Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Valoilmiö levässä - 3.6.2018 klo 13.15 Sastamala Observation number 74331

Visibility Unclassified

Onkohan tässä valoilmiö levässä?kun tulin pienen ojan yli menevälle sillalla näin että veden pinta oli leväinen ja kun olin ylittämässä siltaa ja näin oman varjoni vedessä,sen ympärillä oli selvästi hohtava valoilmiö.Aurinko paistoi heiluvien puiden takaa katkonaisesti joten piti vähän kyttäillä sopivaa kohtaa ja koska olin taas muusta seurueesta jäljessä  en voinut valitettavasti jäädä pidempään ojaa ihmettelemään.

 

Additional information
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Harvinaiset valoilmiöt
    • Valoilmiö levässä info

      Valoilmiötä levässä ovat lätäköissä tai pienissä lammikoissa näkyvät symmetriset spektrivärit. Niitä aiheuttaa kaksi levää, Nautococcus ja Chromophyton. Kumpikin levä aikaansaa ominaispiirteisen ilmiönsä. Vedessä on useita levälajeja, mutta vain nämä kaksi synnyttävät väri-ilmiöitä, koska ne työntyvät joko kokonaan tai osittain veden pinnan päälle. Tällaisia leviä kutsutaan epineustonisiksi.

      Nautococcus muodostaa veden pintaan Auringon kuvajaisen ympärille kehän, joka Auringon korkeudesta riippuen on enemmän tai vähemmän pystyelliptinen. Matalalla Auringolla kehä voi olla vaakaelliptinen ja sen yhteydessä saattaa näkyä heikkoja Quetelet-renkaita.

      Chromophyton synnyttää monenlaisia ilmiöitä:

      1. Quetelet-renkaat. Nämä ovat Auringon kuvajaisen kohdalta kohti alavasta-aurinkopistettä (havaitsijan pään varjon kohta) taipuvia spektrivärisiä renkaita. Niitä voi nähdä vain kun heijastavan pinnan päällä on pieniä hiukkasia. Taivaalla Quetelet-renkaita ei siis voi havaita.

      2. Kehä. Chromophyton-kalvon kehä on enemmän tai vähemmän selkeästi Quetelet-renkaiden katkoma.

      3. Glooria. Veden pintaan projisoituvan havaitsijan pään varjon ympärillä näkyy hyvissä Chromophyton-kalvoissa glooria.

      4. Sumukaari. Jos Chromophyton-kalvossa on kunnollinen glooria, näkyvillä on todennäköisest myös sumukaari. Koska Chromophyton-leväpartikkelit ovat pieniä, vain 5 mikrometriä läpimitaltaan, sumukaari on hyvin paksu. Sen erottaminen voi olla vaikeaa, mutta liikuttelemalla päätä edestakaisin ilmiön kuitenkin pitäisi näkyä ja viimeistään kuperan peilin kautta katsomalla se tiivistyy esille.

      5. Kruunu. Parhaimmissa Chromophyton-näytelmissä on havaittavissa myös kruunu, joka on nadiiria saartava valkea diffuusi haarukka.

      Vaikka Chromophyton ja Nautococcus -leväkalvoja voi esiintyä pienissä koriste- ja kalalammikoissa, niitä syntyy helpoiten lätäköiden pintaan. Parhaita paikkoja leväkalvoille ovat merensaariston kalliorantojen lätäköt. Etuna rannoilla on että lätäköitä on paljon eikä kasvillisuus juurikaan varjosta niitä.

      Sisämaassa kannattaa mennä hakkuu-aukeille, missä varsinkin soisella maaperällä voi olla riittävän pitkäkestoisia lätäköitä leväkalvojen synnylle. Liikkeellä on hyvä olla aikaisin kesällä ennenkuin ruoho on kasvanut lätäköiden ympärillä korkeaksi. Myös suo-ojat ja metsäkoneiden renkaiden painaumien lätäköt ovat hyviä paikkoja, joskin usein ne ovat metsän varjostamia.

