Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys URSA

Harvinaisia halomuotoja - 24.2.2018 klo 19.15 Orimattila Havainto numero 70981

Näyttävyys: IV / V

Note to self: Älä mene tarkistamaan kuvauskohteita ilman kameraa. Ensimmäinen kunnon ellipsihavainto aiheutti pahanlaatuista paniikkikimpoilua :-)


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Valonlähde
    • Kuunvalo
  • Yleiset halomuodot keinovalo
    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on Auringosta ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

  • Harvinaiset halomuodot kuunvalo
    • Ellipsihalot info

      Ellipsihalot ovat elliptisiä renkaita tai niiden osia jotka näkyvät hyvin lähellä valonlähdettä. Päivätaivaalla ne jäävät helposti huomaamatta Aurigon häikäisyn vuoksi, yöllä Kuun ympärillä ne sattuvat helpommin silmään.

      Ellipsihalot ovat yleensä valkoisia, joskus niissä voi olla spektrin värejä. Näkyvillä saattaa olla useita ellipsihaloja yhtäaikaa, mutta tavallisesti havaittavissa on selkeästi vain yksi.

      Ellipsihalot syntyvät matalista, alijäähtyneitä vesipisaroita sisältävistä pilvistä satavista jääkiteistä. Yleensä emäpilvi on Altocumulus, talvisin myös Stratocumulus tai Stratus. Talvella kiteet satavat usein maanpinalle saakka, jolloin ilmiötä voi pitää myös jääsumussa syntyneenä, varsinkin jos emäpilvi on muuttunut kokonaan jääkiteiksi.

      Ellipsihaloja aiheuttavat jääkiteet syntyvät olosuhteissa joissa lämpötila on noin -15° C tuntumassa. Talvella lämpötila maanpinnalla on ellipsihalojen aikaan tavallisesti näissä lukemissa. Muutamia satoja metrejä ylempänä, missä kiteet ovat muodostuneet, lämpötila voi tietenkin poiketa maanpinnan lukemista, mutta oletettavasti useimmissa tapauksissa eroa ei juurikaan ole.

      Ellipsihalot ovat hyvin suurilla valonlähteen korkeuksilla renkaan muotoisia. Suomessa Kuu tai Aurinko ei nouse niin korkealle että ne näkyisivät täysin pyöreinä.

      Ellipsihalot ilmenevät joko yksinään tai pilarin kanssa. Hyvin harvoin samassa jääkidepilvessä näkyy muitakin haloja. Joskus taivaalla voi olla ellipsihalon aikaan yläpilveä jossa näkyy tavanomaisia haloja.  

      Tavanomainen ellipsihalojen esiintymä on lyhytaikainen, usein alle minuutin, tai korkeintaan muutamia minuutteja. Valokuvien ottamisessa ei siis kannata tuhlata aikaa paikan etsimiseen.

      Valonlähdettä läheisen sijaintinsa ja lyhytaikaisen esiintymisensä vuoksi monet ellipsihalojen näytelmät jäävät epäilemättä huomaamatta. Mahdollisuudet niiden näkemiseen kasvavat jos tarkkailee edellä mainittujen pilvien muuttumista jääkiteiksi. Suurimmassa osassa näin syntyneita jääkidepilviä ei ellipsihaloa kuitenkaan ole, mutta lopulta aina onnistaa.

      Aurinkolasit tai jopa kahdet sellaiset päällekkäin on hyvä olla yritettäessä nähdä ellipsihaloja Auringon valossa, sillä toisinaan kidepilven taustahohde on niin voimakas ettei ellipsihaloa pysty erottamaan paljain silmin. Ainakin kerran ellipsihalo on tällaisessa tilanteessa todettu ottamalla sokkona valokuva Auringon suuntaan. Pokkareiden rajoittuneiden kuvausominaisuuksien vuoksi kovan taustahehkun tilanteessa kuva voi ylivalottua niin että ellipsi hukkuu sen alle.   

      Jos taivasta pitää tiiviisti silmällä ellipsihalojen varalta, niitä voinee havaita keskimäärin noin kerran vuodessa.   

       

      Altocumulus-pilven jääkiteiksi muuttuneessa osassa näkyy ellipsihalo (nuoli). Ellipsihalon alapuolella, itse Altocumuluksessa on vesipisaroista muodostunut punainen kehä. Kuva Panu Lahtinen.  

