Yhteystiedot

Taivaanvahti / Ursa ry
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Hämäränsäteet - 9.9.2018 klo 20.20 Ilmajoki Havainto numero 77514

Näyttävyys: IV / V

Mauri Korpi, Lakeuden Ursa

Alajoella auringon jo laskettua pilvenlonka loi varjon koko taivaan yli. Kuvattu kännykän panoraamatoiminnolla.

Lisätiedot
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Harvinaiset valoilmiöt
    • Hämäränsäteet info

      Hämäränsäteet ovat ilta- tai aamuhämärän taivaalle piirtyviä pitkiä tummia säteitä. Ne syntyvät kun horisontin tuntumassa olevat pilvet osittain varjostavat ylemmäs ilmakehään paistavan Auringon valoa. Varjostavat pilvet saattavat olla näkymättömissä horisontin takana. Aurinko on hämäränsäteiden esiintyessä horisontin alapuolella.

      Hämäränsäteet ja vastahämäränsäteet ovat yksi ja sama ilmiö, mutta ne on eroteltu omiksi ilmiöikseen koska niiden näkymisessä on eriaikaisuutta. Auringon laskettua ensimmäisenä ilmestyvät vastataivaalle vastahämäränsäteet. Auringon edelleen laskiessa ne venyvät kohti Auringon puoleista taivasta muodostaen koko taivasta halkovan hämäränsäteiden kimpun. Lopussa havaittavissa on pelkät Auringon puoleisen taivaan hämäränsäteet.

      Hämäränsäteet näkyvät selkää taivasta vasten kun taas ruskosäteet piirtyvät keski- tai alapilvien alapinnan ruskoon. Ruskosäteet voivat esiintyä myös kun Aurinko on horisontin päällä. Pilvisäteet puolestaan ovat tavallisia päivätaivaalla näkyviä ilmakehään piirtyviä pilvien varjoja, joihin ei liity ruskon värejä.

      Aurinko laskee yleensä sen verran nopeasti että kameran on paras välittömästi saatavilla jos aikoo ehtiä kuvata hämäränsäteet. Kesällä tosin on mahdollista nähdä pitkäkestoisia hämäränteitä kun Aurinko pysyttelee pitkiä aikoja sopivalla korkeudella horisontin alapuolella. 

       

      Ukkospilven yläosan varjostuksesta syntyneet hämäränsäteet. Kuva Aki Taavitsainen. 

       

      Hämäränsäteet ilmenevät tässä lähinnä yhtenä leveänä säteenä, joka kuvassa nousee yläoikealle. Ilmiö jatkui vastapuolelle taivasta vastahämäränsäteiksi. Kuva Jari Luomanen.

       

      Kesällä 2011 Eritreassa purkautuneen Nabro-tulivuoren aiheuttamaa tulivuoriruskoa ja hämäränsäteitä Saksassa. Kuva Daniel Eggert.

       

      Talvella hämäränsäteet voivat joskus piirtyä helmiäsruskoon. Tällöin Aurinko on huomattavasti normaalitilannetta matalammalla ja taivas pimeämpi. Kuva Marko Riikonen.

    • Vastahämäränsäteet info

      Vastahämäränsäteet ovat Aurinkoa vastakkaisella taivaalla näkyviä valon ja varjon kontrastin synnyttämiä säteitä. Ne näyttävät "säteilevän" yhdestä pisteestä, joka on Aurinkoa vastapäätä.

      Itse Aurinko on vastahämäränsäteiden näkyessä horisontin alapuolella. Vastahämäränsäteet syntyvät kun Auringon suunnalla matalalla horisontissa tai sen takana näkymättömissä on pilviä jotka osittain varjostavat vielä ylemmäs ilmakehään paistavan Auringon valoa. 

