Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Aktiivinen revontulivyö - 14.3.2018 klo 21.37 - 14.3.2018 klo 23.15 Laitila Observation number 71579

Visibility III / V

Pirjo Koski, Tampereen Ursa

Hoo, no nyt yli kyllä komeeta settiä!

Olin jo tullut siätiloihin-repun olin jättänyt viileään eteiseen. Onneksi.

Jäin keittiöön tsekkaamaan kännykältä kameroita ja katsomaan päivityksiä-kaari kun oli mahdottoman korkealla ja leveällä, muttei ollut vielä tapahtumia sen enempää. Silti koko ajan näytti "kytevän" ja "sykkivän" koko systeemi. Vaan ei, ei tahtonut lähteä käyntiin, ei millään.

Kaari oli pullistellut takavasemmalla koko illan. Se näytti suorastaan "hengittävän" välillä. Minen yhtään ihmettele, että revontulia on pelätty muinoin. Mutta; takaisin keittiön tapahtumiin.

Jostain syystä aloin heittämään kuitenkin rompetta takaisin päälle samalla lukien revontulikyttääjien ketjua. Ugista oli tullut kommentti "nyt lähtee".Tätä se etiäinen siis tiesi. Onneksi olin jättänyt itseni lähtökuoppa-asetelmiin.

Ennätysvauhtia kengät jalkaan (tällä kertaa oikein päin..), pikainen hihkaisu isännälle "nytulilähtö" ja ravia ulos.

Jo vain. Ei tarvinnut kaarta kauaa etsiskellä. Kipitin niin nopsaan tuonne pellolle kuin pystyin. Illan teema oli liian lyhyet jalat vs. liian korkea hanki ja nopeat revontulet.

Hetken lyllerrettyäni sain jalustan pystyyn ja kameran valmiiksi. Sitten lähti tapahtumaan.

Tästähän tuli kunnon pöhinä! Pinkkiä alareunaa, käärmemäisesti luikerteleva vyö, katkoviivamaista tulistelua ja ihan lopussa korkeat zeniittiä hipovat säteet. Ja nämä värit!

Noin nopeaa vaakaraita meininkiä olen nähnyt viimeeksi Utsjoella pari vuotta sitten.

Jo vain. Mannaa sielulle. Päivän stressi suorastaan ropisi hangelle.

Unohtui viime kuukausien vastoinkäymiset repokentillä.

Yht'äkkiä näytti, kuin revontulet olisivat piirtäneet taivaalle myös sydämen. Vähän muotopuolen mutta kuitenkin.

Hih, kiitos-kyttääjä kiittää :)

Ja jestas että se kohta tahtoi ylivalottua. En todellakaan muista, koska kameran kontrastia olisi joutunut laskemaan täällä etelässä. Vaikka miten yritti, tuppasi palamaan puhki. todennäköisesti koko homma johtuu harjoittelun puutteesta...

Pitää laittaa hälyä nyt eteenpäin-ajattelin. Jep, milläs laitat-kännykkä oli jäänyt keittiön tasolle.

Oli tapahtunut siis pitkästä aikaa "oikein kunnollinen lähtö".

Kaaren latistuessa haaahuilevaksi mössöksi hipsin sisään erittäin tyytyväisenä.

Meillä on selkeä "kotipiha"-etu täällä maalla.

Hätätilanteessa revot pystyy kuvaamaan kivasti melkein kotiovelta, maisema ei tosin ole järin häävi.

Parempi tämä kuin ei mitään :)


More similar observations
Additional information
  • Kirkkaus
    • Hyvin kirkkaat revontulet
  • Revontulimuodot
    • Kaari info

      Kaari (englanniksi arc). Kaaret ovat leveämpiä kuin vyöt, eivätkä poimuile yhtä voimakkaasti kuin ne. Kaaret eivät normaalisti ole järin kirkkaita eivätkä aktiivisia.

      Kaari lienee tavallisin revontulien esiintymismuoto. Usein revontulinäytelmä ei koko yön aikana kehity matalalla pohjoistaivaalla kaartuvasta rauhallisesta kaaresta mihinkään. Kaari on usein myös aktiivisemmissa näytelmissä muoto, joka ensimmäiseksi ilmestyy, ja viimeiseksi katoaa.