       

      Ellipsihalo kuun valossa. Kuva Jari Luomanen.

       

      Pilvikuitujen epätasaisuuksien rikkoma ellipsihalo. Kuvan yläosassa näkyy Altocumulus-pilveä, josta ellipsin aiheuttanut jääkidepilvi syntyi. Kuva Marko Riikonen.

       

      Ellipsihalo jääsumussa. Kuva Eetu Saarti.

Kommentteja: 11 kpl
Mikko Peussa - 24.2.2018 klo 21.57 Ilmianna

Hieno ellipsi, onnittelut!

Vesa Toropainen - 24.2.2018 klo 21.58 Ilmianna

Onpas ollut hieno ellipsi-ilta!

Mikko Peussa - 24.2.2018 klo 21.59 Ilmianna

Onnittelujen lisäksi otsikko ilman muuta harvinaisiin haloihin :)

Tero Sipinen - 24.2.2018 klo 22.15 Ilmianna

Onnittelut täältäkin!

Ja kiitos Mikolle otsikkovinkistä, vaihdoin harvinaisiksi.

Lisäsin myös kakkoskuvan pilareille tunnisteen.

Pia Simonen - 24.2.2018 klo 22.25 Ilmianna

Oli kyllä hieno fiilis osua kohdille. Ei tietoa kauanko se kaikkiaan oli näkösällä, kymmenisen minuuttia ehdin kuvata. Pilarit olivat kiva lisä näkymään :-)

Jani Päiväniemi - 25.2.2018 klo 12.51 Ilmianna

Onnittelut hienosta ellipsistä!

Kari Rytilahti - 25.2.2018 klo 13.35 Ilmianna

Onnittelut bongauksesta !  Hyvinkäälläkin ilmiö aiheutti " paniikkikimpoilua "  joka päättyi siihen kun sai vermeet niskaan ja kameran roiskaistua jalustaan olikin ilmiö jo ohi. Hienot kuvat olet saanut !

Pia Simonen - 25.2.2018 klo 14.30 Ilmianna

Kiitos kommenteista. Hyvinkäälle kerrottakoon, että en edes yrittänyt ensihätään jalustaa mukaan. Herkkyydet vaan tappiin ja hengittämättä, ettei kuva tärähdä, näin mahikset edes jonkinlaiseen todistusaineistoon. Kun sai ekat kuvat kennolle niin ehti jo tarkentaa säätöjä ja kipaista hakemassa jalustankin.

Vesa Toropainen - 25.2.2018 klo 18.05 Ilmianna

Sama täällä, olisi mennyt ohi jos olisi alkanut auton kattoa parempaa jalustaa etsimään. ISOt ja aukot tappiin ja ruutuja tulille. 

Antero Ohranen - 26.2.2018 klo 08.31 Ilmianna

Hienot kuvat!

Marko Riikonen - 26.2.2018 klo 13.41 Ilmianna

Nämä kevättalven kylmyysjaksot ovat ennenkin poikineet ellipsejä. Pilvet hajoaa kiteiksi noin -15 lämpötilassa. Kattelin vähän lämpötiloja havaintopaikkakuntia lähimmiltä asemilta:

- Simonen 24.2 19:00 -15.0 C (Lahti Laune).

- Rytilahti 24.2 20:20 -15.5 C (Hyvinkää Hyvinkäänkylä)

- Toropainen 24.2 20:45 -15.6 C (Hyvinkää Hyvinkäänkylä)

- Hakala klo 24.2 12:50 -14.8 C (Jyväskylän lentokenttä)

- Simonen 25.2. 12:10 -8.7 C (Lahti laune

- Helin 23.2. 14:00 -6.6 C (Kaarina Yltöinen)   - Kytömäki 22.2. 19:40 -16.9 C (Mikkelin lentokenttä)   - Lahtinen 23.1. 11:31 n. -15 C (Lahtisen oma tieto)   Pari outlieria tuossa on, mutta ainakin Helinin tapauksessa kama on saattanut olla ylempänä kuin muissa.  

Mielenkiintoista ettei vieläkään ei tullut tapausta jossa yöllisen ellipsin kanssa olisi lampuilla Bottlingerin rengas. Spottivalon sytyttämällä olisi hyvä kokeilla saisiko tällaisissa ellipsitilanteissa Bottlingerin aikaan zeniittiin. 

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.