Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Keinovalopilareita - 21.2.2018 klo 20.00 - 21.2.2018 klo 23.15 Oulunsalo Observation number 70823

Visibility II / V

21.2.2018 ilta oli jälleen mielenkiintoinen. Asunnon yllä pilvilauttaa mutta säähavaintoasemien päivitysten perusteella lähemmäs Pellonpäätä niin selkeää pitäisi olla. Vihiluotoon saavuttua tähdet ja Kuu näkyivät.

Vieressä nousi muutama nätti pilari ja Orion ja Sirius taustalla mutta luminen maisema täynnä jälkiä. Muitakin ulkoilmasta nauttivia ilmeisesti päiväsaikaan liikkuu.

Jäätä myöten kävely kohti vastarantaa ja matkalla kuvia tuli otettua. Rantaan saavuttua kylmä jo tuli sekä sormet kohmeessa joten varusteet reppuun ja vielä viimeinen vilkaisu ympäristöön. Pilarit rupesivat Oulun sellutehtaan ympäristössä kasvamaan pituutta. No, pitäneekö sittenkin kuvata.

Jalusta irti repusta ja täyteen pituuteen, kamera paikalleen ja objektiivi ja siinä samassa pöllähtikin seutu pilareita täyteen. Vieressä selän takaa nousivat ehkä komeimmat mutta piti laajakulmaan vaihtaa. Orion ja Sirius vielä erottuivat, ympäristön vastarannat eivät ollenkaan. Luminen pinta täynnä rumia jälkiä ja taas juostiin ympäri rantaa parasta perspektiiviä etsien ja lopulta kohtuudellla selviittiin. Tarkentaminenkin oli jo haastavaa.

Kuulla oli myös ala- ja yläpilari mutta kuvaamisesta ei tullut mitään joten keskityttiin vain Orionin ja Siriuksen suuntaan.

Hetkessä tilanne oli ohi ja sitten jo ihmettelyä että missähän olen ja missä se pyörä on. Pilarinäytelmä jatkui siellä kaukana vastarannalla ja sinne tuuli jäisiä hileitä kuljetti. Minä keskityin lähinnä objektiivin linssin puhdistamiseen sen jälkeen kun pyörä löytyi, objektiivi kun oli "vähän" hiutaleita täynnä. Kohmeisilla sormilla se oli aika mukavaa.

Varusteet oli taas repussa mutta rupesi ympäristö ilmaisemaan uutta näytelmää. Ehdittiin taas repia varusteet irti mutta ei ehditty päättämään että millä objektiivilla kuvaisi ja mihin suuntaan joten parhaimmat hetket jäi taltioimatta. Tällöin olisi sellutehtaan ympäristöstä saatu pilarikuvaa kahdessa kerroksessa.

Kaukaa kuvattiin pilareita 600 mm polttovälillä ja viimeiset kuvat olivat kahden laivan aikaansaamat pilarit.

Vihdoin alkoi kotimatka ja keho ja sormet taas lämpenivät kun vauhtiin pääsi.


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Kuunvalo ja keinovalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Jääsumu
  • Yleiset halomuodot kuunvalo
    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on valonlähteestä ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

  • Yleiset halomuodot keinovalo
    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on valonlähteestä ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

Comments: 3 pcs
Marko Haapala - 22.2.2018 klo 10.40 Report this

Päähavaintokuvaksi laitoin alunperin pilarikuvan jossa Orion ja Sirius taustalla mutta sitä kuvaa ei näkynyt. Havainnon muokkausta katsoessa sitä kuvaa ei edelleenkään näkynyt joten lisättiin se kuva ja nyt taas näyttää yhden toisen pilarikuvan kahteen kertaan.

Matias Takala - 22.2.2018 klo 10.50 Report this

Tuo kuvien järjestyksen muuttaminen niiden lisäämisen jälkeen ei valitettavasti ole Taivaanvahdissa kovin intuitiivista.

Marko Haapala - 22.2.2018 klo 10.52 Report this

No, jokohan tuo nyt näkyy oikein ja oikeassa järjestyksessä. Saattoi toki mennä väärinkin alunperin eli ilmeisesti edelleen väsyttää.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.