      Vastahämäränsäteet ja tavalliset hämäränsäteet ovat yhtä ja samaa ilmiötä. Kun Aurinko laskee horisontin alapuolelle ensimmäinen näkyvä osa on vastahämäränsäteet. Auringon edelleen painuessa alemmas ne pitenevät kohti Auringon puoleista taivasta, kunnes näkyvillä on koko taivaan halkovat hämäränsäteet. Lopussa havaittavissa on vain Auringon puoleisen taivaan hämäränsäteet.

      Aurinko laskee yleensä sen verran nopeasti että kameran on paras välittömästi saatavilla jos aikoo ehtiä kuvata hämäränsäteet. Kesällä tosin on mahdollista nähdä pitkäkestoisia hämäränteitä kun Aurinko pysyttelee pitkiä aikoja sopivalla korkeudella horisontin alapuolella.  

       

      Vastahämäränsäteet näyttävät säteilevän pisteestä joka on Aurinkoa suoraan vastapäätä. Tässä Tamperelle nähdyssä tapauksessa valokuvattiin myös Auringon puolella heikommat tavalliset hämäränsäteet. Kuva Jari Luomanen.

       

      Vastahämäränsäteet Kangasalalla. Kyse on samasta tapauksesta kuin yllä oleva Tampereen havainto. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      Panoraamakuvassa näkyy kuinka hämäränsäteet yltävät läpi taivaan. Aurinkoa vastakkaisella taivaalla ilmiön vastahämäränsäteiksi kutsuttava osa päättyy maan varjoon. Tämä Saksassa kesällä 2011 valokuvattu näytös piirtyi Eritrealaisen Nabro-tulivuoren tuhkaan ja kuvassa on myös tulivuorirusko. Kuva Daniel Eggert.

Kommentteja: 6 kpl
Georg Kieninger - 12.9.2018 klo 09.50 Ilmianna

Hieno kuva! Vain yksi kysymys: mikä on kuvassa selvästi näkyvä kaari? Onko se luonnon ilmiö (sumukaari?) vai onko se yksinkertaisesti panoraamatoiminnon aiheuttama?

Mauri Korpi - 12.9.2018 klo 10.25 Ilmianna

Se "kaari" on juurikin tuo hämäränsäde/vastahämäränsäde.  Noista ilmiönimikkeiden perässä olevista infonapeista näkee tarkempaa tietoa hämäränsäteistä.  Kuva kattaa yli puolet koko taivaan horisontista, eli aurinko on laskenut vasemmalla näkyvän pilven taa ja sen pilven varjon aiheuttama säde kulkee kohti auringon vastapistettä.

Georg Kieninger - 12.9.2018 klo 10.50 Ilmianna

Kiitos, ok. Ikä oppia kaikki. Luulin nimittäin että (vasta)hämäränsäteet ovat muodoltaan aina viuhkamaisia (kuten itse asiassa ainakin osittain myös kuvassasikin).

Mikko Peussa - 12.9.2018 klo 11.08 Ilmianna

Georg, viuhkasta voi näkyä vain yksikin säde ja se voi jatkua koko taivaan yli vastapuolelle. Kuvassa on juuri siitä kysymys.

Mauri Korpi - 12.9.2018 klo 13.35 Ilmianna

Lisäsin pari kuvaa.  Nämä otettu pokkarilla 24 mm kinovastaavalla linsilllä.  Ensin auringon puolelta (pilvisäde) ja toisessa auringon vastapuolelta (vastapilvisäde).  Näistä toivon mukaan näkyy ettei ole kyse kaarevasta säteestä, vaan suoraan taivaalla etenevästä säteestä.  Tuo panoraamakuva tosiaan voi vähän hämätä.

Georg Kieninger - 12.9.2018 klo 17.02 Ilmianna

Kiitos molemmille selvennyksistä!

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

*

*

*
merkkiä jäljellä

Lähettämällä kommentin vahvistan, että ymmärrän ja hyväksyn Taivaanvahdin tietosuojakäytännön.