Uusimmat havainnot

Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Harvinaisia halomuotoja - 24.2.2018 klo 20.19 Hyvinkää Havainto numero 71041

Näyttävyys: IV / V

No joo !  Olihan se kameran kortilta tarkistettava jäikö eilisillan ellipsi ilmiöstä kuun ympärillä mitään kortille. Jotainhan sinne oli tarttunut jos tätä nyt ellipsiksi voi sanoa. Vähän erillainen kuva mitä muissa havainnoissa joita tänne on tullut. No, hieman hakusessa näiden kuvaaminen ja karsealla kiireellä raapastu otos. Kelihän oli hyvä pikku pakkasineen, jonkun verran jääsumua ilmassa.  Noin 10 min aiemmin näkyi selkeä ellipsi muoto jota en ehtinyt kuvaamaan.


Havainnot samasta aiheesta
Lisätiedot
  • Valonlähde
    • Kuunvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Jääsumu
  • Harvinaiset halomuodot kuunvalo
    • Ellipsihalot info

      Ellipsihalot ovat elliptisiä renkaita tai niiden osia jotka näkyvät hyvin lähellä valonlähdettä. Päivätaivaalla ne jäävät helposti huomaamatta Aurigon häikäisyn vuoksi, yöllä Kuun ympärillä ne sattuvat helpommin silmään.

      Ellipsihalot ovat yleensä valkoisia, joskus niissä voi olla spektrin värejä. Näkyvillä saattaa olla useita ellipsihaloja yhtäaikaa, mutta tavallisesti havaittavissa on selkeästi vain yksi.

      Ellipsihalot syntyvät matalista, alijäähtyneitä vesipisaroita sisältävistä pilvistä satavista jääkiteistä. Yleensä emäpilvi on Altocumulus, talvisin myös Stratocumulus tai Stratus. Talvella kiteet satavat usein maanpinalle saakka, jolloin ilmiötä voi pitää myös jääsumussa syntyneenä, varsinkin jos emäpilvi on muuttunut kokonaan jääkiteiksi.

      Ellipsihaloja aiheuttavat jääkiteet syntyvät olosuhteissa joissa lämpötila on noin -15° C tuntumassa. Talvella lämpötila maanpinnalla on ellipsihalojen aikaan tavallisesti näissä lukemissa. Muutamia satoja metrejä ylempänä, missä kiteet ovat muodostuneet, lämpötila voi tietenkin poiketa maanpinnan lukemista, mutta oletettavasti useimmissa tapauksissa eroa ei juurikaan ole.

      Ellipsihalot ovat hyvin suurilla valonlähteen korkeuksilla renkaan muotoisia. Suomessa Kuu tai Aurinko ei nouse niin korkealle että ne näkyisivät täysin pyöreinä.

      Ellipsihalot ilmenevät joko yksinään tai pilarin kanssa. Hyvin harvoin samassa jääkidepilvessä näkyy muitakin haloja. Joskus taivaalla voi olla ellipsihalon aikaan yläpilveä jossa näkyy tavanomaisia haloja.  

      Tavanomainen ellipsihalojen esiintymä on lyhytaikainen, usein alle minuutin, tai korkeintaan muutamia minuutteja. Valokuvien ottamisessa ei siis kannata tuhlata aikaa paikan etsimiseen.

      Valonlähdettä läheisen sijaintinsa ja lyhytaikaisen esiintymisensä vuoksi monet ellipsihalojen näytelmät jäävät epäilemättä huomaamatta. Mahdollisuudet niiden näkemiseen kasvavat jos tarkkailee edellä mainittujen pilvien muuttumista jääkiteiksi. Suurimmassa osassa näin syntyneita jääkidepilviä ei ellipsihaloa kuitenkaan ole, mutta lopulta aina onnistaa.

      Aurinkolasit tai jopa kahdet sellaiset päällekkäin on hyvä olla yritettäessä nähdä ellipsihaloja Auringon valossa, sillä toisinaan kidepilven taustahohde on niin voimakas ettei ellipsihaloa pysty erottamaan paljain silmin. Ainakin kerran ellipsihalo on tällaisessa tilanteessa todettu ottamalla sokkona valokuva Auringon suuntaan. Pokkareiden rajoittuneiden kuvausominaisuuksien vuoksi kovan taustahehkun tilanteessa kuva voi ylivalottua niin että ellipsi hukkuu sen alle.   

      Jos taivasta pitää tiiviisti silmällä ellipsihalojen varalta, niitä voinee havaita keskimäärin noin kerran vuodessa.   

       

      Altocumulus-pilven jääkiteiksi muuttuneessa osassa näkyy ellipsihalo (nuoli). Ellipsihalon alapuolella, itse Altocumuluksessa on vesipisaroista muodostunut punainen kehä. Kuva Panu Lahtinen.  

       

      Ellipsihalo kuun valossa. Kuva Jari Luomanen.

       

      Pilvikuitujen epätasaisuuksien rikkoma ellipsihalo. Kuvan yläosassa näkyy Altocumulus-pilveä, josta ellipsin aiheuttanut jääkidepilvi syntyi. Kuva Marko Riikonen.

       

      Ellipsihalo jääsumussa. Kuva Eetu Saarti.

Tekniset tiedot

Canon EOS 5D Mark IV Ganon EF 70-200 mm F/2.8

Kommentteja: 7 kpl
Jani Päiväniemi - 25.2.2018 klo 18.23 Ilmianna

Hieno havainto Kari! Ja hieno vähän erilainen kuvakin.

Mia Heikkilä - 25.2.2018 klo 19.59 Ilmianna

Upeaa settiä! 

Antero Ohranen - 25.2.2018 klo 20.09 Ilmianna

Hieno kuva!

Vesa Toropainen - 25.2.2018 klo 20.13 Ilmianna

Hieno on tämäkin ellipsi, mutta mikä tuo rengas on?

Pia Simonen - 25.2.2018 klo 20.19 Ilmianna

Oijoi miten hieno silmä! Mikä sen tuon pyöreän renkaan tekee vai linssiheijastus?

Jouni Hovi - 25.2.2018 klo 20.19 Ilmianna

No voihan nyt ja rähmä. Onpahan havainnoitu viljalti näitä nyt. Hienoa!

Omalle kohdalle on tänä talvena osunut lähinnä pelkkää pilveä ja lumisadetta täällä naapurimaassa- ja lisää tulee... Halotuikutin ja mikroskooppi majailevat kotona tallissa- tuskinpa keräilevät muuta kuin pölyä tänä talvena...

Lauri Kangas - 26.2.2018 klo 21.10 Ilmianna

Linssiheijastus on tuo ulommainen kapea ja pyöreä rengas. Sisempi on ihan ehta ellipsi.

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Kuvien käyttöpyynnön voit lähettää medialle -lomakkeella.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.