      Kaaren alareuna on tavallisesti terävä, mutta yläreuna voi sulautua vähitellen taustataivaaseen.  Aktiivisuuden noustessa niihin normaalisti kehittyy säteitä ja poimuja, ja kaaret muuttuvat vähitellen vöiksi.

       

      Kuvan poikki kulkee revontulikaari. Pystysuuntaiset muodot ovat säteitä. Kuva Atacan Ergin.

       

      Revontulikaari. Kuva Mauri Korpi.

       

      Revontulikaari. Kuva Anna-Liisa Sarajärvi.


       

      Revontulikaari. Kuva Matti Asumalahti.

    • Vyö info

      Vyö (englanniksi band). Vyöt ovat yleensä kapeampia, alareunaltaan mutkittelevampia, kirkkaampia ja aktiivisempia kuin kaaret. Vyöt yleensä kehittyvät kaarista.

      Vyöt voivat muodostaa J- ja U-muotoja, joskus täysiä spiraalejakin. Korona voi myös syntyä pelkistä vöistä. Vyöt ovat varsin tavallinen revontulimuoto.

       

      Revontulivyö. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Revontulivyö. Kuva Matias Takala.

       

      Revontulivyö. Kuva Lea Rahtu-Korpela.


       

      Revontulivöitä. Kuva Lauri Koivuluoma.

       

      Revontulivöitä. Kuva Matias Takala.

    • Säteitä info

      Säde (englanniksi ray). Säteet ovat magneettikentän voimaviivojen suuntaisia, eli varsin pystyjä, yleensä suunnilleen vajaan asteen paksuisia valojuovia. Säteet voivat esiintyä muiden muotojen yhteydessä, lähinnä kaarissa ja vöissä, mutta myös yksinään. Lyhyet säteet ovat yleensä kirkkaimpia alareunastaan, mutta himmenevät nopeasti.

      Pisimmät, jopa lähes horisontista zeniittiin ulottuvat säteet ovat tavallisesti tasakirkkauksisia ja varsin rauhallisia, ja ne esiintyvät lyhyemmistä säteistä poiketen useimmiten muutamien säteiden ryhmissä tai yksinään. Säteet ovat vöiden tapaan hyvin tyypillinen revontulimuoto.

      Keinovalopilarit, jotka ovat jääsumussa näkyvä haloilmiö, voivat toisinaan olla hyvin samannäköisiä kuin revontulien säteet. Sekaannus on mahdollinen varsinkin silloin kun keinovalopilarit aiheuttavat lamput ovat kaukana näkymättömissä rakennusten tai metsän takana. Valokuvista ilmiön luonne viimeistään selviää.

       

      Säteitä. Kuva Tom Eklund.

       

      Säteitä. Kuva Mika Puurula.

       

      Revontuliharsosta nousee kaksi sädettä. Kuva Anssi Mäntylä.

       

      Kaksi säteistä vyötä. Kuva Jani Lauanne.

       

      Säteinen vyö ja harsoa. Kuva Jussi Alanenpää.

       

      Kaksi sädettä. Kuva Aki Taavitsainen.

       

      Tällaiset säteet saattaisi olla mahdollista sekoittaa keinovalopilareihin. Vertaa kuvaan alla. Kuva Tom Eklund.

       

      Tässä kuvassa ei ole revontulia, vaan kaikki valopylväät - myös vasemmalla ylhäällä näkyvä laaja ja diffuusi pylväs - ovat jääsumuun syntyneita keinovalopilareita. Kuva Sami Jumppanen.

       

      Revontulia ja keinovalopilareita. Kaikki sädemäiset muodot ylemmässä kuvassa ovat luultavastikin keinovalopilareita, jotka sattuvat sopivasti päällekkäin revontulivyön kanssa. Alemmassa kuvassa revontulivyö on siirtynyt eikä ole päällekkäin oranssien lamppujen tuottamien pilareiden kanssa. Revontulissa ei oranssia esiinny. Kuva Katariina Roiha. 