      Lähes poikkeuksetta lätäköissä näkyy vain toisen levän aiheuttama ilmiö, hyvin harvoin voi nähtävillä voi olla sekamuoto jossa molemmat levät kontribuoivat näkyvään ilmiöön. Merenrannoilla Chromophyton ja Nautococcus saattavat asustaa vierekkäsissä lätäköissä, sensijaan sisämaassa kunkin alueen lätäköillä on taipumus sisältää vain toista levää. 

      Tuuli haittaa levä-ilmiöiden näkymistä tekemällä aaltoja lätäkön pintaan. Varsinkin meren rannalla liikkeellä on syytä olla aamulla jolloin on tyyntä. Lisäksi sään on hyvä olla täysin selkeä, sillä lätäköstä heijastuvat pilvet haittaavat ilmiöiden erottumista.

       

      Chromophyton-kalvon koko ilmiöiden kirjo on nähtävillä tässä valokuvassa, joka on otettu laskemalla kalansilmäobjektiivilla varustettu kamera noin 30 senttiä lammikon yläpuolelle. Kuva Marko Riikonen.

       

      Glooria Chromophyton-kalvossa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Chromophyton-kalvon glooria pienessä lammikossa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Quetelet-renkaat ja niiden rikkoma kehä Auringon kuvajaisen ympärillä Chromophyton-kalvossa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Chromophyton-kalvon Quetelet-renkaita ja rikkoutunutta kehää rämesuon ojassa. Kuva on otettu aivan veden pinnasta. Puiden heijastumat vedestä häiritsevät ilmiön erottumista. Kuva Marko Riikonen.

       

      Nautococcus-leväkalvon elliptinen kehä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Nautococcus-kalvon kehä. Kuva Marko Riikonen.

Comments: 5 pcs
Marko Riikonen - 6.6.2018 klo 14.05 Report this

Onhan tämä vähän epämääräinen tapaus, mutta nuo kalvossa näkyvät reiät ovat niin "lajityypillisiä", että kertovat tässä olevan kyse Chromophytonista tai Nautococcuksesta. Joten eiköhän tuossa ole glooriaa tosiaan esillä, joka on siis edellisen levän aiheuttama ilmiö. Jos tässä vähän nyt arvaillaankin, niin jos olisi kuvattu toiseen suuntaan auringon kuvajaisen ympärillä näkyvä kama, se olisi clinchannut issuen. Kuten jo olen aiemmin jossain kommentissa todennut, kamera kannattaa laittaa lähelle veden pintaa jolloin ilmiön saa kuvattua laajemmalti pienemminkin valaistusta vedenpinnan läikästä (nämähän ovat usein jossain puiden ympäröimissä vesissä). Vastapuolella tämä ei toimi ihan niin hyvin, kuitenkaan, koska kameran varjo alkaa peittämään glooriaa.

Paula Mattila - 6.6.2018 klo 16.31 Report this

Oli todella vähän huonot olosuhteet perehtyä tähän tilanteeseen kun olin tuolla Ritajärven kansallispuiston poluilla seurueessa jonka muita jäseniä ei juuri kiinnostanut jäädä ihmettelemään ojaa ja olivatkin jo edellä minua,mutta sen verran huomiota herättävä tuo oli että muutaman kuvan jäin  ottamaan.

Marko Riikonen - 7.6.2018 klo 11.24 Report this

Tuosta kuvasta tulee mielleyhtymiä myös Chromophyton-kalvon kultaisesta väristä, mutta se on koko kalvon laajuudella näkyvä ilmiö. En ole oikein saanut selvyyttä mitkä on parhaat olosuhteet sen muodostumiseen. Parhaiten olen nähnyt sitä leväkalvon viljelmissä.

Paula Mattila - 7.6.2018 klo 19.15 Report this

Tämäkin tapaus on muistutus siitä että yllättäviä ilmiöitä voi tulla juuri silloin kun ei varsinaisesti etsi mitään.Kiitos tunnistusavusta!

Olli Sälevä - 7.6.2018 klo 21.13 Report this

- "Tämäkin tapaus on muistutus siitä että yllättäviä ilmiöitä voi tulla juuri silloin kun ei varsinaisesti etsi mitään."

 

Vaikka Taivaanvahdissa ollaankin, niin yllättävä ilmiö voi tosiaankin tulla vastaan jossain ihan muualla.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.