Päivitin ylläpidon puolesta otsikon.

Panu Lahtinen - 25.12.2017 klo 11.49 Ilmianna

Tai yritin, jotain bugitusta liikkeellä..

Veikko Mäkelä - 25.12.2017 klo 13.53 Ilmianna

Joo helmiäisiä ovat.  Aina helmiäistenkään ei tarvitse olla värikkäitä, vaan ilmiasu saattaa muistuttaa valaisevia yöpilviä. Vuodenaika on kuitenkin varmin indikaattori pilvien oikeasta luonteesta, kuten arveletkin.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.