    • Harso info

      Harso (englanniksi veil). Harso on mitäänsanomattomin revontulimuoto. Se peittää tavallisesti homogeeniseen himmeään hehkuunsa laajahkon alueen taivasta kerralla. Useimmiten harson näkee yön revontulimaksimin jälkeisessä rauhallisemmassa vaiheessa muiden muotojen taustana. Harso voi esiintyä myös yksinään, jolloin sen varma tunnistaminen revontuleksi on melko vaikeaa, varsinkin valosaasteisella havaintopaikalla.

      Samantapaisen valohehkun voi aiheuttaa myös ilmassa leijuva kosteus, savu, tai hyvin ohut pilvikerros, jotka heijastavat niihin osunutta valoa. Pilviä voi kuitenkin käyttää myös harson tunnistamiseen, sillä varsinkin jos keski- tai yläpilvi näkyy tummana vaaleampaa taustaa vasten, on silloin hyvin todennäköisesti kyseessä revontuliharso, mikäli taustataivaan vaaleus ei johdu nousevasta tai laskeneesta Kuusta tai Auringosta.

       

      Harsoa ja säteitä. Kuva Esa Palmi.
       

      Punaista revontuliharsoa. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Harsoa. Kuva Milla Myllymaa.

       

      Revontuliharso joka vaihtaa väriään alaosan vihreästä purppuran kautta yläosan siniseen. Kuva Jaakko Hatanpää.

       

      Himmeää vihreää harsoa. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Säteinen revontulivyö jota ympäröi harso. Kuva Jussi Alanenpää.

  • Muita erityispiirteitä
    • Violetteja revontulia info

      Yleensä Lapissa tai etelässäkin kovemmissa revontulinäytelmissä voi nähdä violetteja revontulia. Yleisin väri revontulissa vihreän ja punaisen ohella.

    • Vihreitä revontulia info

      Paljain silmin havaittu vihreä on revontulten väreistä yleisimpiä. Vihreä väri syntyy atomaarisesta hapesta.

       

      Vihreitä revontulia. Lea Rahtu-Korpela.

       

      Vihreitä revontulia. Kuva Juha Ojanperä.

    • Muotojen alaosat punaiset info

      Paljain silmin punainen alareuna. Aktiivisuuttaan kehitteleviin tavallisesti vihreänsävyisiin vöihin syntyy melko usein kapea punainen alareuna. Tämä on yleisin punaisen värin ilmenemismuoto, ja peräisin molekyylisestä typestä.

       

      Alaosastaan purppuranpunainen revontulivyö. Kuva Ilmo Kemppainen.

       

      Matalalla oleva kirkkain revontulivyö on värjäytynyt alaosastaan punaiseksi. Kuva Tero Ohranen.

       

      Kapea purppurapunerrus sävyttää tämän revontulivyön alaosaa. Kuva Merja Ruotsalainen.

       

      Alaosastaan purppuranpunainen vyö. Kuva Panu Lahtinen.

    • Muotojen yläosat punaiset info

      Yläosiltaan paljain silmin punaisia revontulia havaitaan useimmiten vöissä ja pitkissä säteissä. Tällöin alaosat ovat tyypillisesti vihreitä. Jos ylemmät osat ovat auringonpaisteessa, voi punainen olla vihreää voimakkaampi. Tämä punasävy on peräisin atomaarisen hapen viritystilan purkautumisesta.

       

      Yläosaa kohti punertuvia revontulia. Kuva Karri Pasanen. 

       

      Yläosasta punainen revontulivyö. Kuva Simo Aikioniemi.

       
       

      Punaista väriä revontulten yläosassa. Kuva Tom Eklund.

Technical information

Canon EOS 6D & Irix Blackstone 15mm ISO 3200-6400, f2.4, 1,5s-5s

Comments: 2 pcs
Kari Rytilahti - 15.3.2018 klo 17.49 Report this

Upeat kuvat !  Hienosti piirtää tuo 6D ja Irix Blackstone ! Terävät ja hyvin selkeät kuvat !

Pirjo Koski - 16.3.2018 klo 00.14 Report this

Kiitos Kari! Tykkään itsekin ihan hirveesti tuosta yhdistelmästä. Toimii...!!

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.